Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Hallitus esittää merkittäviä rajoituksia kännyköiden käytölle kouluissa – rehtorikansanedustaja Jaana Strandman: ”Opetukseen ja oppimiseen keskittyminen helpottuvat”

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

White Flight

Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkistanut Lähiöluvut-tutkimuksen, joka esittää maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisen kantaväestön sosioekonomiset, väestölliset ja vuokra-asumiseen liittyvät erot pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.

<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/">Lähiöluvut-tutkimus</a> sisältää maahanmuuton aluekohtaisia tilastotietoja maahanmuuttajaväestön asumisesta Helsingin osalta oppilaaksiottoalueittain ja Espoon ja Vantaan osalta kaupunginosittain.
Maahanmuuttajien määrän kasvu on pääkaupunkiseudun eri asuinalueilla on ollut erittäin nopeaa erityisesti Euroopan ulkopuolelta. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.
Monikulttuuri valtaa asuinalueita
Lähiöluvut-tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, millä pääkaupunkiseudun asuinalueilla maahanmuuttajat ovat yliedustettuina valtion tukemissa ARA-asunnoissa. Useilla alueilla maahanmuuttajaväestön osuus on yli puolet. Helsingin oppilaaksiottoalueilla maahanmuuttajavaltaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %). Mellunkylässä ja Viikissä maahanmuuttajaväestön osuus lähestyy 50 prosenttia.
Espoon osalta luvut maahanmuuttajaväestön osuudesta valtion tukemissa ARA-asunnoissa ovat paikoin jopa Helsinkiä korkeammalla tasolla. Espoon kaupunginosista korkeimmat luvut ovat asuinalueilla Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Kilossa, Lintuvaarassa ja Kaupunginkalliossa luvut ovat hieman yli 50 prosenttia.
Tutkimuksesta selviää myös, että laajemmin kaupunkikohtaisesti sekä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajat ovat suhteellisesti yliedustettuina ARA-asunnoissa, eli osuudet ovat noin kaksinkertaisia verrattuna kantaväestöön.
Valtavia alueellisia eroja
<a href="https://xn--lhiluvut-0za6p.fi/">Lähiöluvut.fi-sivustolta</a> voi tarkistaa kaikki pääkaupunkiseudun alueet erikseen ja myös maahanmuuttajaryhmittäin sekä muutokset alueilla.
Väestöosuuksien muutokset ovatkin tapahtuneet suhteellisen nopeasti, muutamien vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi Itä-Helsingin Meri-Rastilan väestöpohja on muuttunut voimakkaasti. Vielä vuonna 1990 alle 16-vuotiaiden maahanmuuttajien osuus oli alueella vain muutama prosentti, ja 2020-luvun alussa kyseisen ryhmän osuus on jo noin 60 prosenttia.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sanoo, että kehityksessä on valtavia alueellisia eroja.
&#8211; Jos asuu Meri-Rastilassa, niin on voinut havaita väestöpohjan muuttumisen totaalisesti 30 vuoden aikana. Samaan aikaan esimerkiksi eteläisessä Helsingissä, Ullanlinnassa tai Eirassa voi hyvin päätyä siihen käsitykseen, että samassa ajassa juuri mitään ei ole tapahtunut, Salminen sanoo.
Lähiöluvut paljastaakin, että etenkin Helsingissä eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa maahanmuuton suhteen. Hyvin toimeentulevien ihmisten asuttamasta kaupunginosasta käsin on helppoa oudoksua poliittista maahanmuuttokritiikkiä ja esittää vaikkapa väitteitä rasismista, sillä Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.
Kaupunginjohtaja älähti kuluista
Tutkimuksessa tuodaan myös esille, että maahanmuutosta aiheutuu pääkaupunkiseudulla valtavat kustannukset kunnille, ja tutkimuksesta voi selvittää toimeentulotukea saaneiden ulkomaalaisten osuuden eri asuinalueilla. Tältä osin selvityksessä korostuvat etenkin itäisen Helsingin alueet.
Toisaalta myös esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on jo aiemmin vaatinut valtiota osallistumaan maahanmuuton kuluihin.
Salminen huomauttaakin, että tilanne, jossa vaaditaan lisää julkista tukea maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin, on ristiriidassa tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa esiintyvän työvoimapulapuheen kanssa.
&#8211; Maahanmuuttoon liittyen puolueet esittävät suorastaan juhlallisia puheita, ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ajavat hyvin avointa maahanmuuttoa Suomeen, ja siitä toivotaan pelastusta julkiselle taloudelle. Tässä yhteydessä on hyvä esitellä myös maahanmuuton todellisuuden kanssa tekemisissä olevien tahojen näkemyksiä.
Kantaväestö pakenee maahanmuuttoa
Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa samalla todeksi niin sanotun white flight -ilmiön eli sen, että kantaväestö välttelee maahanmuuttajavaltaisia alueita ja maahanmuuttajien määrän kasvaminen asuinalueella on omiaan johtamaan siihen, että kantaväestö muuttaa alueelta pois.
&#8211; Iso kuva näyttää olevan, että erityisesti kantaväestön perheet, joissa on kouluikäisiä lapsia, välttelevät maahanmuuttajavaltaisia alueita, Salminen sanoo.
Väestö kasvaa, verotulot eivät
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos kertoo, että Espoossa on jo aiemmin havaittu, että vaikka kaupungin väestö kasvaa maahanmuuton vuoksi, verotulot eivät kuitenkaan ole <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200131">kasvaneet</a> samassa suhteessa.
&#8211; Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan.
&#8211; Pääkaupunkiseudun valtuustoissa perussuomalaiset on ainoa poliittinen ryhmä, joka haluaa toppuutella väestönkasvua, jonka voidaan nähdä heikentävän julkista taloutta ja kaupunkilaisten turvallisuutta. On hämmentävää, että tosiasioista huolimatta huolimatta kaikki muut puolueet vannovat jatkuvan kasvun nimiin.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomen Perusta julkisti Lähiöluvut – maahanmuuttajat yliedustettuina useilla asuinalueilla valtion tukemissa ARA-asunnoissa

Vanhempien vapaus valita haluamansa koulu lapsilleen on johtanut Ruotsissa koulujen lisääntyvään segregaatioon. Erityisen selvästi tämä näkyy Tukholman kouluissa. Ruotsalaisvanhempien lisäksi myös korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat haluavat lapsensa pois maahanmuuttajavaltaisista kouluista. 
Vielä kolme vuotta sitten Igelbodan koulu Saltsjöbadenissa oli monikulttuurinen sekakoulu, mutta nyt lähes kaikki etnisesti ruotsalaiset lapset ovat kadonneet, kertoo tukholmalainen kaupunkilehti <a href="https://www.mitti.se/ettsthlm/skolsegregationen-nu-har-nastan-alla-etniska-svenskar-forsvunnit/reptlr!M@qezNa4O7Rj2Ec5DEcJ8Q/">Mitt i Stockholm</a>.
&#8211; Miksi ihmiset valitsevat koulunsa etnisyyden perusteella vielä vuonna 2020, kysyy tukholmalaisisä Naveed Khan.
Taksiyrittäjänä toimivan Khanin lapset kävivät ennen maahanmuuttajavaltaisen Fisksätran kerrostalolähiön koulua. Nackan kunnanvaltuutetut päättivät kuitenkin sulkea koulun, koska se ei täyttänyt oppimistavoitteita. Suuri osa lapsista siirrettiin Igelbodan kouluun, joka sijaitsee vain yhden junapysäkin päässä Saltsjöbadenista, joka on yläluokan suosima vanha huvila-alue.
Naveed Khan oli aluksi hyvin tyytyväinen koulun vaihdoksesta. Nyt lapset saisivat kunnon opetusta.
&#8211; Opetus on täällä selvästi parempaa, Naveed sanoo. Mutta kaikki asiat eivät enää ole hyvin.
&#8211; Täällä ei ole enää ruotsalaislapsia, Naveed toteaa koulunpihaa osoittaen. He ovat kaikki kadonneet jonnekin.
Valkopako tapahtui nopeasti
Tutkijat kutsuvat ilmiötä nimellä White Flight, valkopako. Kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa, ruotsalaisvanhemmat siirtävät lapsensa toiseen kouluun.
&#8211; Vain harvat vanhemmat myöntävät ääneen, että he vastustavat monikulttuurisuutta. Mutta he saattavat sanoa, että heillä on huoli opetuksen tason laskusta, kertoo Tukholman yliopiston koulututkija Stefan Lund.
Mitt i Stockholm -lehti haastattelee äitiä, joka on nimestään päätellen itsekin maahanmuuttajataustainen. Sairaanhoitaja Pia Rousu asuu Igelbodan koulun lähellä. Hän aikoo siirtää kaksi tytärtään johonkin toiseen kouluun ensi syksynä.
&#8211; Ennen täällä oli hyvä sekoitus. Mutta nyt lähes 90 prosenttia lapsista tulee Fisksätrasta. Sekoituksen tulisi olla 50-50. Se on tärkeää molemmille puolille, Pia Rousu sanoo.
&#8211; Fisksätran lapset tarvitsevat meitä oppiakseen tuntemaan Ruotsia. Me tarvitsemme heitä avartaaksemme maailmankuvaamme, Pia Rousu selittää.
Igelbodan koulu aikoo taistella valkopakoa ja oppilaskatoa vastaan satsaamalla musiikkiluokkiin ja montessoripedagogiikkaan, kertoo rehtori Jens Lindgren.
Koulusegregaatio yleinen ilmiö Tukholmassa
Oppilasaineksen eriytyminen näkyy erityisen selvästi Tukholman kouluissa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eri kouluissa vaihtelee välillä 4-98 prosenttia. Joissakin kouluissa ei siis ole juuri lainkaan maahanmuuttajia, kun taas toisissa on pelkästään maahanmuuttajia.
Vapaa kouluvalinta on lisännyt koulujen eriytymistä. Tutkimuksen mukaan ruotsalaisvanhemmat ja korkeakoulutetut maahanmuuttajavanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.

Koulusegregaatio etenee: Ruotsalaislapset häipyvät monikulttuurisesta koulusta