Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

velkaraha

Lopun aikojen aktivismi saa kuoliaaksinaurattavia piirteitä. Korkeakouluopiskelijoitako muka kurjistetaan ja sorretaan!? Juuri heilläkö on syytä ”hätähuutoon”? Anna mun kaikki kestää. Barrikadeille nousevat (eli aulaan pyllähtävät) ne, joita yhteiskunta hellimmin hyväilee ja vihoviimeisillä vero- ja velkarahoillaan voitelee.

Ennätyksellisen pieniä ikäluokkia hoivaa ennätysmäärä ammattiauttajia. Parikymppinen on jo tässä junassa pitkään matkustanut vapaalipulla. Siksi vääntäytyminen luentosaliin ja etäkurssille on niin hitsin hankalaa.
”Leikkaukset” satuttavat opiskelijoiden etujoukkoa. Se tiedostaa ikiomat etuoikeutensa ja aikuisten velvoitteet esimerkiksi kehitysmaita kohtaan. Näkövinkkeli on kapeanpuoleinen.
Parahin yliopistonvaltaaja, pyörittelepä karttapalloasi. Missä muualla rahvaanlapset noin vain lueskelevat tohtoriksi asti? Eivät missään. Suomalaisten opintie on ilmaisuudessaan ja pituudessaan ääripoikkeus. Siitä kuuluu sanoa: kiitos, kiitos, kiitos.
Hiljainen enemmistö varmaan kiitteleekin. Uikuttajavähemmistö ylikorostuu uutisissa.
Syksyllä 2023 loksahtaa köyhyysloukku. Siis mihin nähden?
Opintotuki ja lainan valtiontakaus ovat parin sukupolven onnenpotkuja. Äkkiä ne muuttuivat itsestäänselviksi perusoikeuksiksi. Kuten myös yksiö kantakaupungissa sekä ruokailun ja terveydenhoidon ihmeet.
Kirjoitanpa mistä tahansa aiheesta, joku opastaa: ”mutkun toi ei oo tätä päivää, menneisyyttä ja nykyisyyttä ei voi verrata”. Voipas. Kaikkia asioita auringon alla voi verrata – usein sillä tuloksella, että erilaisia ovat.
En kaihoa paluuta muinaisuuteen. Ainoastaan huomautan, että elettiinpä ennenkin, vaikk&#8217; ojan takan&#8217; oltiin, ojapuita poltettiin ja ojast’ oltta juotiin
En väitä, että ennen olivat tenttikirjat puupaperia ja valkolakkien lyyrat rautaa. Väitän, että korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset ovat tosi aikalaiskokemus. Kipupisteet vain siirtyvät ja kipukynnyksen korkeus vaihtelee.
Asunnottomuus tarkoitti 1960–70-luvuilla oikeasti taivasalla palelua. Pula-ajan dekaani oli 1940-luvulla nälkäisempi kuin leipäjonolainen nykyjään. Mielenterveyspalvelut olivat akateemisille sotaveteraaneille tuiki tuntemattomat. Nälkävyö kuului 1800-luvulla ylioppilas Aleksis Stenvallin ja monen toverin garderobiin yhtä luontevasti kuin osakuntahaalarit tänään.
Olemattomimmillaan etuisuudet olivat yliopistohistorian alussa. Turun Akatemiassa kuolleiden kielten ulkoluku, puhetaidon pinnistys ja rihvelitaulujen rapsutus alkoivat aamuviideltä tiloissa, joita ei talvisinkaan lämmitetty (hauska tutkimus 1700-luvun tiede-elämästä: Jyrki Siukonen, Mies palavassa hatussa, SKS 2006).
Pappi oli ainut psykiatri ja paloviina psyykenlääke. Noituus auttoi tenttihuijauksissa hiukan tekoälyn kaltaisesti. Kuitenkin opiskelijat selvisivät hengissä Akatemiasta ja elämästä.
Kärsivätkö nuo sielut kamalammin kuin ”leikkausten uhrit”? En tiedä. Lohtu ja lohduttomuus ovat jotenkin vakioita. Yllättävän yhtäläisinä ne vallitsevat kaikissa ulkoisissa olosuhteissa. Mikään terapiatakuu ei kumoa ihmisyyden ajatonta vitutustakuuta. Niin hoivaajat kuin hoidokit ovat yksin matoisessa maailmassa. Oikeastaan on hyvä, että tämä totuus valkenee vasta vanhemmiten.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin torstaina rakennusalaa piinaavista vaikeuksista. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi hallituksen perustaneen työryhmän, jonka tehtävänanto on hyvin kiireellinen.

&#8211; Työryhmän tehtävä on valmistella tietopohjaa budjettiriihen tueksi, jotta hallitus pystyy arvioimaan millaisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä rakennusalan akuutissa tilanteessa.
Rydman kuitenkin huomauttaa, että suorat tuet eivät välttämättä ole vastuullinen tapa ratkaista ongelmaa.
&#8211; Tiedostan kyllä sen, että edellisellä hallituksella oli tapana ratkaista joka ainut ongelma kaatamalla sen päälle vähän lisää velkarahaa. Tämän hallituksen tapa lähestyä asioita on vastuullisempi.
Suuria riskejä nollakorolla
Rydman muistutti, että kyse ei ole pelkästään rakennusalasta, vaan koko talouden synkästä kokonaiskuvasta, johon rakennusala suhdanneherkkänä alana reagoi.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purra jakoi huolen rakennusalan ongelmista.
&#8211; Meillä on ollut nämä luvut käytössä hallitusneuvotteluista saakka, vaikka esimerkiksi rakennusalalla on selvästi mustia pilviä ja konkursseja syntyy, joten tämäkään ei ole tullut valitettavasti yllätyksenä. Rakennusalahan on näistä ongelmista kertonut jo helmikuusta asti, kun Marinin hallitus oli vielä toiminnassa. En tiedä, onko sieltä tullut erityisiä tukitoimia.
&#8211; Kun kysymys on suhdanteista, on syytä korostaa, että osin on myös kyse siitä, että menneinä vuosina velkavivulla ja nollakoroilla on valitettavasti tehty sellaisia hankkeita, joissa riskiä ei ole kyetty kantamaan, ja tämä hallitus ei halua riskejä siirtää veronmaksajan maksettavaksi, Purra painotti.

Yritysten ottamia riskejä ei siirretä veronmaksajien maksettavaksi

Joka toinen vuosi laadittava Rakennetun omaisuuden tila -raportti julkistettiin tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui julkistamisen yhteydessä järjestettyyn paneeliin. Ranne kertoi, että vihreän siirtymän nimissä asetettuja ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa samanaikaisesti raunioittamatta Suomea.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne ei yllättynyt raportin luvuista, joiden mukaan talokannan korjausvelka on vuodesta 2000 kolminkertaistunut lähes 80 miljardiin euroon. Sillat, liikenneväylät, yhdyskuntatekniikka kuten vesihuolto, rakennusalan koulutus &#8211; kaikki ovat retuperällä ja jatkavat rapistumistaan.
&#8211; Luvut ovat tietysti järkyttäviä. Neljä hallituskautta velkarahan ja esimerkiksi liikenteeltä kerättyjen verojen läträämistä kaikkeen muuhun näkyy ja tuntuu. Sama meno kunnissa. Esimerkiksi vesiyhtiöiden rahat on verkostojen oikea-aikaisen kunnossapidon sijaan piiloverotettu omistajakuntien kirstuihin, Ranne toteaa.
Ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa yhtä aikaa
Ranne kuvailee, miten vihreän siirtymän nimissä on asetettu myös keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lyö korville tarvetta laajoille korvaus- tai peruskorjausinvestoinneille. Niistä syntyy aina hiilipiikki, jonka takaisinmaksu säästöillä kestää vuosikymmeniä – mitä enemmän rakennat, sitä kauemmaksi lipuu hiilineutraaliustavoite.
&#8211; Ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa yhtä aikaa. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on siirrettävä vuoteen 2050 pääosan muusta maailmasta tavoin. Emme voi säästää perusasioista ja tuhlata turhuuteen – siten Suomi päätyy raunioiksi ja konkurssiin, Ranne varoittaa.
Perussuomalaiset haluavat lyhentää korjausvelkaa järjestelmällisesti, rakentaen Suomea kestävästi ja kansantaloutta vahvistaviin kohteisiin investoiden. Rakentamisen ja peruskorjausten pitää edelleenkin lähteä käyttäjien käytännön tarpeista, ei ideologiasta.
Nuoret eivät ole loppuneet Suomesta
Ranne ei myöskään hyväksy ajatusta, että rakennusalan koulutuksen epäonnistuminen pitäisi paikata tuomalla ulkomaista työvoimaa.
&#8211; Eivät Suomesta nuoret vielä lopussa ole. Koulutuksen tulokset vain ovat ala-arvoisia, jonka vuoksi nuori jää helposti työvoiman ulkopuolelle. Putki peruskoulusta toisen asteen ja työssäoppimisen kautta ammattiin ja töihin pitää saada kuntoon. Mestari-kisällimallilla ja kunnon koulutuskorvauksilla yrityksille taataan riittävä osaaminen, Ranne uskoo.
Kannustinloukut kuristavat taloutta
Ranteen mukaan raportti osoittaa selkeästi verokiilan ja kannustinloukkujen kuristavan taloutta.
&#8211; 16 prosenttia ulkomaista työvoimaa käyttävistä yrityksistä sanoo syyksi, ettei yrityksen palkkatasolla saa riittävästi kotimaista työvoimaa.
Ranne palaa perusasioihin. Rahoitusvajetta eivät kata perusteettomat puheet kasvusta, jota kyykkyyn verotettu ja tappiin velkaantunut Suomi ei ole saanut finanssikriisin jälkeen käyntiin.
&#8211; Kasvua ei tällä julkisen talouden taakalla ole tulossa. Saattamalla julkinen talous tasapainoon rahat kyllä riittävät koulutukseen, oikein ajoitettuihin rakennetun omaisuuden investointeihin ja kunnossapitoon sekä muihin ydintehtäviin, kunhan laitetaan Suomen etu edelle ja menot tärkeysjärjestykseen, Ranne totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomea pitää rakentaa, ei raunioittaa

Kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän neljännen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta on auditoitava ja väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys, Juvonen vaatii.

Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin (Iltalehti 1.1.2023). Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.
Tammikuussa uutisoitiin myös kehitysapuohjelmaan liittyneestä karmeasta seksuaalisesta hyväksikäyttövyyhdistä, joka salattiin, koska ulkoministeriö oli huolestunut ”maineriskeistä” (Talouselämä 16.1.2023).
Ulkoministeriön toimien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_778+2020.pdf">vastasi</a> kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin kansanedustaja Arja Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin mm. Sambian osalta, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8220;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus epäilyttää, kun väärinkäytöksistä uutisoidaan toistuvasti. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua
&#8211; Kehitysapuohjelmasta paljastuneet viimeisimmät väärinkäytökset ovat törkeitä: nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua. Ulkoministeriö on peitellyt asiaa. Vyyhti paljastui ulkoministeriölle vuoden 2020 joulukuussa ja tuli julkisuuteen vasta nyt, Juvonen sanoo.
&#8211; Kehitysyhteistyötä tekevän järjestön ulkoministeriölle toimittamassa selvityksessä kerrottiin häirinnän ja hyväksikäytön olleen laajaa, ja tekijöinä on ollut myös johtavassa asemassa olleita henkilöitä. Erästä toiminnassa mukana ollutta henkilöä syytettiin neljästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista yksi oli alaikäinen lapsi, sekä entisen kollegan seksuaalisesta häirinnästä. Lisäksi mukana oli avustusrahojen väärinkäyttöä. Tämän kaiken ulkoministeriö halusi salata maineriskien pelossa, kiteyttää Juvonen.
Hallituksen viestintästrategiassa luetellaan viestinnän arvot: valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt arvot – avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys – sekä periaatteet ovat selkänoja strategialle.
Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla
Viime vuonna oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui kaksi kertaa ulkoministeriön toimintaan. Tammikuussa Yle uutisoi oikeuskanslerin antamasta huomautuksesta, koska edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä, jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi. Kyseinen käytäntö oli lainvastainen. Joulukuussa oikeuskansleri totesi ulkoministeriön toimineen virheellisesti Afrikan kehityspankin pääoman korotukseen liittyvässä asiassa.
&#8211; Siksi kysynkin, onko ministeriön viestintästrategia ollut linjassa hallitusohjelman strategian kanssa avoimuuden osalta. Penään myös vastausta siihen, onko jo vuonna 2015 ministeriön laatima normi ollut vaikeaselkoinen, koska väärinkäytösten raportoinnissa niin yhteistyökumppaneilta UM:ään päin kuin UM:stä julkisuuteen näyttää olevan hankaluuksia. Samoin tiedustelen, olisiko koko kehitysyhteistyön väärinkäytöksiä koskeva toiminta auditoinnin tarpeessa. Mielestäni erityisselvitys on myös tarpeen.
&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, Juvonen huomauttaa.
&nbsp;

Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä jatkuvat – Juvonen: Väärinkäytöksistä syytä tehdä erityisselvitys

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän kolmannen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella. Edelliset kysymykset tästä aiheesta hän teki vuosina 2019 ja 2020. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

&#8211; Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1 343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla, kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.
Kehitysapu valunut korruptioon
Vuoden alussa uutisoitiin, että Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1.2023)
Vuoden alussa uutisoitiin myös, että ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/oikeuskanslerilta-moitteet-ulkoministeriolle-ohjasi-omavaltaisesti-miljoonia-afrikan-kehityspankkiin/">virheellisesti</a>.
Ministeriön asiasta tekemän oman selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen olivat johtaneet siihen, että ohjeistus oli ollut virheellistä ja sen seurauksena asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti.
&#8211; Jos tällaisessa asiassa kokemattomuus johtaa virheeseen, niin mikään ei estä, että se ei johtaisi myöskin virheeseen kehitysapuasioissa, Juvonen sanoo.
Ulkoministeriön prosessien laadukkuus epäilyttää
Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin Juvosen aiemmin jättämiin kirjallisiin kysymyksiin, että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:
&#8220;Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.&#8221;
&#8211; Kyseisten prosessien laadukkuus saattaa epäilyttää, kun Iltalehti uutisoi juuri ulkoministeriön ylittäneen valtuutensa lupaamalla rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. Onko mitään parannusta asioihin saatu? Juvonen ihmettelee.
Ei mitään uutta ja yllättävää
Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä eivät ole uusia tai yllättäviä. Ylen MOT kertoi 13.10.2016 lähetetyssä ohjelmassa väärinkäytöksistä vuodelta 2014. Pelkästään kyseisenä vuonna Sambian maatalousjärjestölle tarkoitettua kehitysapua katosi kaksi miljoonaa dollaria järjestön toimitusjohtajan taskuihin.
&#8211; Yle uutisoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet myös Suomen tukeman sosiaaliturvaohjelman kehitysyhteistyön väärinkäytökset.
&#8211; Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät olleet menneet kotitalouksille. Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa edellisten kirjallisten kysymystensä taustoja.
– Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin. Siksi asiasta on kysyttävä ja muistutettava säännöllisesti. Epäkohtiin on puututtava. On hämmästyttävää, että vaikka esimerkiksi Sambiaan liittyvät epäkohdat paljastuivat jo 2016, niin Sambialle on maksettu kehitysapua kaikki nämä vuodet. Jokohan se nyt oikeasti loppuu? Juvonen kysyy.
Ei kehitysapua velkarahalla
Juuri julkaistussa perussuomalaisten Kantarilla tekemässä kyselyssä oli luodattu suomalaisten suhtautumista kehitysavun antamiseen velkarahalla. Suomalaisten kanta velalla tehtävään kehitysapuun on kielteinen.
Kysymykseen, pitääkö Suomen antaa kehitysapua, jos sitä varten joudutaan ottamaan uutta velkaa, vaihtoehdot saivat seuraavat osuudet: ehdottomasti ei pidä 37 %, todennäköisesti ei pidä 29 %, todennäköisesti pitää 16 % ja ehdottomasti pitää 3 %. Kantaansa ei osannut muodostaa 14 %. (Suomen Uutiset 9.1.2023)
Onko takaisinperintä onnistunut?
Juvonen kysyy kolmannessa asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta, miten se toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023. Juvonen haluaa tietää myös, miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa.
&#8211; Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen, ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä? Miten perintä on onnistunut? Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi? Juvonen tiedustelee.
&nbsp;

Juvonen kehitysyhteistyörahojen väärinkäytöstä: “Nämä ovat suomalaisten rahoja, joita käytetään törkeästi väärin”

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet ovat linjanneet, että Suomen tulisi lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan lisää Suomen valtion velkataakkaa. Useiden kyselyiden mukaan kansan vahva enemmistö tukee perussuomalaista linjaa.

Toisin kuin muut eduskuntapuolueet, perussuomalaiset on toistuvasti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-asettaisi-kehitysavulle-tiukat-ehdot-kehitysapua-tulee-myontaa-jatkossa-vain-ylijaamaisesta-budjetista/">esittänyt</a> nykyisestä kehitysapumallista luopumista.
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä, ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Ei mitään hyötyä tavan suomalaiselle
Perussuomalaiset ovat itsekin selvittäneet kansan näkökantoja puolueen esittämiin leikkauskohteisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi tänään Tuumaustunnilla Kantar TNS:n tekemän gallupin tuloksista, joiden mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä antaa velkarahalla.
&#8211; Näin kuitenkin jatkuvasti tehdään. Suomi ottaa miljardeja velkaa kaataakseen sitä Afrikan ja Lähi-idän ammottaviin kitoihin. Ilman minkäänlaista hyötyä suomalaiselle. Meidän mielestämme kehitysapua voidaan maksaa ainoastaan ylijäämästä, Purra sanoo paheksuen toteutuneiden päätösten ja kansalaisten vaatimusten välistä ristiriitaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Talouspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6QFt-zzkTnE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että erityisen irvokkaaksi tilanne sekä kehitysavun että yleisen maahanmuuttopolitiikan kustannusten osalta tulee, kun katsomme akuuttia kriisiä.
&#8211; Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, ja lisää on tulossa. Samalla Suomi tukee Ukrainaa monella tavalla. Nämä ovat yksiselitteisen kannatettavia asioita. Edes tällaisessa tilanteessa Suomi ei ole ollut valmis keskittämään humanitaarista auttamistaan vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin.
Perussuomalaisten linjalle kansan tuki
Hallitus on tunnetusti koronapandemian keskelläkin voimakkaasti paisuttanut kehitysapumenoja. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kehitysapu-on-tehotonta-veronmaksajilta-kerattyja-miljardeja-valuu-korruptioon-perussuomalaiset-vaatii-nykyisesta-kehitysapumallista-luopumista/">1,27 miljardia euroa</a>. Summa vastaa 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.
Useiden muidenkin kyselyiden mukaan kansa on vahvasti asettunut tukemaan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">perussuomalaisten talouspolitiikan</a> kantavaa linjaa eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkaamista toissijaisista menoista, kuten kehitysavusta.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">selviää</a>, että jopa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista olisi valmis leikkaamaan kehitysapumenoista. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon.
&nbsp;

Kysely: Liki 70 prosenttia suomalaisista ei antaisi kehitysapua velkarahalla

EU:n komission väitetään salailevan satoja asiakirjoja koskien 750 miljardin euron elpymisvälinettä. Tämä tuli ilmi kattavasta <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d41d95ce-ee69-499a-8ce4-df5897b5030e">Iltalehden</a> julkaisemasta tutkivan journalismin artikkelin suomenkielisestä käännöksestä. Kansanedustaja Ari Koponen ei usko salailun lisäävän kansalaisten luottamusta päätöksentekoa, politiikkaa tai EU:ta kohtaan.

EU:n jäsenmaat yhdessä Euroopan komission kanssa neuvottelivat, miten elpymisvälineen miljardit jaetaan ja käytetään. Eniten rahaa saavat Italia ja Espanja.
Näissä valtioissa jo paketin valmisteluvaiheessa esitettiin paljon epäilyjä, löytävätkö maiden hallitukset kaikille rahoille edes järkeviä käyttökohteita.
Velkarahaa lapioidaan Etelä-Eurooppaan
Kansanedustaja Ari Koponen piti tällöin mahdollisena, että EU:n velkarahaa lapioidaan Etelä-Euroopan maihin niin paljon, ettei sen kohdistamista pystytä enää edes valvomaan.
Tämä aavistus on nyt osoittautumassa oikeaksi, sillä eurooppalaiset journalistit eri maista ovat pyytäneet asiakirjoja komission ja jäsenvaltioiden välisistä keskusteluista.
&#8211; Toimittajien pyrkimyksenä on valvoa varojen käyttöä sekä annettujen lupausten pitämistä, kertoo satojen miljardien elpymispakettia jo alusta alkaen kritisoinut Koponen.
&#8220;Se siitä luvatusta avoimuudesta&#8221;
Lokakuussa 2021 Euroopan komission puheenjohtaja antoi lupauksen varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen päätösten läpinäkyvyys. Sittemmin komissio on Iltalehden mukaan viivytellyt tietopyyntöjen kanssa sekä kieltäytynyt luovuttamasta joko osittain tai kokonaan asiakirjojaan.
&#8211; Sanna Marinin hallitus lupaa ohjelmassaan uudistaa poliittista kulttuuria ja päätöksentekoa vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmämme toimintakykyyn. Miten hallitus kuvittelee tällaisen salailun lisäävän kansalaisten luottamusta päätöksentekoa, politiikkaa tai EU:ta kohtaan? kyseenalaistaa Koponen hallitukselle tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
&#8211; Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää. Se siitä luvatusta avoimuudesta, Koponen päättää.
&nbsp;

EU lupasi avoimuutta, mutta dokumentteja salaillaan – “Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää”

Vihreillä on kova hinku pelastaa maailmaa ja antaa oleskeluluvat jopa maassa laittomasti oleville ulkomaalaisille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että vastaanoton ja kotouttamisen kulut ovat vain murto-osa maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Suurimmat kulut syntyvät erityisesti siitä, että tulijat saavat huomattavasti enemmän tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita kuin mitä he maksavat veroja.

Riikka Purra sanoo, että Suomelle haitallisen maahanmuuton rajoittaminen säästäisi miljardeja. Erityisesti tietyistä maista saapuvien työllisyysaste on vuodesta toiseen matala, ja syrjäytyminen toisessakin sukupolvessa on merkittävästi kantaväestöä suurempaa.
&#8211; Maahanmuutto aiheuttaa kustannuksia myös monella muulla sektorilla, koulutuksesta turvallisuuteen.
&#8211; Mikäli humanitaarista auttamista halutaan verorahoin tehdä, se pitää tehdä konfliktialueiden lähialueilla. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa auttamista kuin minkäänlainen maahanmuutto. Turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttävän elintasosiirtolaisuuden kanavat pitää tukkia eikä vahvistaa niitä, kuten hallitus tekee, Purra kirjoittaa Facebookissa.
Purra painottaa, että vain Suomea taloudellisesti hyödyttävä, integroitumiskykyisten ihmisten maahanmuutto on tervetullutta.
&#8211; Meillä on omat huono-osaiset ja apua tarvitsevat. Meidän pitää auttaa ja tukea heitä. Ei tuoda lisää apua tarvitsevia ulkomailta.
Hallitus antaa maailmalle, PS suomalaisille
Perussuomalaiset julkaisivat tiistaina vaihtoehtobudjettinsa, joka keskittyy suomalaisten hyvinvointiin maailmanparantamisen sijasta.
&#8211; Perussuomalaisia syytettiin muun muassa siitä, että meille suomalainen tulee ensin. No voi hitsi, hyvä huomio. Toisaalta bensan hinnan alentaminen ei kuulemma ole uskottavaa (ilmeisesti vain nostaminen on). 
Totta on, että mikäli koko hallituskausi olisi edistetty perussuomalaista politiikkaa, kestävyysvajetta kurottaisiin määrätietoisesti umpeen. Suomalaisella olisi omassa maassaan kivempaa ja muutakin kuin maksajan rooli, Purra kirjoittaa ja antaa esimerkkejä:
&#8211; Kun hallitus antaa Afrikkaan ja Lähi-itään velkarahaa, me alennamme suomalaisen bensan hintaa. Kun hallitus antaa Eurooppaan velkarahaa, me annamme sitä suomalaiseen maatalouteen. Kun hallitus panee miljardeja tehottomiin ilmastotoimiinsa, me parannemme suomalaisen teollisuuden ja yritysten kilpailukykyä.
Hallitus antaa maailmalle ja maailmanparantamiseen, perussuomalaiset suomalaisille ja perusasioihin.

Purra: “Mikäli koko hallituskausi olisi edistetty perussuomalaista politiikkaa, suomalaisella olisi omassa maassaan muutakin kuin maksajan rooli”

Hallitus on ilmoittanut, että Afganistanin tilanteen vuoksi Suomi nostaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna 1 500 henkilöön. Suomen Perusta -ajatuspajan tekemien laskelmien mukaan 1 500 Afganistanista otettavaa pakolaista maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle koko elinkaarensa aikana noin 750 miljoonaa euroa. Toisen polven vaikutukset nostavat summan yli miljardin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen pitää hallituksen päätöstä pakolaiskiintiön nostamisesta erittäin vastuuttomana.
&#8211; Maahanmuuton kustannukset ja muut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat ongelmat tulevat tämän päätöksen myötä väistämättä lisääntymään. Ongelmia on jo nyt aivan liikaa.
&#8211; Nämä kustannukset tullaan kattamaan velkarahalla, jolloin tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan laskun. Jos kuluja ei kateta velkarahalla, niin silloin se tarkoittaa leikkauksia joistakin suomalaisten kannalta keskeisistä palveluista, Immonen sanoo.
Rahoille olisi muutakin käyttöä
Immosen mukaan hallituksen harjoittama suomalaisten epäinhimillinen kohtelu ei saa jatkua.
&#8211; Näille rahoille olisi parempaakin käyttöä. Auttaminen pitäisi kohdistaa omiin kansalaisiimme. Kyse on arvoihin perustuvasta priorisoinnista, jossa hallitus on päättänyt asettaa pakolaiset suomalaisten edun edelle.
&#8211; Tarvitsisimme lisäresursseja esimerkiksi sairaanhoitoon, jotta hoito voidaan taata kaikille kohtuullisessa ajassa. Osassa Suomea sairaanhoidon kapasiteetti on vaarassa ylikuormittua. Hallitus osoittaa törkeää piittaamattomuutta suomalaisten hyvinvointia kohtaan.
Hyvinvointiyhteiskunta ajetaan alas
Immonen näkee, että hallituksen omalle äänestäjäkunnalleen osoittamalle moraaliposeeraukselle ja imagoboostille tulee liian korkea hintalappu.
&#8211; Tehokas ja järkevä auttaminen on tästä touhusta kaukana. Pakolaisia tulisi auttaa lähtömaiden lähialueilla pakolaisleireillä. Siellä pienemmällä rahalla saataisiin moninkertainen hyöty aikaan. Massaväestönsiirroilla ainoastaan ajatetaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, kansalaisten turvallisuus ja vakaa yhteiskunta alas.
&#8211; Näin ei saa jatkua. Ruotsin kohtalo kolkuttaa jo oven takana, Immonen varoittaa.

Immonen: Hallitus asetti jälleen pakolaiset suomalaisten edun edelle – “Pakolaiskiintiön nosto 1 500 henkeen on vastuutonta”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mielestä Euroopan komissio on tehnyt massiivisen virheen halutessaan syöttää elvytyspaketin jäsenmaiden kurkusta alas. EU on nyt kaikkien aikojen kriisin partaalla. Ollakseen kokoaan suurempi EU:ssa tulisi Suomen tehdä unionille suuri palvelus pakottamalla se takaisin neuvottelupöytään.

Sitoessaan elpymisvälineen monivuotiseen rahoituskehykseen Euroopan komissio on vienyt itseltään ja elpymisvälinettä ajavilta hallituksilta kyvyn katsoa välillä ikkunasta ulos ja reagoida siihen, mitä sieltä näkyy. Sieltä näkyy todellinen inflaatioriski, johon pitäisi kyetä reagoimaan tässä ja nyt.
&#8211; Elpymisvälineen avustusidea leivottiin kasaan vuosi sitten, ja silloinkin väärin perustein. Maailma sekä tiedot ja käsitykset tulevasta olivat silloin aivan erilaiset kuin mikä on todellinen tilanne nyt. Maailman ja alueiden taloudet kehittyvät nyt tavalla, joka tekee elpymisvälineestä ei vain tarpeettoman, vaan erittäin vahingollisen, kertoo Lulu Ranne.
Komissio on oman kuvitellun fiksuutensa ansassa
Ranteen mielestä järkevä ja rehellinen poliitikko ja virkakoneisto ymmärtäisi nyt arvioida tilanteen uudelleen, perua vahingollisten politiikkatoimien härkäpäisen läpipuskemisen ja laatia laaja-alaisella yhteistyöllä uuden suunnitelman.
&#8211; Komissio on oman kuvitellun fiksuutensa ansassa. Se ei saa normaalia budjettia eteenpäin ilman elpymisvälinettä, josta pitäisi nyt hankkiutua kiiruusti eroon, Ranne toteaa.
Suomen politiikkaa taas vaivaa Ranteen mukaan se, ettei oleellista ole, onko eri puolueiden ajamassa politiikassa järjen häivää. Oleellista on olla eri mieltä perussuomalaisten kanssa. Esimerkiksi kokoomus ja keskusta löytävät itsensä hämmentyneinä ajamasta älyvapaita toimia, koska järkevien toimien ajaminen tarkoittaisi samaa mieltä olemista perussuomalaisten kanssa. Ei se olisi vaarallista, Ranne vetoaa.
Inflaatio-odotukset voivat heilutella markkinoita
Koska massiivinen rahan pumppaus markkinoille ei ole aiheuttanut kuluttajahintainflaatiota, ollaan jälleen kerran erehdytty luulemaan, että tällä kertaa kaikki on toisin. Rahamäärän kasvu on ruokkinut talouden finansialisaatiota, mikä on näkynyt esimerkiksi osakekurssien järjettömänä nousuna ja toisaalta reaalitalouden investointien vähäisyytenä.
&#8211; Hyödyke- ja tehdashinnat ovat rajussa nousussa, ja Euroopassakin on maita, joiden keskuspankit joutuvat nostamaan korkoja. Pelkästään inflaatio-odotukset lisäävät sijoittajien epävarmuutta ja voivat aiheuttaa suuria liikkeitä pörsseissä ja rahamarkkinoilla.
Keskuspankit ovat kammottavassa ansassa
Koko kuvaa ei saa seuraamalla ainoastaan kuluttajahintainflaatiota. Voidaan tietysti taittaa peistä siitä, johtaako hyödykehintojen raju nousu lopulta kuinka kovaan, laaja-alaiseen ja jatkuvaan kuluttajahintainflaatioon. Se ei kuitenkaan ole Ranteen mielestä oleellisin asia julkisella rahalla toteutettavan elvytyksen kannalta.
&#8211; Julkis- ja velkarahoitteinen elvytys on älytöntä tilanteessa, jossa logistiikka- ja tuotantokapeikot sekä kiihtyvä yksityinen kysyntä nostavat hyödyke- ja tehdashintoja. Julkinen investointikulutus olisi kilpailemassa samoista resursseista kuin yksityinen investointi- ja kulutustavaratuotantokin, Ranne varoittaa. 
Nolla- tai negatiivista korkopolitiikkaa ylläpitävät keskuspankit ovat kammottavassa ansassa. Kun markkinat on pumpattu täyteen velkarahaa, koron nosto on viimeinen neula, jonka kupla tarvitsee puhjetakseen.
Kaikkien kriisien äiti
Ranteen mielestä ainoa tapa päästä ulos elpymisvälineen häkistä on avata silmät ja katsoa ympärilleen. Suomen tulisi päivittää tilannekuva ja kertoa EU:lle totuus maailman menosta. 
&#8211; Ollakseen kokoaan suurempi Euroopassa Suomen kannattaa nyt tehdä EU:lle palvelus ja pakottaa se takaisin neuvottelupöytään. Vuonna 2007 alkanut kriisi ei ole koskaan päättynyt. Elpymisvälineellä yritetään vain pitää kuplaa ehjänä puhaltamalla se vielä isommaksi – ainoa varma tulos on entistä isompi pamaus.
EU:ta lähestyy ”kaikkien kriisien äiti”. Jotta se mitenkään voitaisiin estää tai tuhot minimoida, on aloitettava ylivelkaantuneiden EU-maiden velkojen hallittu uudelleenjärjestely, ja samalla nämä maat on velvoitettava rakenteellisiin uudistuksiin.
&#8211; Suomen on aika kasvattaa selkäranka ja nousta kehuilla elävästä puudelista tasa-arvoiseksi neuvottelukumppaniksi EU-pöydissä, Ranne vaatii.
&nbsp;

Ranne: EU:ta lähestyy kaikkien kriisien äiti

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho läksyttää Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta hälläväliä-suhtautumisesta julkisen talouden kestävyyteen sekä siitä, että hallitus on jo yli vuoden ajan käyttänyt koronaa tekosyynä taloutta ja työllisyyttä vahvistavien uudistusten tekemättä jättämiseen.
 
Jussi Halla-aho muistuttaa, että suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja hyvinvointiin kohdistuvat vakavat uhat eivät johdu koronasta.
&#8211; Epidemia on toki kärjistänyt talouteen kohdistuvia uhkia, mutta samalla korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa ja jotka tulevat vastaan entistä pahempana koronan jälkeen, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi hallitusta myös siitä, että se pyrkii ratkaisemaan lähes jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla.
&#8211; Säästöjä ei edes yritetä hakea. Vastuullisen julkisen talouden perään kyselijöitä syytetään veneen keikuttamisesta ja kansallisen yhtenäisyyden nakertamisesta, Halla-aho ihmettelee.
Hallitus suhtautui aluksi koronaan välinpitämättömästi
Halla-aho muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten Marinin hallitus suhtautui aluksi koronaan jopa välinpitämättömästi.
&#8211; Vuosi sitten pääministeri Sanna Marin piti epätodennäköisenä, että koronaepidemia edes koskettaisi Suomea. Hän vertasi koronaa kausi-influenssaan ja totesi, että jätetään spektaakkelit muille. Tuolloin ei ryhdytty pikaisiin toimiin ulkorajojen sulkemiseksi, vaan taudin ensimmäisen, toisen ja kolmannen aallon annettiin esteettä tulla Suomeen. Suomalaiset yrittäjät, työntekijät ja koululaiset ovat maksaneet rahallisen ja inhimillisen hinnan tästä epäonnistumisesta.
&#8211; Sen jälkeen spektaakkeleita onkin riittänyt, ja moni ihmettelee, liittyvätkö ne pääministerin imagonkohotukseen vai taudintorjuntaan. Kuntavaalit saatiin peruutettua säikäyttämällä puoluesihteerit 11 000 päivittäisellä tartunnalla huhtikuun puolivälissä. Todellisuus on noin 3 prosenttia tästä arviosta. Ennen pääsiäistä Marin piti välttämättömänä ulkonaliikkumiskieltoa, jolla erikoisliikkeet olisi pantu nurin. Esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, koska se oli kelvottomasti valmisteltu, ja sen jälkeen hallitus lähtikin pääsiäisenviettoon, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Hyvä niin, Halla-aho sanoo.
Politiikalla voidaan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn
Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla Kemin Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta, jonka seurauksena suorat työpaikkamenetykset ovat 600-700 henkeä ja epäsuorat siihen päälle.
&#8211; Hallitus ottaa mielellään itselleen ansion uusista investoinneista, mutta kun tehtaita pannaan kiinni, syy on aina jossakin muualla. On aivan totta, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sekä pitkällä aikajänteellä digitalisaation seurauksena että pandemian vuoksi erityisesti, eikä tämä asia ole hallituksen käsissä. Sen sijaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi on yhä armottomammilla markkinoilla, Halla-aho sanoo.
Hän huomauttaa, että paperia tehdään silti jatkossakin. Kyse on vain siitä, missä sitä tehdään.
&#8211; Kilpailukyky ei riipu yhdestä tekijästä vaan se on monien osatekijöiden summa. Näistä tekijöistä keskeisiä ovat energia- ja logistiikkakustannukset, raaka-aineen hinta ja työvoimakustannukset.
Sekä Suomi kokonaisuutena että etenkin maakunta-Suomi elävät teollisuudesta ja teollisuuden ympärille rakentuvasta toimeliaisuudesta. Halla-aho korostaa, että tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan.
&#8211; EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi 15 vuotta aikaisemmin, vaikka Suomen osuus päästöjen lähteenä on absoluuttisesti mitätön ja vaikka maamme energiantuotanto on jo nyt paljon vähäpäästöisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Vastuuttomat turvelinjaukset tuhoavat työpaikkoja
Halla-aho tarjoaa vihervasemmiston ideologisten hankkeiden tilalle perussuomalaista linjaa, joka vahvistaa kotimaan taloutta ja samalla nostaa työllisyyttä: palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja on leikattava ja asumisen ja liikkumisen hintaa on saatava alas.
&#8211; Vain tällä tavalla yritysten palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ilman, että palkansaajien reaaliansiot vähenevät. Paljon huonompi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi on se, mitä EK, kepu, vihreät, RKP ja kokoomus vaativat, eli halvempien työntekijöiden rahtaaminen kehitysmaista.
&#8211; Hallituksen on myös luovuttava täysin vastuuttomista turvelinjauksistaan, jotka tuhoavat suomalaisia työpaikkoja ja vahingoittavat huoltovarmuutta ja joiden ilmastovaikutuksetkin ovat kokonaisuutena arvioiden negatiivisia, kun kotimaista turvetta joudutaan korvaamaan tuontipolttoaineilla. Turpeen alasajo on vihreää identiteettipolitiikkaa pahimmillaan. Ikävä kyllä vihreät on se hallituspuolue, joka heiluttaa tässä asiassa tahtipuikkoa, Halla-aho sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas

Maaliskuussa alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toi eilen esille A-studiossa, että työllisyystoimissa tulisi kuitenkin puuttua myös kannustinloukkuihin sekä rakenteellisiin ongelmiin.
 
Riikka Purra huomauttaa, että kuntakokeiluja on järjestetty muutaman kerran aiemminkin, eikä kokeiluista ole havaittu kestäviä työllisyysvaikutuksia.
&#8211; Kun työtöntä ihmistä aktivoidaan, hän tulee pois työttömien tilastosta aktivointitoimien ajaksi. Valitettavasti vain aktivoinnin tuloksena moni ihminen ei kuitenkaan onnistu jatkamaan avoimille työmarkkinoille, eli työllisyysastetta nostetaan keinotekoisesti. Tämä kaikki tapahtuu verorahalla, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Purran mukaan työllisyyden kuntakokeilu voisi kuitenkin olla sosiaalipoliittisena ratkaisuna toimiva. Kansanedustaja samalla huomautti, että pääkaupunkiseudulla huomattava osa työttömistä on maahanmuuttajataustaisia.
&#8211; Olisikin syytä keskittyä myös siihen, mistä rakenteelliset ongelmat syntyvät.
A-studiossa nähtiin myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hänen mielestään työttömien siirtämisellä kuntien vastuulle olisi kokemusperusteinen työllisyyttä parantava vaikutus. Tosin Lindtmankin myönsi, että pysyvän työllisyysvaikutuksen laskeminen tulisi olemaan haastavaa.
Kuntakokeilu on pehmeä työllisyyskeino
Ylen tekemän kyselyn mukaan kuntakokeilua on kritisoitu kokeilualueilla siitä syystä, että käytössä on ollut liian vähän henkilöstöresursseja. Perussuomalaiset on esittänyt kritiikkiä tästä jo aiemmin.
Purra korostikin, että riittävä resursointi on ylipäätään aina edellytys uusien palvelujen toimivuudelle.
&#8211; Kuitenkin jos ajatellaan kokonaistyöllisyyttä, niin lasken tämän melko pehmeäksi työllisyyskeinoksi. Sikäli, kun kyseessä on hallituksen merkittävin työllisyyskeino, niin näen siinä merkittäviä ongelmia.
Lindtman sanoi, että hallituksella on tulossa muitakin työllisyystoimia, joista keskeisin on talouspolitiikan pitäminen työllisyyttä tukevana. Purra totesi tähän, että merkittävintä työllisyyspolitiikkaa tehdäänkin aina yrityksien ja markkinatalouden tasolla.
&#8211; Vaikka meillä olisi kuinka hienoja palveluja, niin tosiasia on, että kestävällä tasolla työpaikat syntyvät pääasiassa yrityksiin.
Millä palkalla kannattaa mennä töihin?
Purran mukaan on olennaista tarkastella myös kannustinongelmia ja verotuksen korkeaa tasoa, koska moni miettii, millaisella palkalla ylipäätään kannattaa mennä töihin.
&#8211; Jos mietitään esimerkiksi vaikka pääkaupunkiseudulla asuvaa, vähän koulutettua yksinhuoltajaa, jolla on useampi lapsi. Kun samalla otetaan huomioon asumisen korkea hinta, asumistuet, muut tuet ja erilaiset maksuhelpotukset ja lasketaan, millä palkalla hänen kannattaisi mennä töihin, niin voi olla ylipäätään mahdotonta saada työpaikka, josta maksettaisiin riittävästi, jos ihmisellä ei ole riittävää koulutusta. Tämä on kyseisen kannustinongelman ydin.
Perussuomalaiset on usein esittänyt ratkaisuksi talouden dynamiikan lisäämistä esimerkiksi alentamalla työn verotusta.
&#8211; Verotuksen alentaminen lisää ostovoimaa, ja samalla parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia, Purra sanoi.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne painotti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ranne-hallituksen-talouspolitiikkaan-tarvitaan-tayskaannos-velkaelvytyksen-sijaan-valttamattomat-elvytystoimet-toteutettava-tyon-verotusta-ja-verokiilaa-pienentamalla/">eilen</a> tuumaustunnilla, että korkeat verot yhdistettynä nouseviin elinkustannuksiin ovat konkreettinen este talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle.
Demarit eivät innostu veronalennuksista
Myös Lindtman myönsi, että kannustinongelmat ovat merkittävä este työllisyydelle. SDP-edustaja ei kuitenkaan innostunut veronkevennyksistä, koska samalla olisi pakko leikata jostain. Veronkevennyksillä saavutettavat työpaikat tulisivat Lindtmanin mukaan liian kalliiksi.
Purralle Lindtmanin näkemys ei kelvannut.
&#8211; Jos mainitaan, että veronalennukset tuottavat kalliita työpaikkoja, niin kyllä kalliiksi tulevat myös velkarahalla tuotetut tukityöpaikat. Nämä saattavat toimia sosiaalipolitiikkana, mutta ei muuten, Purra sanoi.
Purra myös esitti kritiikkiä sille, että hallituksen talouspolitiikka painottuu elvytykseen.
&#8211; Toivoisin, että hallitus kykenisi tekemään samalla pidemmän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten tästä mennään eteenpäin.

Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”