Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

verorahat

Parahin lukija, tottahan tiesit, että Yleisradio on osakeyhtiö, josta valtio omistaa vain 99,98 prosenttia. Pontevista pienosakkaista mainittakoon Raittiuden Ystävät, Svenska Folkpartiet i Finland ja Työväen Sivistysliitto. Oy:ssä ei virkatyöskennellä niin kuin virastossa. Sadat johtajat ja päälliköt tahkoavat Ylelle liikevaihtoa ja -tulosta. He tarvitsevat kuukausiliksan lisäksi bonuksen, kannustimen ja palkitsemisjärjestelmän.

Autonmyyjän provikka karttuu, jos kaarat käyvät kaupaksi. Onnistumisen mittaus on vaikeampaa julkisessa palvelussa, jonka ylenpalttinen rahoitus pulppuaa aina samasta lähteestä.
Yle-päällystö paaluttaa palkintojaan esimerkiksi “aktiivisten asiakkaiden” määrällä. Se ei tarkoita katsojalukuja. Aktiivisuus suhteutuu “tuloskorteissa” Yle Tunnusten vierailutiheyteen ja -aikaan. Palkitsevinta on nuoremman kuluttajan “viikkotavoittavuus”.
Areenan kirjautumispakko tarkentaa töllöttämisen kohderyhmiin. Verorahoitteinen kasvuyritys kahmii markkinaosuutta, sata prosenttia on ihan mahdollinen visio. Kotimaiset kilpailijat ovat harvassa ja kanttuvei. Kaikkien kaupallisten tv- ja radiokanavien mainostulot ovat murusia verrattuna Vallan Vahtikoiran kukkuraiseen kuppiin.
Yleläisen propagandan avainsana on “monimuotoisuus”. Tiedotusvälineitä ei todellakaan ole monia, mutta se ainokainen monimuotoilee itseymmärrystään. Johdon palkitsemiseenkin vaikuttaa “sisältöjen diversiteetti”.
Työkalupakki täydentyy kohta tekoälyllä. Yleisradio korjaa antidiversiot ja epämonimuotoisuuden. Ajatusrikokset painuvat unhon yöhön. Suomalaiset ovat jo valmiiksi uskomattoman yle-uskovaista kansaa. Enemmistö oikeasti uskoo, että koronasta, Trumpista, brexitistä, sateenkaaresta, ilmastonmuutoksesta, supisuomalaisten rasismista ja tulevaisuuden apokalypseistä on olemassa jokin Oikea Tieto! Sen äärelle pääsee kirjautuja, joka luovuttaa Yleisradio Oy:lle nimensä, sähköpostiosoitteensa, ikänsä, sijaintinsa ja sukupuolensa.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradion monimuotoinen kirjautumispakko

Julkisella sektorilla käytetään rahaa, joka on peräisin veronmaksajilta. Se ei siis ole viranhaltijain omaisuutta. Tästä huolimatta julkisyhteisöt pistävät Ruotsissa haaskuuseen 90 miljardia kruunua vuodessa. Näin väittää tekoälysovelluksen kehittänyt ohjelmoija, joka on käynyt läpi kuntien ostodataa.

“Jokainen tuhlattu verokruunu on varastettu kansalta”, totesi muinainen sosialidemokraatti Gustav Möller. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja ihmiskunta siinä mukana. Yhteiset rahat näyttäisivät valitettavan usein olevan ei kenenkään-rahaa.
Tekoälyn avulla isännöttättömän rahan <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/jens-nylander-om-sitt-ai-system-inom-tva-ar-har-finansmarknaden-forandrats-helt">ongelmaan</a> on kuitenkin mahdollista päästä käsiksi. Expressen <a href="https://www.expressen.se/ledare/patrik-kronqvist/han-avslojar-det-ofantliga-sloseriet-i-kommunerna/?site=desktop">kertoo</a> sarjayrittäjä Jens Nylanderista, joka on itse kehittämällään <a href="https://www.jensnylander.com/">työkalulla</a> tarkastanut ruotsalaiskuntien avointa ostodataa.
Nylander ai-ohjemisto on tähän mennessä käynyt läpi 33 miljoonaa laskua 229 kunnasta ja lisää tulee luupin alle koko ajan.
Miljardisäästöt mahdollisia
Haaviin on jäänyt muun muassa Lellerydin kunnan netin markkinapaikalta 2,1 miljoonan käteiskaupalla ostamat 8 käytettyä aggregaattia. Hudiksvallin kunta on puolestaan ostanut miljoonilla kruunuilla älyavaimia, joita ei koskaan toimitettu.
Huijariyritys mainonnan alalta on onnistunut laskuttamaan kunnilta neljännesmiljardi kruunua. Kunnille kotisivukoneen toimittaneelle yritykselle on puolestaan maksettu miljardi kruunua, kolme kertaa markkinahintaa enemmän. Ja niin edelleen.
&#8211; Arvioni mareriaalin läpikäynnin jälkeen on, että 10 prosentin <a href="https://www.tn.se/entreprenorskap/35265/sa-avslojar-han-rekordsloseriet-kan-spara-minst-90-miljarder/">säästöt</a> ovat mahdollisia ilman vaikutuksia kuntien toimintaan, Nylander sanoo Expressenissä.
Ruotsissa julkinen sektori eli valtio, kunnat ja alueet tekevät ostoja vuosittain 900 miljardilla kruunulla.

Leväperäisyys kunnissa kustantaa veronmaksajille miljardeja – tekoäly paljastaa isännättömän rahan ongelman

Lopun aikojen aktivismi saa kuoliaaksinaurattavia piirteitä. Korkeakouluopiskelijoitako muka kurjistetaan ja sorretaan!? Juuri heilläkö on syytä ”hätähuutoon”? Anna mun kaikki kestää. Barrikadeille nousevat (eli aulaan pyllähtävät) ne, joita yhteiskunta hellimmin hyväilee ja vihoviimeisillä vero- ja velkarahoillaan voitelee.

Ennätyksellisen pieniä ikäluokkia hoivaa ennätysmäärä ammattiauttajia. Parikymppinen on jo tässä junassa pitkään matkustanut vapaalipulla. Siksi vääntäytyminen luentosaliin ja etäkurssille on niin hitsin hankalaa.
”Leikkaukset” satuttavat opiskelijoiden etujoukkoa. Se tiedostaa ikiomat etuoikeutensa ja aikuisten velvoitteet esimerkiksi kehitysmaita kohtaan. Näkövinkkeli on kapeanpuoleinen.
Parahin yliopistonvaltaaja, pyörittelepä karttapalloasi. Missä muualla rahvaanlapset noin vain lueskelevat tohtoriksi asti? Eivät missään. Suomalaisten opintie on ilmaisuudessaan ja pituudessaan ääripoikkeus. Siitä kuuluu sanoa: kiitos, kiitos, kiitos.
Hiljainen enemmistö varmaan kiitteleekin. Uikuttajavähemmistö ylikorostuu uutisissa.
Syksyllä 2023 loksahtaa köyhyysloukku. Siis mihin nähden?
Opintotuki ja lainan valtiontakaus ovat parin sukupolven onnenpotkuja. Äkkiä ne muuttuivat itsestäänselviksi perusoikeuksiksi. Kuten myös yksiö kantakaupungissa sekä ruokailun ja terveydenhoidon ihmeet.
Kirjoitanpa mistä tahansa aiheesta, joku opastaa: ”mutkun toi ei oo tätä päivää, menneisyyttä ja nykyisyyttä ei voi verrata”. Voipas. Kaikkia asioita auringon alla voi verrata – usein sillä tuloksella, että erilaisia ovat.
En kaihoa paluuta muinaisuuteen. Ainoastaan huomautan, että elettiinpä ennenkin, vaikk&#8217; ojan takan&#8217; oltiin, ojapuita poltettiin ja ojast’ oltta juotiin
En väitä, että ennen olivat tenttikirjat puupaperia ja valkolakkien lyyrat rautaa. Väitän, että korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset ovat tosi aikalaiskokemus. Kipupisteet vain siirtyvät ja kipukynnyksen korkeus vaihtelee.
Asunnottomuus tarkoitti 1960–70-luvuilla oikeasti taivasalla palelua. Pula-ajan dekaani oli 1940-luvulla nälkäisempi kuin leipäjonolainen nykyjään. Mielenterveyspalvelut olivat akateemisille sotaveteraaneille tuiki tuntemattomat. Nälkävyö kuului 1800-luvulla ylioppilas Aleksis Stenvallin ja monen toverin garderobiin yhtä luontevasti kuin osakuntahaalarit tänään.
Olemattomimmillaan etuisuudet olivat yliopistohistorian alussa. Turun Akatemiassa kuolleiden kielten ulkoluku, puhetaidon pinnistys ja rihvelitaulujen rapsutus alkoivat aamuviideltä tiloissa, joita ei talvisinkaan lämmitetty (hauska tutkimus 1700-luvun tiede-elämästä: Jyrki Siukonen, Mies palavassa hatussa, SKS 2006).
Pappi oli ainut psykiatri ja paloviina psyykenlääke. Noituus auttoi tenttihuijauksissa hiukan tekoälyn kaltaisesti. Kuitenkin opiskelijat selvisivät hengissä Akatemiasta ja elämästä.
Kärsivätkö nuo sielut kamalammin kuin ”leikkausten uhrit”? En tiedä. Lohtu ja lohduttomuus ovat jotenkin vakioita. Yllättävän yhtäläisinä ne vallitsevat kaikissa ulkoisissa olosuhteissa. Mikään terapiatakuu ei kumoa ihmisyyden ajatonta vitutustakuuta. Niin hoivaajat kuin hoidokit ovat yksin matoisessa maailmassa. Oikeastaan on hyvä, että tämä totuus valkenee vasta vanhemmiten.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset

Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen vuosikertomusta 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvosteli erityisesti hallituksen talouspolitiikkaa ja piti EU:n lyijyasetusta uhkana vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää aloitti puheenvuoronsa arvostelemalla hallituksen velanottotahtia:
&#8211; Lyhyesti voisin sanoa, että tämä hallituksen vuosikertomuksen kolmas osio julkisesta taloudesta kertoo hallituksen velanotosta ja rahankäytöstä, joka on mielestäni holtitonta ja järkyttävää. Otsikot ”Verotus muuttuvassa maailmassa” ja ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” tuovat taas väistämättä mieleeni erään kansalaisen kirjoituksen minulle.
Oma porraspää laitettava kuntoon ensin
Mäenpää luki kansalaiselta saamansa palautteen, joka sopi kansanedustajan mielestä hyvin aihepiirin käsittelyyn:
&#8211; &#8220;EU:n myötä touhu on kasvanut liian suureksi. Ihmiset eivät enää saa sitä tunnetta, että kuuluisivat johonkin ryhmään, jonka eteen tehdä töitä ja ahkeroida. Isänmaallisuutta ja kansallisvaltioiden rajaa on hämärretty. Ihmisiä ahdistaa, kun he eivät voi tehdä enää työtä ja kerätä verorahoja isänmaan hyväksi. Sekin vaikuttaisi aika paljon kansalaisten mielialaan, jos valtio laittaisi oman porraspään ensin kuntoon, ennen kuin alkaa vieraisiin pöytiin tarjoilemaan&#8221;, kuului Mäenpään saama väkevä kansalaisviesti.
Puolustuspolitiikassa parlamentaarista yhtenäisyyttä
Mäenpää huomautti myös pitävänsä Suomen korkean maanpuolustustahdon suurimpana uhkana tällä hetkellä Euroopan unionin lyijyasetusta. Mäenpää kertoi, että hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2019 laadittiin asetuksesta hänen aloitteestaan lausuma puolustusvaliokunnassa, jonka jälkeen sama valiokunta on toistanut yhteistä näkökulmaa ja linjausta EU:n lyijyasetuksesta useaan otteeseen esimerkiksi antamalla yksimielisen mietinnön valtioneuvoston puolustusselontekoon.
&#8211; Mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa, kuuluu puolustusvaliokunnan linjauksen ydinkohta.
Mäenpään mieltä lämmitti erityisesti se, että Euroopan unionin lyijyasetuksen suhteen on oltu yksimielisessä rintamassa:
&#8211; Maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia. Tuolloin emme edes vielä tienneet, mitä turvallisuuspoliittisia mullistuksia Eurooppaan helmikuu 2022 oli tuomassa. Siksi nämä jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua ja Ukrainan sodan laajenemista julkituodut kannanotot ovat erityisen merkittäviä. Olimme jo tuolloin puolustuspolitiikassa yhdessä isänmaan asialla.
Kansallista etua edistettävä myös jatkossa
Tyytyväisyydestään huolimatta Mäenpää vaati Suomelta ja hallitukselta kansallista määrätietoisuutta tulevaisuudessakin:
&#8211; Tämä linja antaa selkänojaa myös jatkoa varten. Tiukkana pitää kansainvälisillä kentillä kansallisen edun nimissä tarvittaessa olla, vaikka siellä painetta tulisikin. Linjasta ei saa lipsua. Euroopan unionin kemikaaliviraston esitys lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa pitää ehdottomasti torjua. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat sen. Tämä on niin merkittävä asia, että tulee vaikuttamaan maanpuolustustahtoon, jos tällainen surkea Euroopan unionin päätös tulee tänne meitä kiusaamaan. Tästä pitää teidän hallituspuolueissa ehdottomasti nostaa koko ajan kissa pöydälle.
&nbsp;

Mäenpää arvosteli ankarasti hallituksen velanottoa: “Hallituksen rahankäyttö on holtitonta ja järkyttävää”

Suomesta on muodostumassa hallituksen siunauksella sääntelystä hyötymään pyrkivien yritysten temmellyskenttä. Sääntelyn lisääminen yleensä antaa entistä enemmän mahdollisuuksia suosikkihankkeille ja sisäiselle korruptiolle, mikä johtaa yhteiskunnallisesti huonoon kierteeseen.

Sääntelyn voimalla ajetaan nyt ylisuuria voittoja tuottavaa tuulivoima- ja vetyteollisuutta Suomeen. Hallitus tukee hankkeita ”vihreän siirtymän” nimissä. Suomen maaperästä ja ilmasta halutaan kaikki irti. Hyödyt menevät isoille yrityksille tai ulkomaille, haitat jäävät Suomeen.
Hallituksen tekemät muutokset sääntelyyn eivät koskaan paranna ihmisten enemmistön asemaa, eikä ilmastopolitiikka ole poikkeus. Voittajia pelissä ovat varakkaimmat suomalaiset ja ilmastonmuutosteollisuuden yritykset omistajineen, häviäjiä kaikki muut, varsinkin tavalliset suomalaiset.
Tuulivoimaa Suomesta Eurooppaan
Suomi suunnitellaan täyteen tuulivoimaloita. Vain perussuomalaiset ja Puolustusvoimat ovat olleet tätä kehitystä vastaan. Nyt tuulivoimatoimijat ovat kohdistaneet Puolustusvoimiin paineita, jotta myös Puolustusvoimien tutkien vuoksi rauhaan jätetyt alueet saataisiin tuulivoimatuotantoon.
Tuulivoimaloita suunnitellaan yli oman tarpeen. Tarkoituksena on myydä niiden tuottama sähkö Eurooppaan, jossa tuulivoimaloita voidaan sitten purkaa niiden aiheuttamien terveys- ja maisemahaittojen vuoksi. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden terveyshaitat on tutkimuksilla todettu ja tuulivoimaloista sairastuminen kuuluu sairauskassan piiriin.
Kun tuulivoimarakentaminen romahti Saksassa vuonna 2019, yli 26 000 tuulivoima-alan ammattilasta jäi siellä työttömäksi. Saksalaiset firmat siirtyivät Suomeen, koska täällä on ”niin helppo saada lupia”.
Saksassa on viime vuosina jouduttu purkamaan 6 000 voimalaa, yksi lapatehdas on suljettu ja alalla menee huonosti. Komponenttipula ja materiaalien hinnannousu hidastavat rakentamista. Voimaloiden valmistus on siirtynyt aina vain enemmän Kiinaan.
Hallitus tekee vastustuksesta kallista
Saksassa kansalaiset vastustavat tuulivoimaloita voimakkaasti ja hallitus yrittää siksi kiirehtiä lakia, jonka avulla tuulivoimaloiden luvitus nopeutuisi ja kansalaisten valitukset voitaisiin jättää huomiotta.
Myös Suomessa hallitus on tehnyt tuulivoimaosayleiskaavoista valittamisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi nykyään valittaa vain, jos sattuu saamaan sinne valitusluvan ja lompakossa on satoja euroa käytettäväksi valitukseen. Luvitusta halutaan nopeuttaa.
Suomen katsotaan olevan niin harvaanasuttu maa, että täällä ympäristölle tai ihmisille aiheutuvista haitoista ei ole väliä.
Ulkomainen kaivostoimija kehui hiljattain keskipohjalaista kuntaa loistavaksi paikaksi kaivokselle, koska ”kunnassa ei ole mitään”.
Vety tarvitsisi miljarditukia
Teollisuus on tehnyt tarvitsemaansa vetyä maakaasusta. Tämä harmaa vety on ollut kustannuksiltaan 1,50 dollaria kilolta. Hiilidioksidista eroon pääsemiseksi on kehitetty vihreä vety, jossa tuotetaan sähköä tuuli- tai aurinkovoimalla ja erotetaan vedestä vetyä. Hinta on 6 dollaria kilolta, siis neljä kertaa enemmän kuin harmaan vedyn.
Jotta vihreän vedyn tuotanto saataisiin käytiin, on esitetty energiajärjestelmämalleja, joiden mukaan vuonna 2050 vihreän vehdyn tuotanto olisi paljon halvempaa. Se olisi edelleen kuitenkin 2,5 kertaa kalliimpaa, joten sen valmistus tarvitsee satoja miljoonia, jopa miljardeja, tukea vuosittain. Tuet maksetaan suomalaisten verorahoista.
Jo nyt työ- ja elinkeinoministeriö on antanut kymmeniä miljoonia tukia ministeriön entisen työntekijän perustamalle yhtiölle. Valtiolta tukea annettiin lisää toistakin kautta.
Turve ei hyödytä isoja yrityksiä
Joitakin vuosia sitten Kaliforniassa ei juuri näkynyt aurinkopaneeleita, vaikka siellä paistaa aurinko 300 päivää vuodessa. Jos pieni yritys toi esiin aurinkoenergian hyödyt, iso yritys osti tai painosti sen pois markkinoilta. Iso halusi edelleen kaupata kuluttajille kaasua, sähköä tai öljyä. Omakotitaloasukkaat joutuivat jatkamaan isojen yritysten pihdeissä, vaikka he olisivat pystyneet auringon avulla tuottamaan itse talonsa tarvitseman sähkön ja lämmön/viilennyksen ja säästäneet vuosittain valtavat summat. Isot firmat eivät ideasta tykänneet.
Suomen olisi mahdollista muuttaa turve uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Se työllistäisi alueen yrittäjiä ja varmistaisi Suomen huoltovarmuuden, mutta isot yritykset ja niiden siipien alla olevat poliittiset toimijat eivät hyötyisi siitä, joten se estetään verotoimilla ja sääntelyillä.
Hallituksen tekemät päätökset satavat yleensä vain isojen yritysten laareihin.
&nbsp;