PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

vuoden 2015 kansainvaellus

EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa on tahkottu jo muutaman viime vuoden ajan laihoin tuloksin. Palloittelun vuoksi unionin ulkorajoilla olevat valtiot ovat ottaneet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/afgaanit-istuvat-rajalla-puolalaiset-vastustavat-pakolaisten-ottamista-ja-kannattavat-raja-aidan-rakentamista/">omat keinot käyttöön</a> vähentääkseen laittomien siirtolaisten saapumista rajaseuduilleen. Maat ymmärtävät, että massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia. Toimittaja Andreas Kluth kirjoittaa aiheesta <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2021-08-28/mass-migrations-could-yet-bring-europe-down">Bloombergin mielipidesivuilla</a>.

EU:n on vaikeaa hakea yhteistä linjaa turvapaikkapolitiikkaansa, sillä eri jäsenmaiden näkemykset eroavat jyrkästi. Ulkorajavaltiot pyrkivät pitämään turvapaikanhakijat pois unionin alueelta Dublin-säännön vuoksi. Säännön mukaan turvapaikkaa hakevan tulee jättää anomuksensa käsiteltäväksi siihen EU-maahan, johon hakija ensimmäisenä saapuu.
Unioni on pyrkinyt laadullisella määräenemmistöpäätöksellä velvoittamaan jäsenmaita vastaanottamaan turvapaikan saaneita, mutta siitä huolimatta osa jäsenmaista kieltäytyy vastaanottamasta turvapaikanhakijoita. Niin kauan kuin esimerkiksi Unkarin rima on asetettu nollaan turvapaikanhakijaan, se merkitsee ainoan yhteisen EU-ratkaisun merkitsevän Unkarin linjaa.
EU näyttää heikolta ja tekopyhältä
Andreas Kluth kirjoittaa EU:n näyttävän heikolta ja tekopyhältä. EU teoriassa pyrkii osoittamaan kannattavansa humaania lähestymistapaa turvapaikanhakijoille.
EU ei kuitenkaan halua jyrätä erimielisten jäsenmaiden ylitse varsinkaan, kun muutamassa maassa tiukka maahanmuuttopolitiikka on kansalaisten suosiossa. Erimielisyydet ovat loitontaneet esimerkiksi Saksan ja Itävallan välejä. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on jo ilmoittanut maahan pääsevän nolla afgaania.
EU:n ulkorajamaat eivät ole jääneet odottamaan yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, koska sellaista ei ole vuosienkaan aikana saatu tehtyä. Reunamaat voivat joko päästää laittomia siirtolaisia maahansa, mikä voi houkutella yhä useampia rajoille, tai pyrkiä estämään laiton maahantulo tarvittaessa vaikka voimakeinoilla.
Valtakuntia luhistunut hallitsemattomaan maahanmuuttoon
Kluth toteaa valtakuntien luhistuneen aiemminkin, jos ne eivät ole saaneet kontrolloitua maahanmuuttoaan. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvaellusaika">Rooman valtakunta hajosi</a> vuosien kestäneen massavaelluksen johdosta.
Kluth kirjoittaa, ettei vaeltajilla ollut sotaisat aikeet, mutta Rooman epäonnistuttua pitämään tulokkaat pois ja epäonnistuttuaan tulijoiden integroitumisessa valtakunta hajosi.
EU voi kohdata saman kohtalon. Unionissa turvaudutaan usein pehmeisiin keinoihin, kuten lähtömaiden lahjontaan pitämään vaellukset kurissa. Yhdysvallat turvautuu sen sijaan sotilaalliseen mahtiinsa.
Kluthin mukaan EU voi vielä välttää vuoden 2015 toisinnon. Hän muistuttaa, ettei massavaellus ilmiönä ole katoamassa. Sen vuoksi EU:n rajoja tullaan koettelemaan uudelleen ja uudelleen.
Jossain vaiheessa Eurooppa voi epäonnistua näissä koettelemuksissa.

Massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia – EU:n maahanmuuttopolitiikalle ei ole nähtävissä ratkaisua

Ruotsin maahanmuuttovirasto rukkaa ylöspäin ennustettaan pakolaiseksi pyrkivien henkilöiden määrästä. Myös maan kansalaisuutta haetaan innokkaasti, johtuen vuoden 2015 pakolaisvyörystä. Uusia pakolaisuutta ja maahanmuuttoa säänteleviä lakeja odotetaan voimaan kesällä.

Pakolais- ja siirtolaisvirtojen ennustaminen on vaikeaa mutta maahanmuuttovirasto <a href="https://www.migrationsverket.se/download/18.2fa4056d1775f05c2039c/1612515567302/Migrationsverkets%20prognos%20februari%202021%20P1-21.pdf">arvioi</a>, että tilanne on taas kesän jälkeen palaamassa ”normaaliksi”. Viime vuonna turvapaikanhakijota oli 13 000 ja tänä vuonna ennuste on 16 000.
Laittomien maahanmuuttajien määrä kasvoi jo viime syksynä, erityisesti Kanariansaarilla. Myös Italiaan yritettiin ahkerammin kuin vuonna 2019. Ruotsin ja Suomen kannalta olennaisella itäisen Välimeren reitillä on sen sijaan ollut rauhallisempaa. Pandemia on osaltaan vaikuttanut asiaan.
Uusia lakeja odotellessa
Ruotsin valtiopäivien pitäisi hyväksyä uusi maahanmuuttolainsäädäntö 19. kesäkuuta mennessä. Toukokuulle odotetaan uutta lakia turvallisiksi katsotuista lähtömaista. Myös EU:lta odotetaan uusia säännöksiä pakolaisuuteen liittyen.
&#8211; Uskomme kesän mentyä turvapaikanhakijoiden määrän jonkin verran kasvavan, sanoo maahanmuuttoviraston suunnittelupäällikkö Henrik Holmer.
&#8211; Paljon riippuu tietysti myös siitä, millainen lainsäädäntö tuolloin on voimassa.
Hyvinvointivaltioon on tungosta
Ruotsin kansalaisuutta haetaan jatkuvasti suurin joukoin. Viime vuonna hakemuksia tuli Bulletin-verkkojulkaisun <a href="https://bulletin.nu/fler-asylsokande-till-sverige-vantas-i-ar">siteeraaman</a> uutistoimisto TT:n artikkelin mukaan 87 000. Kuluvana vuonna kansalaisuutta arvellaan hakevan 73 000 henkilöä.
&#8211; Syynä on turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015. Nyt on viisi vuotta kulunut ja turvapaikan saaneille on auennut mahdollisuus tulla Ruotsin kansalaisiksi.
Holmerin mukaan hakemukset tutkitaan tarkkaan, jottei kansalaisuutta myönnetä henkilöille, jotka eivät sitä ansaitse. Kansalaisuus voidaan evätä, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen tai muodostaa turvallisuusuhan.
&nbsp;

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Pian näkee päivänvalon Bulletin, oikeistovaikuttajien uusi äänitorvi Ruotsissa. Vasemmistovoimat lähtevät saman tien vastaoffensiiviin. Polarisaatio kasvaa ja tunteiden talous kukoistaa. Jääkö vanhalle medialle vallasta vain muistot, kysyy Svenska Dagbladet.

Jos kymmenen vuotta sitten aloitti keskustelun maahanmuutosta, natsikortti heilahti sillä siunaamalla sekunnilla. Tänään maahanmuutosta vaihdetaan mielipiteitä laajasti ja kiivaastikin, mutta ongelman nostaminen keskusteluun ei leimaa enää ketään.
Suuret tunteet jyräävät silti sosiaalisessa mediassa ja kommenttipalstoilla. Ja median mainosrahat kilisevät Facebookin ja Googlen taskuun.
Tunne ratkaisee mediamaailmassa
&#8211; Puhutaan tunnetaloudesta (economics of emotion). Jos verkossa haluaa onnistua, pitää pystyä herättämään suuria tunteita. Tämä alkuvoima ei luullakseni ole tyypillisesti amerikkalainen, vaan se on ollut olemassa maailman sivu, <a href="https://www.svd.se/hemlig-hogersajt-skakar-om-medielandskapet">sanoo</a> mediatutkija Olle Lidblom Svenska Dagbladetissa.
Vuoden 2015 pakolaistulva muutti keskustelun suuntaa mediassa ja pian myös sen sävyä. Tänään äänestäjille tärkeimmät kysymykset liittyvät pandemian hoidon ohella lakiin ja järjestykseen, maahanmuuttoon ja integraatioon.
Tutkija Nicklas Håkansson selvitti, että tiettyjen teemojen painoarvo kasvoi olennaisesti, kun verrataan vuoden 2010 ja vuoden 2018 vaaleja. Syntyi TAN-käsite (traditio, auktoriteetti, nationalismi), joka selittää nyt meneillään olevaa median muutosta,
Ruotsalainen Fox News
Paulina Neuding kirjoitti 10 vuotta sitten Dagens Nyheteriin artikkelin ”Vaadimme keskustelua ongelmasta nimeltä maahanmuutto”. Nyt hän lanseeraa Bulletin-nimisen nettijulkaisun, jonka takana huhutaan olevan oikeistopiirien pääoma. Julkisuudessa on ounasteltu, että kyseessä on Ruotsin oma Breitbart tai Fox News.
Neuding on vahvistanut, että hän on saanut 5 miljoonan kruunun siemenrahoituksen Bulletinin lanseeraukseen. Toiset viisi miljoona ovat vielä haussa. Rahoittajat tulevat Neudingin mukaan julkisiksi aikanaan. Hän on kerännyt joukkoonsa nimekkäitä kirjoittajia läpi oikeistolaisen aatemaailman ja Bulletinilla on pian myös vakituista henkilöstöä.
&#8211; On mielenkiintoista, että vielä löytyy rahoittajia, jotka haluavat lisää mielipiteitä verkkoon. Ruotsissa ei vielä ole nähty varsinaista mediankulutuksen polarisaatiota. Yhdysvalloissa demokraatin on mahdotonta seurata Foxin uutisia tai tai republikaanin New York Timesia. Saattaa olla, että otamme nyt ensimmäisen askeleen kohti polarisaatiota myös ruotsalaisessa mediamaisemassa, mediatutkija Lidblom ennustaa.
&#8211; Mitä enemmän oikealle mennään poliittisella kartalla, sitä suuremmalla vauhdilla katoaa usko julkisen palvelun mediaan, Dagens Nyheteriin ja Aftonbladetiin. Siinä on varmaan selitys myös sille, miksi jotkut rahoittajat näkevät velvollisuudekseen puuttua asiaan. Vasemmisto ei ehkä oikeasti ole tajunnut sitä, mitä kaikkea siltä uupuu omasta perinteisestä mediastaan.
Vasemmiston vastaisku
Vasemmistolla oli yritystä tarttua hetkeen muun muassa ammattiyhdistysliikkeen rahoittamalla Politism-julkaisulla, kuten myös Vänstersajten-verkkolehdellä. Toiminnat vedettiin alas, koska ne eivät tuoneet tuottoa pääomalle.
&#8211; Julkaisujen lopettaminen oli virhe ja se on surullista, koska ammattiyhdistysliikkeellä on eniten menetettävää mielipiteenmuodostuksen oikeistodominanssissa, muotoilee vasemmistopuolueen joulukuun alussa aloittaneen mediahankkeen vetäjä Anna Herdy.
&#8211; Otin homman, koska haluan nostaa esiin niitä kysymyksiä, jotka ihmisiä huolettavat mutta teemme sen vailla perinteistä vasemmistovinkkeliä, Herdy sanoo ja mainitsee sairausvakuutuksen, eläkkeet sekä työelämän ehdot.
&nbsp;

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

vuoden 2015 kansainvaellus

Massavaellukset ovat ennenkin kaataneet valtakuntia – EU:n maahanmuuttopolitiikalle ei ole nähtävissä ratkaisua

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Uusi oikeistomedia ravistelee Ruotsin mediamaailmaa – vanha media on putoamassa rattailta

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024