Venäjä

Sisäministeriö lähetti jo helmikuussa lausunnoille hallituksen esityksen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä hetkellä laki on voimassa tämän vuoden heinäkuuhun saakka. MTV:n uutisextrassa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen toteaa, etteivät Venäjän uhka ja Suomen pitkäaikainen turvallisuusympäristön muutos ole toistaiseksi väistymässä.

Puola ja Baltian maat ovat ilmoittaneet, että ne irtautuvat jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Maiden puolustusministerit toteavat yhteisessä lausunnossaan, että he haluavat lähettää selkeän viestin, että heidän maansa ovat valmiita käyttämään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä puolustaakseen maitaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Suomen on nyt kiirehdittävä tekemään sama päätös.

Säpon vuosikatsaus toteaa, että maan turvallisuustilanne voi heiketä edelleen. Venäjän ohella Kiina ja Iranin islamistinen hallinto muodostavat maan suurimmat ulkoiset uhat. Maan turvallisuustilannetta heikentävät myös arabimedioiden sekä sosiaalisen median levittämät valeuutiset. Pääministeri Ulf Kristersson joutui varoittamaan viime marraskuussa kansalaisiaan Al Jazeeran dokumentista, joka väitti ruotsalaisten viranomaisten kaappaavan muslimilapsia.

Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Puola laajentaa miesten sotilaskoulutusta ja pohtii jopa oman ydinaseen hankkimista. Maa haluaa myös irti Ottawan miinakieltosopimuksesta. Myös Suomi tullee irtautumaan miinakieltosopimuksesta mahdollisesti jo juhannukseen mennessä.

Yleisradion hyytävä hiljaisuus SDP-kansanedustaja Kimmo Kiljusen skandaalilausunnoista suomenvenäläisille on herättänyt talven mittaan huomiota sosiaalisessa mediassa. Perussuomalaisten joensuulainen valtuutettu Outi Mara kyllästyi odottelemaan Yleisradion toimia, ja hän on joulukuusta saakka jakanut X-tilillään kuvakaappausta Kimmo Kiljusta koskevasta jutusta vaatien Yleltä perusteellisempaa aiheen käsittelyä.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä merkittävänä edistysaskeleena Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston puolustusselonteosta. Selonteossa tarkastellaan Suomen puolustuksen toimintaympäristöä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita. Kansanedustaja Jari Ronkainen korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kuinka Suomen puolustuspolitiikan on perustuttava realismiin ja ennakoivaan varautumiseen.

Vaikka valitsijoiden virta kävi Saksassa vasemmalta oikealle, niin vaalit voittaneet kristillisdemokraatit tähtäävät hallituskoalitioon historiallisen tappion kärsineen demaripuolueen kanssa. Vihreät jätetään oppositioon ja vaihtoehtopuolue edelleen palomuurin taakse. Voittajat vaativat virkaa tekevältä punavihreältä hallitukselta pidättäväisyyttä tärkeiden päätösten tekemisessä. Uutta hallitusta odotetaan pääsiäiseksi.

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainan valtiota ja sen kansaa kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että sota ei alkanut silloin vaan jo vuonna 2014 Krimin miehityksellä, ja sitäkin edelsi vihamielistä vaikuttamista Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan.

Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

Eduskunnan täysistunnossa pidettiin perjantaina hiljainen hetki Ukrainan täysimittaisen sodan uhrien muistoksi. Tilaisuudessa oli paikalla myös Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olha Dibrova. Tilaisuuden avaussanat lausunut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho totesi, että Yhdysvaltain muuttunut rooli Ukrainan tukemisessa ei saa olla Euroopalle veruke oman tukensa vähentämiseksi, vaan Euroopan on päinvastoin tehtävä enemmän.

Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.

Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina 17.2. ja tiistaina 18.2. Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin, joissa käsiteltiin muun muassa Ukrainan tukemista ja Euroopan kilpailukykyä. Tilaisuutta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa tiistaina sivuttiin asiasta poiketen myös Suomen mahdollista irtautumista hiilineutraalisuustavoitteesta 2035, missä perussuomalaisten kanta on erityisen selkeä.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.

Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (ns. rajaturvallisuuslaki) voimassaolon jatkamisesta 31.12.2026 asti. Lain tarkoituksena on torjua maahantulijoita välineellistämällä toteutettavaa Suomen painostamista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo välineellistetyn maahantulon uhan itärajalla olevan edelleen korkea.

Euroopan parlamentti keskusteli täysistunnossaan Strasbourgissa tarpeesta antaa kohdennettua EU-tukea Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan naapureina oleville EU-alueille. Keskustelu käytiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen aloitteesta.

Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan puheet EU-tason yhteisvelasta puolustuksen vahvistamiseksi ovat ennenaikaisia.

Mikä on Donald Trumpin seuraava siirto Ukrainassa? Yhdysvaltain presidentin uskotaan kaavailevan tarjousta, josta kieltäytyminen olisi vaikeaa Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle, jonka raha on nyt tiukassa. Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa dosentti Arto Luukkasen vieraana Trumpin aikeita Ukrainassa visioimassa ovat dosentti Markku Ruotsila sekä tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.

Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei ole yllättynyt, mutta muistuttaa, kuinka jälleen kerran vihervasemmiston propaganda turvapaikanhakijoiden viattomuudesta ja hädästä on osoittautunut vääräksi.

Suomalainen puolustusalan yritys Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisen kumppanin kanssa tehokkaan droonin, jota kaupataan Ukrainalle. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen pitää itsestään selvänä, että tulevaisuuden sodissa droonien merkitys entisestään korostuu ja että Suomen pitää hakea Ukrainasta kaikki se tieto, mitä tulevaisuuden sodissa tarvitaan.

Radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden hallussapito halutaan kieltää yksityishenkilöiltä. Kyseisillä laitteilla voidaan häiritä radiotaajuuksilla käytävää viestintää, kuten satelliittipaikannusjärjestelmiä. Ministeri Lulu Ranteen johtama liikenne- ja viestintäministeriö aloitti lakihankkeen kiellon edistämiseksi tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo olevansa tyytyväinen päätökseen, sillä hän teki asiasta toimenpidealoitteen viime vuonna.

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa Suomen kokonaisturvallisuuden parantamista. Radiotaajuuksilla toimivat häirintälaitteet jäävät jatkossa viranomaiskäyttöön, kun niiden yksityinen hallussapito kielletään.

Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.