Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

veronpalautus

Yleisradion parlamentaarinen työryhmä perusti työnsä vertailuun ja ulkomaiden kanssa kilvoitteluun paljonko on paljon -kysymyksessä. Kuinka hintava on Ylemme muihin Pohjoismaihin nähden?

Ensinnäkin lohko on kivikova. Kaikki viisi kilpakumppania perinnäisesti tykkäävät julkisen palvelun medioiden rahoittamisesta. Varaa on. Norja ja Islanti kylpevät kruunuissa. Tanskan ja Ruotsin kansantalouksilla pyyhkii kohtalaisesti. Vain Suomi on persauki ja kanttuvei. Siis valtiona.
Yleistilanne ei vaikuta Yleisradioon, joka onkin valtio valtiossa. Medialiiton laskelman mukaan Yle on lohkovoittaja. ”Yleisradioyhtiön rahoitus oli Suomessa suhteellisesti Pohjoismaiden korkein vuonna 2023”.
Maailmankaan kärki tuskin kiitää kaukana. Yleensä demokratiat luottavat riippumattomiin yksityisiin tiedotusvälineisiin, eivät esivallan totuuden torveen.
Pohjoismaiden mestaruus panee ajattelemaan, josko Yle-verossa olisi pikkaisen nipistettävää. Suomalaisen telkkariviihteen hinta-laatusuhde ei liene täysin ylivertainen rinnastettuna tanskalaisten globaaleihin jymymenestyksiin.
Harmi vaan, että parlamentaarinen työryhmä hylkäsi Medialiiton matematiikan ja uskoi mieluummin yleläisiä lobbareita. Näiden mielestä ”Ylen rahoitus on keskitasoa tai vähän sen alle.”
Yle on luvannut julkistaa työryhmän aineiston. En kuitenkaan löydä netistä ”Ylen vastinetta Medialiiton taulukkoon Yleisradion rahoituksesta suhteutettuna muihin Pohjoismaihin vuonna 2023.” Viitseliäs lukija, kaivelepa esiin – taikka kysäise Pasilasta!
Asiakirja on kerta kaikkiaan käsittämätön. Se viittaa ”Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäsenyhtiöiltään keräämiin tietoihin”, mutta niitä ei näy liitteenä. Tokko tarkistaminen ketään kiinnostaisi.
Yleisradio pyörittelee jokaisen vertailuluvun parhain päin. Islanti on väestöltään pienempi ja Ruotsi suurempi, Norjassa on öljyä ja Tanskassa kaupallista kannattavuutta. Viro hoitaa homman puoli-ilmaiseksi, mutta se onkin Viro. Suomessa ”kansalliset ja kulttuuriset erityispiirteet” tuottavat tämän kustannustason ja sillä hyvä.
Samaisessa vastineessa Yle ilmoittaa ”kokonaistuloikseen” 529, 58 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuvat noin 50 miljoonan alv-palautukset.
Ainahan lobbarit lobbaavat, se on heidän duuninsa, ei kovia tunteita. Häpeämätöntä on vain se, että eduskunta poliittisista syistä väittää mustaa valkoiseksi eli sikakallista sopuhintaiseksi.
Myöntäkäämme karu totuus. Yle paisuu siksi, että sen propagandakone ja ideologioiden ekosysteemi ovat useimmille puolueille tutut ja turvalliset. Kun kotimaiset kaupalliset kilpailijat kuolevat, peli on selvä. Suomi porhaltaa ”Unkarin tielle” yhden valtionmedian yksinvaltaan. ”Aikuisten lasten ohjelmat” (toimittaja Sami Antinniemen osuva ilmaus) paapovat ihmisiä totalitarismin hengessä.
Kesän kohuista huolimatta Yle välttynee pienentämiseltä. Parlamentaarisen pelleilyn seuraus on pelkkä tauko vuosittaisiin korotuksiin. Jos arvonlisävero lisäksi nousee neljä prosenttia, vaikutus on veronpalautuksen takia olematon. Summa summarum, Yle ei säästä pennin pyörylää. Ei vaikka lisäkulujen toppuuttelu on paperilla olevinaan suurenmoinen leikkaus.

Teemu Keskisarjan kolumni: Tämän takia Yle ei pienene penniäkään

Dieselin hinta on ylittänyt perussuomalaisten mielestä kauan aikaa sitten kuljetusalan sietokyvyn. Hinnannousun taustalla on öljyn maailmanmarkkinahinta, mutta myös hallituksen kotimaassa tekemät veropoliittiset päätökset.

&#8211; Hallitus kyllä puhuu kauniisti esimerkiksi yritysten kilpailukyvyn parantamisesta, mutta käytännössä teot ovat vähäiset. Ensi vuoden jälkeen hallitus muun muassa nostaa polttonesteiden jakeluvelvoitetta rajusti, mikä nostaa polttonesteiden litrahintaa useilla kymmenillä senteillä. Tämä, jos mikä, rapauttaa yritysten kilpailukykyä, sanoo valiokuntavastaava, kansanedustaja Sheikki Laakso.
Ammattidiesel olisi merkittävä askel
Perussuomalaiset vaatii, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu ammattidiesel eli ammattiliikenteelle annettava verotuki polttoainekuluihin.
&#8211; Tämä askel olisi merkittävä, sillä jakeluvelvoite on käytännössä merkittävä hinnankorotus, jota emme voi kannattaa – etenkään tässä taloustilanteessa, missä olemme.
&#8211; Se (ammattidiesel) tarkoittaisi kuorma-autoille tankatuista litroista maksettavaa veronpalautusta, mikä alentaisi yritysten kustannuksia ja mahdollistaisi kotimaisen kuljetus- ja logistiikkatoimialan kilpailukyvyn säilymisen, täsmentää liikennevaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jouni Kotiaho.
&#8211; Myös useat etujärjestöt, kuten SKAL, on ajanut asiaa vahvasti, Kotiaho jatkaa.
Muiltakin puolueilta löytyy kannatusta
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi 27.10. eduskunnan kyselytunnilla olevansa valmis tuomaan esityksen ammattidieselistä eduskuntaan marraskuun aikana, mikäli puolueet ovat valmiita sitoutumaan siihen.
&#8211; Ymmärtääksemme muutkin eduskuntapuolueet perussuomalaisten lisäksi ovat olleet halukkaita sitoutumaan tähän, sanoo kansanedustaja Petri Huru.
&#8211; Olemmekin tyytyväisiä, että perussuomalaisten painostuksesta ollaan nyt päästy yhteiseen neuvottelupöytään. Toivottavaa olisi, että ammattidiesel on käytössä mahdollisimman pian, toteaa Huru.
&nbsp;

Perussuomalaisten liikennevaliokuntaryhmä vaatii ammattidieselin käyttöönottoa: “Jakeluvelvoite on käytännössä merkittävä hinnankorotus, jota emme voi kannattaa”

Polttoaineiden ja sähkön ennätyskorkeiksi nousseet hinnat ovat kurittaneet suomalaisten kukkaroita kuluvan talven aikana, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Tilannetta vaikeuttaa edelleen Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä väistämättä heijastuu polttoaineen hintaan korottaen sitä entisestään. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii hallituksen tehottomia toimenpide-ehdotuksia talousvaikeuksissa oleville kotitalouksille.

Tällä hetkellä bensiini maksaa Suomessa kuudenneksi eniten maailmassa. Suomalainen pienituloinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen työssä, tai pienituloinen eläkeläinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen kaupassa tai apteekissa, maksaa polttoaineesta enemmän kuin Monacon, Liechtensteinin, San Marinon ja Luxemburgin miljonäärit. GlobalPetrolPrices-sivusto kertoo esimerkiksi, että 14. helmikuuta bensiinin keskimääräinen hinta ympäri maailmaa oli 1,12 euroa per litra.
&#8211; Samana päivänä luxemburgilainen pankkiiri maksoi pumpulla keskimäärin bensiinistä 1,55 euroa/litra, kun suomalainen pienituloinen maksoi lähes kaksi euroa eli 1,91 euroa litralta keskimäärin, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistutti perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin energia- ja polttoainehinnoista jättämää välikysymystä käsittelevässä puheessaan tiistaina.
Hallitus ja kokoomus unohtaneet verojen vaikutuksen
Polttoaineiden korkeaa hintaa on usein perusteltu maailmanmarkkinahinnalla, mutta todellisuudessa etenkin bensiinin hintaa nostaa korkea verotus.
&#8211; Kun kuuntelin hallituspuolueiden ja kokoomuksen puheita, niin tuli olo, että puhujat olivat unohtaneet esimerkiksi verotuksen vaikutuksen hintaan ja sen, mistä Suomen polttoaineverotus koostuu. Kertauksen vuoksi: tänä vuonna polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta.
&#8211; Tämän lisäksi maksetaan arvonlisävero, joka maksetaan polttoaineen koko hinnasta eli myös hintaan sisältyvästä polttoaineverosta. Suomalainen pienituloinen siis maksaa myös veroa verosta. Jos siis suomalainen tankkaa pumpulla keskihinnaltaan 1,91 euroa/litra maksavaa 95E-kymppi-bensiiniä, niin siitä veroja on noin 1,1 euroa ja veroton hinta on noin 0,8 euroa, Antikainen totesi.
Hallitus neuvoo Kelan luukulle
Hallituksen käsittämättömät neuvot sosiaalitukien hakemisesta sähkölaskusta selviämiseksi saivat ansaitusti moitteita.
&#8211; No, mitä hallitus on nyt sitten tehnyt suomalaisten auttamiseksi, kun polttoaineeseen menee liikaa rahaa ja kodin lämmittäminenkin on kallistunut hurjasti? Monella suomalaisella on ihan oikeasti vaikeuksia tulla toimeen.
&#8211; Pienituloiset haja-asutusalueen eläkeläiset hallitus ja varsinkin keskusta ohjasi Kelan luukulle — hallitus nimittäin ilmoitti antavansa pelkän suosituksen, että energian, mukaan lukien sähkön, hinnannoususta aiheutuneet nousseet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.
&#8211; Ensin demarit lupasivat viime eduskuntavaaleissa pienituloisille eläkeläisille vappusatasia, ja myöhemmin liikenneministeri Timo Harakka — myös demari — lupasi pienituloisille, että rahaa tulee tilille. No mitä tuli? Tuli ohjeet mennä Kelan luukulle, Antikainen ihmetteli.
Rahaa ei itsestään ole tilille ilmestynyt
Vappusatasia tai tilille itsestään ilmestyvää rahaa hallitus ei ole lupauksista huolimatta saanut aikaan. Sen sijaan hallitus esitteli toimenpiteitä, joilla olisi tarkoitus tukea polttoaineiden ja energian korkeiden hintojen kanssa kamppailevia suomalaisia. Niistä ei kuitenkaan ole käytännössä mitään apua jo talousvaikeuksissa oleville kotitalouksille.
&#8211; Työssäkäyville hallitus lupasi määräaikaisia korotuksia työmatkavähennyksen enimmäismäärään ja määräaikaisia kilometrikohtaisen vähennyksen nostoja. Ensi vuonna saatava veronpalautus tai sitten heinäkuussa laskettava veroprosentti ei nyt lohduta — hätä on nyt siellä bensapumpulla, kun ihmisillä ei ole käytännössä rahaa tankata autojaan!
&#8211; Jos hallitus olisi oikeasti halunnut tehdä vaikuttavia toimia kohdistettuna, olisi myös pitänyt laskea omavastuuta ja muuttaa myös työmatkavähennyksen saamisen ehtoja, jotka ovat joissakin tapauksissa nykyisin järjettömiä ja rajaavat useita ihmisiä tuen ulkopuolelle joskus kohtuuttomilla vaatimuksillaan, Antikainen kritisoi.
Inflaation kiihtyessä verotusta olisi pitänyt keventää
Tehokkaiden toimien sijaan hallituksen esittelemät toimenpiteet johtavat ainoastaan lisääntyneeseen byrokratiaan ja rahan kierrättämiseen konkreettisen hyödyn sijaan.
&#8211; Inflaation kiihtyessä hallituksen olisi pitänyt keventää verotusta. Polttoaineen verotusta ja kotitalouksien sähköveroa olisi pitänyt laskea vähintään 25 prosenttia ja pysyvästi — ja tätä perussuomalaiset ovat vaatineet koko ajan. Lisäksi perussuomalaiset ovat vaatineet niin sanotun dieselveron poistamista. Verojen kevennykset olisivat auttaneet heti vaikeassa asemassa olevia, ja se olisi ollut oikeudenmukaista kaikille.
&#8211; On myös huomattava, että näillä päätöksillä hallitus paisuttaa byrokratiaa kierrättämällä rahaa järjestelmän kautta takaisin osalle onnekkaista, kun samaan aikaan olisi voitu tehdä veronalennuksia, jotka olisivat vähentäneet byrokratiaa ja auttaneet oikeudenmukaisesti kaikkia ihmisiä, Antikainen kiteyttää.
&nbsp;

Antikainen: Kalliit polttoaineiden hinnat Suomessa johtuvat pääosin verotuksesta