Vladimir Putin

Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.

Vaikka valitsijoiden virta kävi Saksassa vasemmalta oikealle, niin vaalit voittaneet kristillisdemokraatit tähtäävät hallituskoalitioon historiallisen tappion kärsineen demaripuolueen kanssa. Vihreät jätetään oppositioon ja vaihtoehtopuolue edelleen palomuurin taakse. Voittajat vaativat virkaa tekevältä punavihreältä hallitukselta pidättäväisyyttä tärkeiden päätösten tekemisessä. Uutta hallitusta odotetaan pääsiäiseksi.

Eilen eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin Kokoomusnuorten, KD Nuorten ja Perussuomalaisen Nuorison laatimaa kansalaisaloitetta, joka vaatii Suomen yleisradioyhtiön eli Ylen laittamista kuriin. Aloite vaatii, että Yle osallistuu tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin ja sen lakisääteiset tehtävät rajataan tarkemmin vastaamaan kansalaisten tahtoa ja yhteiskunnan tarpeita. Perussuomalaiset pohjalaiskansanedustajat Mauri Peltokangas ja Anne Rintamäki kannattavat aloitteen henkeä.

Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että Yhdysvaltain presidenttinä aloittaneen Donald Trumpin uhkaukset huomattavista tuontitulleista tulisi ottaa ”kutsuna diiliin”, eikä asiassa ole toistaiseksi syytä alkaa hosua. - Näihin pitää vastata, jotta toinen osapuoli ei liian helposti lähtisi samaa tekemään, mutta samalla on hyvä laittaa jäitä hattuun ja katsoa, miten Trump toimii, eilen Ylen A-studiossa vieraillut Tynkkynen sanoo.

Mikä on Donald Trumpin seuraava siirto Ukrainassa? Yhdysvaltain presidentin uskotaan kaavailevan tarjousta, josta kieltäytyminen olisi vaikeaa Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle, jonka raha on nyt tiukassa. Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa dosentti Arto Luukkasen vieraana Trumpin aikeita Ukrainassa visioimassa ovat dosentti Markku Ruotsila sekä tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.

Yhdysvalloissa myönnetään nyt laajalti, että presidentti Joe Bidenin henkisen tilan heikentyminen on ollut paljon pahempi ja pitkäaikaisempi ongelma kuin julkisuuteen on kerrottu. Bidenin avustajat, johtavat demokraattipoliitikot ja toimittajat ovat salailleet ongelmia ja suoranaisesti valehdelleet kansalle presidentin terveydentilaa koskien. Suomessakin valtamedia vaikeni Bidenin ongelmista lähes loppuun saakka.

Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen avaa The European Conservative -julkaisussa perussuomalaisen politiikan linjauksia. Tynkkysen mukaan asenne maahanmuuttoon on muuttunut nopeasti ja nyt Suomessakin kysytään, millaista maahanmuuttoa maassa oikeasti tarvitaan. Donald Trump on pakottanut Euroopan katsomaan peiliin. Tästä eteenpäin Euroopan on opittava seisomaan omilla jaloillaan.

Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho osallistuu Krimin foorumin parlamentaariseen huippukokoukseen Riiassa 23.–24. lokakuuta. Foorumissa käyttämässään puheenvuorossa Halla-aho painotti länsimaiden päättäväisyyden tärkeyttä Ukrainan tukemisessa.

Islamistien veitsi-iskuista tarpeekseen saaneiden oikeistopuolueiden ja uuden vasemmistopuolueen jymymenestys itäisen Saksan osavaltiovaaleissa pakotti Saksan hallituksen pikaisiin päätöksiin siirtolais- ja turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi ennen kohta seuraavia Brandenburgin vaaleja. Eniten keskustelua synnyttää rajavalvonnan käynnistäminen kaikilla Saksan maarajoilla. Oppositio löysi sisäministerin suunnitelmista suuren porsaanreiän.

Venäjä ja länsimaat vaihtoivat vankeja elokuun alussa. Itään palasi vakoilijoita, kyberrikollisia ja tuomittu murhaaja. Länteen pääsi toisinajattelijoita sekä tekaistuilla syillä vangittuja länsimaiden kansalaisia. Oleskelu Venäjällä on riski jokaiselle vapaan maan kansalaiselle ja myös kriittisiä mielipiteitä esittävälle venäläiselle. Siitä todistavat maan yli 1 000 poliittista vankia.