Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

verotuet

Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.

Vasemmisto totuttuun tapaan vastustaa menojen karsimista ja neuvoo oppositiosta käsin ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat velalla ja verojen korottamisella. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ruotii Facebook-kirjoituksessaan myös sitä, minkälaisia eväitä elinkeinoelämän lobbarit tarjoavat hallitukselle.
&#8211; Monilla saattaa olla vielä sellainen mielikuva, että isoja firmoja edustavien elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen fokuksessa olisi budjetin tasapainottaminen ja sääntelyn vähentäminen. Tässä ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämiehen blogissaan esittämät kehysriihiterveiset kuvaavat hyvin tilannetta, sillä vaikka hän toteaa menosäästöt tarpeellisiksi, ei hän niinkään sparraa hallitusta trimmaamaan menoja vielä entisestään, vaan keskittyy päinvastoin painottamaan kulujen lisäämisen tärkeyttä, jotta ”kasvu maksaa velan”, Grönroos kirjoittaa.
Veronmaksajien rahat kelpaavat elinkeinoelämälle
Ensimmäisenä Häkämies vaatii lisää niin sanottuja TKI-investointeja, jotka ovat käytännössä kehittämistukien muotoon puettuja yritystukia. EK haluaa siis tosiasiallisesti kasvattaa yritystukia, vaikka niiden leikkaaminen on kestoaihe, josta lähes kaikki tuntuvat olevan keskusteluissa samaa mieltä, mutta mitä ei ole tästä huolimatta onnistuttu panemaan toteen.
&#8211; Toisena Häkämiehen listalla ovat ”investointeihin kannustavat verotuet”. Verotus on yleisesti Suomessa erittäin korkeaa, joten verojen keventäminen on yleisesti ihan relevantti puheenaihe. Voi kuitenkin kysyä, onko nyt oikea aika lisäkevennyksille, ja on lisäksi aiheellista kyseenalaistaa, ovatko uudet verotuet mielekkäin tapa puuttua jo muutenkin tilkkutäkkimäiseen erilaisten verokantojen viidakkoon. Mieluummin tasaisempaa verojen huojentamista sitten kun on ensin saatu leikkauksia tehtyä.
&#8211; Kolmantena Häkämies vaatii, että valtion tulee toteuttaa suunnittelemansa infrainvestoinnit nopealla aikataululla ja myydä valtion omaisuutta tämän rahoittamiseksi. Tiestössä löytyy toki korjaamista, mutta esimerkiksi investointien keulakuvana toiminut ”Tunnin juna” ei paljoa nopeuta kansalaisten liikkumista, mutta toki tietää muutaman miljardin edestä bisneksiä firmoille, Grönroos huomauttaa.
Haittamaahanmuutto on haitallisin yritystuen muoto
Lopuksi Häkämies vaatii Grönroosin mielestä vähemmän yllättävästi ”myönteistä maahanmuuttolinjaa”, joka koskee niin työn kuin opiskelun kautta maahan tulevia. Nämä tulijat tarjoavat toki elinkeinoelämälle halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, mutta tietävät julkiselle taloudelle lisärasitusta, kun tulijat maksavat vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Haittamaahanmuutto on siis haitallisin yritystuen muoto, jonka hyödyt menevät firmoille, mutta lasku veronmaksajalle.
&#8211; Elinkeinoelämän agendalla ei siis ole julkisen talouden tervehdyttäminen tai markkinaehtoisen talouden edistäminen (pro market), vaan kansalaisilta veroilla kerättyjen rahojen kuppaaminen valtion kautta itselleen (pro business), Grönroos toteaa.
Keinoja löytyy, jos on tahtoa
Perussuomalaiset ovat irrallaan tästä kuviosta, joten he voivat pitää tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttämisen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomista kaikille. Tehtävä ei ole olemassa olevassa ympäristössä helppo, mutta Grönroos tarjoaa muutaman tärpin kehysriihtä varten:
&#8211; Maahanmuutto on saatava kuriin. Valtiontalouden tasapainottaminen on kuin Titanicin äyskäröimistä, jos samaan aikaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa rasittaa julkista taloutta. Toissa vuonna väkeä tuli noin 50 000, ja viime vuonna maahanmuuttoja kirjattiin jo yli 70 000.
&#8211; Keinoja löytyy, jos on tahtoa. Työperäiselle maahanmuutolle tulee laittaa riittävät vähimmäistulorajat, jolla julkiselle taloudelle haitallinen muutto saadaan karsittua ja volyymit pidettyä hallinnassa. Ulkomaiset opiskelijat voidaan laittaa maksamaan täysimääräisesti opiskelustaan, ja kehitysmaista opiskelun varjolla tapahtuvaa muuttoa on rajoitettava myös vähentämällä tarjottuja opiskelupaikkoja &#8211; opiskelumaahanmuuttoon onkin ilmeisesti jo työn alla jonkinlaisia rajoituksia.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto saadaan taas säppiin ns. Ruanda-mallilla, jossa tulijavirta pysäytetään siirtämällä turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikastaan, Grönroos kirjoittaa.
Leikataan ensin haitallisista ja turhista menoista
Leikkaamista löytyy myös mm. satojen miljoonien eurojen budjeteilla pyörivistä Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta, joiden budjetit ovat vain kasvaneet viime vuosina. Edellä mainituista yritystuista ja ”Tunnin junan” kaltaisista investoinneista löytyy myös karsittavaa. Kehitysapua onkin jo leikattu, mutta Grönroos uskoo tältäkin saralta löytyvän vielä lisäsäästöjä.
&#8211; Pohdittaessa, leikataanko sotesta vai koulutuksesta, on taas hyvä muistaa, että toisen asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisen taas vähentyy ikäluokkien pienentyessä.
&#8211; Kun sakset käyvät ensin läpi haitalliset ja turhat menot, hyväksyvät tavan kansalaiset kyllä muutkin vyön kiristykset, joita tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi, Grönroos uskoo.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Valtiovarainministeri Riikka Purra vakuuttaa, että hallitus tekee päättäväisesti työtä julkisen talouden vakauttamiseksi haastavasta tilanteesta huolimatta. Valtiovarainministeri Purra puhui tänään Veronmaksajain Keskusliiton Vero2024-tapahtumassa.
 
&#8211; Taloudellinen tilanteemme ei ole mairitteleva – valtion alijäämä pelkästään kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa. Koko julkisen talouden osalta velkasuhteemme lähestyy 80 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden alijäämämme on reilusti yli kolme prosenttia, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa.
&#8211; Uskottava talouspolitiikka ja päättäväinen finanssipolitiikka ovat avainasemassa myös valtion luottoluokituksen näkökulmasta. Jos menetämme pykälän luottoluokituksestamme, velanhoitokustannuksemme nousevat, mikä heijastuu suoraan myös kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin. Kyse on koko kansantalouden rahoituskustannuksista. Siksi tavoitteena tulee olla luottoluokituksen palauttaminen AAA-tasolle. Tässä meillä on edessämme iso savotta. Vaikka en uskokaan parlamentaarisiin säästöryhmiin prosessimielessä, toivon tulevienkin hallitusten jatkavan nykyisen hallituksen vastuullisen taloudenpidon linjalla. Vaalikauden yli on oltava jaettu tietoisuus siitä, että elämme jatkuvasti yli varojemme.
Kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille
Suomen kansantaloutta vaivaa julkisen talouden alijäämän ja kasvavan julkisen velkasuhteen ohella ulkoinen epätasapaino, eli vaihtotaseemme on kroonisesti alijäämäinen, Purra huomauttaa.
&#8211; Alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa meillä käytännössä sitä, että kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille. Valtion alijäämät voivat osaltaan siten ruokkia ulkomaille velkaantumista. Kilpailukyvyssämme on sikäli parannettavaa, että tuomme tavaraa liikaa ulkomailta suhteessa vientimme arvoon. Emme ansaitse tällaista velanotolle ja valheellisille lupauksille perustuvaa elintasoa. Suomi-laivan kurssia on käännettävä rivakasti, ja julkinen talous on saatava kuntoon. Veropolitiikka on osa tätä ratkaisua.&#8221;
Menot ja tulot tasapainoon
Purran mukaan valtion budjettipolitiikassa on katsottava ensisijaisesti menojen ja tulojen rakenteellista tasapainoa.
&#8211; Toisaalta on erotettava valtion käyttömenot ja investointimenot. Hyvänä nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että valtion käyttötalous pitäisi olla rakenteellisessa tasapainossa, eli suhdanteen yli valtion verotuloilla pitäisi pystyä kattamaan valtion talousarviotalouden käyttömenot.
&#8211; Aidosti tuottavia investointeja voitaisiin tarvittaessa rahoittaa vieraalla pääomalla eli valtion velanotolla. On tietysti joskus vaikeaa erotella käyttömenot ja investoinnit. Nythän tilanne on se, että merkittävä osa valtion käyttömenoista rahoitetaan velkaantumalla ulkomaisille sijoittajille. Aivan riippumatta taloussuhdanteista. Varsinkin poliittisen vasemmiston mukaan aina on matalasuhdanne tai vähintäänkin jakovaraa ja elvytettävää, Purra toteaa.
Suorien budjettisäästöjen vaihtoehto on kiristyvä verotus.
&#8211; Kuten tiedämme, tämä tarkoittaa käytännössä kotitalouksien osalta leikkauksia kukkaroon, tavalla jos toisella. Esimerkiksi ALV-kantojen nosto nostanee kulutustavaroiden ja ruoan hintaa. Tälläkin on haitallisia vaikutuksia. Siksi olisi järkevää ensin karsia ei-välttämättömistä menoista.
Löperö talouspolitiikka jatkunut liian kauan
Löperö talouspolitiikka on jatkunut liian pitkään, Purra sanoo.
&#8211; Ylivelkaantuminen ei ole kestävä linja, siksi hallitus kääntää julkisen velkaantumisen tien laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Meidän on myönnettävä se, että valtio käyttää rahaa sellaisiin asioihin nyt, jotka eivät edusta valtion ydintehtäviä.
&#8211; Valtion ydintehtäviä ovat mielestäni ensisijaisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, koulutus, terveydenhuolto, perusturva ja infrastruktuuri. On kyettävä tekemään priorisointeja ja arvovalintoja. On valittava mihin rahat käytetään, kun vähät rahat ovat loppumassa. Ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta valtio voisi nostaa rahaa vailla takaisinmaksun velvoitetta. Kansainvälinen valuuttarahastokin tukee hallituksen linjaa lisäsopeutustoimien etsinnässä. Hallituksen työryhmä valmistelee tarvittavat sopeutuspäätökset kehysriiheen. Linjamme pitää ja velkaantumisen kasvu taittuu.
Nyt tarvitaan tekeviä käsiä ja osaavia aivoja
Valtion tulopohja on rapautunut, Purra huomauttaa.
&#8211; Meillä ei ole enää 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun Nokia-ihmettä. Metsäteollisuus ja paperiteollisuus on samoin kärsinyt globaalissa rakennemuutoksessa &#8211; ylikapasiteettia on purettu ja tehtaita ajettu alas. Väestömme kuitenkin vanhenee ja hoivan tarve kasvaa alati. Kaikki tämä näkyy osaltaan hyvinvointialueiden holtittomasti kasvavissa budjeteissa.
&#8211; Maahanmuuttoa on manattu julkisen talouden pelastajaksi, mutta valitettavasti maahanmuuttajien verotuotto arvonlisän kautta on vaatimaton. Maahanmuuttajien työllisyys ei kerro siis koko kuvaa. Täytyy katsoa esimerkiksi palkkasummaa ja maksettuja veroja suhteessa kulutettuihin julkisiin palveluihin.
Tulevaisuuden tekijöistä voi kuitenkin olla todella pulaa, jos katsoo heikkeneviä Pisa-tuloksia.
&#8211; Tarvitsemme tekeviä käsiä ja osaavia aivoja. Koulutus ja sinnikkyys on nostettava uuteen arvoon. Kaikki lähtee työnteosta ja osaamisesta. On palattava perusasioihin, ei voi suunnitella tekoälyä, ellei osaa kertotaulua. Ei voi kirjoittaa menestysteosta osaamatta aakkostoa. Meidän on vaadittava itseltämme enemmän; kouluista, perheestä ja kodeista kaikki lähtee. Jos kouluissa ja kodeissa epäonnistutaan, on turha odottaa kasvuihmettä kansantaloudeltakaan. Vanhemmilla ja perheillä on ensisijainen vastuu kasvatuksesta. Koulujen tulee vaatia, opettajien tulee vaatia. Ei voi olla niin, että yhteiskunnassamme lapset kertovat aikuisille, miten ollaan. Se on aikuisten tehtävä.
Kansantalous nopeampaan kasvuun
Purra toteaa, että pelkät sopeuttamiskeinot julkisessa taloudessa eivät kuitenkaan riitä. Tarvitsemme kasvua, näkymää ja toivoakin.
&#8211; Suomen kansantalous pitäisi saada nopeampaan kasvuun. Kasvua emme voi kuitenkaan rakentaa tekohengitetyn asuntotuotannon varaan, tai loputtomasti kasvavien valtion telakkatukien taikka takausten varaan. Tarvitsemme uudenlaisia visioita ja ideoita siitä, miten Suomeen saataisiin syntymään uuden ajan teollisuutta. Suomi on aina elänyt teollisuudesta ja teollisuus tulee muodostamaan kivijalan Suomen taloudessa tulevaisuudessakin. Meillä on ollut perinteisesti korkean tason osaamista ammattikoulupohjalta aina tohtoritasolle – olemme insinöörikansaa. Oppisimmeko vielä myymäänkin?
&#8211; Suomen kansantaloutena on saatava tuottavuus nousuun ja viennin jalostusarvoa on nostettava. Uudet teknologiat ja yksityiset investoinnit ovat tässä avainasemassa. Hallitusohjelman 4 miljardin investointiohjelma toteutetaan ja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehdään. Itse näen suuria mahdollisuuksia esimerkiksi pienydinvoimaloissa, kvanttiteknologioissa ja prosessiteollisuudessa sekä kiertotaloudessa, Purra kertoo.
Kasvupanostuksista huolimatta on todennäköistä, että veroja joudutaan osin kiristämään.
&#8211; Yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti veropohjan tulisi olla tiivis ja verokantojen tulisi olla matalia. Verojärjestelmän tulisi olla ennustettava ja vakaa – nämä verojärjestelmän ominaisuudet johtaisivat toivottavasti lisääntyneisiin yksityisiin investointeihin ja taloudelliseen kasvuun. Verotuksen tulisi toteuttaa fiskaalisia tavoitteita siten, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän.
Työn verotus Suomessa kireää
Purran mukaan verotuskokonaisuuksia pohdittaessa on mietittävä tulonjakovaikutuksia ja mahdollisuuksia kompensoida ei-toivottuja tulonjakovaikutuksia.
&#8211; Työn verotus on Suomessa kireää, ja varsinkin ylemmät marginaaliveroasteet ovat korkeita. Koska tarvitsemme Suomeen työtä lisää, ei vähemmän, en pidä kovin järkevänä politiikkana kiristää työn verotusta. Yleisesti ottaen ei ole järkevää verottaa sellaista, mitä haluaa lisää.
&#8211; Erilaiset valmisteverot voivat olla toisaalta regressiivisiä ja siten niiden verotaakka saattaa kohdistua pienituloisiin suhteellisesti voimakkaammin. Esimerkiksi maaseudun pienituloiset ja keskituloiset autoilijat maksavat polttoaineveroa litraperusteisesti ja saattavat ajaa melko samanlaisia ajomatkoja vaikkapa työmatkanaan, Purra sanoo.
&#8211; Arvonlisävero taas on varsin tehokas verotuksen keino fiskaalisesti, mutta tyypillisesti lineaarinen verrattuna tuloveroon, joka meilläkin on vahvasti progressiivinen. Verotuksella on siis myös tulonjakoa koskeva tehtävä, vaikka toisaalta pääomatulovero on käytännössä vain lievästi progressiivinen. Ruoan arvonlisäveron korottaminen taas näkyisi suoraan monien kukkarossa.
Verotukien lista pitkä kuin nälkävuosi
Verojärjestelmässämme tulisi pyrkiä läpinäkyvyyteen, selkeyteen ja oikeudenmukaisuuteen, fiskaalisen tuoton ohella, Purra sanoo.
&#8211; Erilaisten verotukien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Verotukien karsiminen ja vähennysten poistaminen voisi olla pidemmän päälle viisasta.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen. Nykyisen kiinteistöverotuksen ei voida sanoa perustuvan kiinteistöjen ja rakennusten käypiin arvoihin. Ideaalitilanteessa meillä olisi verotusarvona kiinteistöverotuksessa aina käypä arvo. Nythän verotusarvo määräytyy melko lailla puutteellisesti, osin mielivaltaisestikin.
Valtiovarainministeri katsoo, että terveyden edistämiseen voitaisiin panostaa myös uudenlaisella veropolitiikalla.
&#8211; Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan.
Tiestön korjausvelka kestämättömällä tasolla
Liikenteen verotus on samoin murroksessa. Hallitus uudistaa liikenteen verotuksen kuluvan vaalikauden aikana.
&#8211; Tiestön korjausvelka on paisunut kestämättömälle tasolle. On luonnollista, että liikenteen sähköistyessä polttoaineverotuotto laskee, ja meidän on kehitettävä uusia tapoja verottaa sähköistyvää liikennettä. Valmisteluun on syytä käyttää riittävästi aikaa. Toisaalta maantiede ja elinkeinorakenne on huomioitava. On realismia tunnustaa, että koska haluamme pitää koko maan asuttuna, tulee meidän varmistaa, että elämisen kustannukset eivät karkaa käsistä maaseudulla, Purra sanoo.

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää

verotuet

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024