Perussuomalainen 1/2024

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Velkajärjestely

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina nippu perussuomalaisten kansanedustajan Sebastian Tynkkysen tekemiä lakialoitteita. Kaikki neljä käsiteltyä aloitetta koskevat velkaongelmiin liittyvää kokonaisuutta, johon Tynkkynen on kuluneen eduskuntakauden aikana esittänyt useita korjaavia toimenpiteitä.

&#8211; Aloitin velkaongelmiin puuttuvien toimenpiteiden valmistelun heti kansanedustajataipaleeni alkumetreillä vuonna 2019. Sen seurauksena muodostin muun muassa useita lakialoitteita, jotka jätin jo viime vuoden puolella. Vaikka suuri osa aloitteista pääsee eduskuntasaliin vasta nyt, eivät ne ole yhtään vähemmän ajankohtaisia. Päinvastoin velkaongelmat ovat monessa tapauksessa jopa syventyneet koronan aiheuttamien talousvaikeuksien seurauksena. Toimien tarve on siis aiempaakin kriittisempi, Sebastian Tynkkynen huomauttaa.
Toimia tarvitaan monella sektorilla
Aiemmin syksyllä täysistunnossa keskusteltiin Tynkkysen lakialoitteesta, joka laittaisi rajoja pikavippien saantiin ja mainontaan. Tiistaina lähetekeskustelussa olleissa lakialoitteissa esitetään korjauksia ulosoton suojaosuuteen, maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämiseen, velkajärjestelyn edellytyksiin sekä kokonaan uuden taloustaidon oppiaineen lisäämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan.
&#8211; Kuten näistä lakialoitteistakin käy ilmi, toimia tarvittaisiin hyvin monella sektorilla. Tarvitsemme niin ennaltaehkäiseviä toimia kuin myös sellaisia toimia, jotka puuttuvat kansalaisten akuuttiin ahdinkoon. Koska velkaongelmien määrä on niin valtava, tulee toimienkin olla mittaluokaltaan tätä vastaavia. Pelkkien puheiden ja työryhmien sijaan vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä, ja tässä on hallitukselle monta sellaista esimerkkiä vapaasti hyödynnettäväksi, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen vetoaa lakialoitteissaankin huolta herättäviin tilastoihin, jotka osoittavat velkaongelmien mittakaavan. Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä on jo lähes 400 000 kansalaisella ja ulosottovelallisena oli viime vuonna yli puoli miljoonaa suomalaista.

Ulosoton asiakkaana yli puoli miljonaa suomalaista – Tynkkynen: ”Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan konkreettisia toimia”

EU-maiden valtiovarainministerit tapasivat maanantaina Brysselissä. Tapaamisessa valmisteltiin parin viikon päässä olevaa euroryhmän kokousta. Tapaamisen pääaihe oli euroalueen uudistukset. Niistä tärkein oli <a href="https://www.consilium.europa.eu/media/37011/proposal-on-the-architecture-of-a-eurozone-budget.pdf">euromaiden oma budjetti</a>. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän tapaaminen oli poikkeuksellinen, koska siihen osallistuivat myös euron ulkopuolisten EU-maiden valtiovarainministerit. Heidät oli kutsuttu siitä syystä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioima euroalueen oma budjetti tulisi osaksi koko EU:n rahoituskehystä.

<h4>Budjetin tärkeimmät ominaisuudet pimennossa</h4>
Budjeteilla on tavallisesti kolme tärkeää kohtaa: mikä on budjetin koko, miten se rahoitetaan ja mihin budjettivarat käytetään.
Budjetin koosta ei hiiskuttu sanallakaan. Vielä vaalikampanjansa aikana Macron halusi eurobudjetin koon olevan useita prosentteja euromaiden bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen media arvioi budjetin koon olevan suurimmillaankin paljon Macronin toivetta pienempi – mikäli budjettiajatus edes toteutuu joulukuussa.
Budjetin rahoituksessa on pyöritelty kahta uutta verotusmahdollisuutta. Ranskan toiveena on ollut rahoittaa budjetti uudella varainsiirtoverolla. Veroa voitaisiin kantaa myös suurilta teknologiayhtiöiltä. Koska kumpikin vero on vasta ajatuksen tasolla, tulisi budjetti rahoittaa suoraan euromaiden omista veroista.
Saksan ja Ranskan ministerit lähentyivät toisiaan eurobudjetin käytössä. Ranskan alkuperäinen toive oli, että budjetti toimisi eräänlaisena tasauspuskurina. Saksan näkemyksen mukaan budjettivaroja tulisi käyttää investointeihin ja kompensoimaan kipeitä talousuudistuksia. Saksan kanta on tällä haavaa niskan päällä.
<h4>Budjetilla myös vastustusta</h4>
Macronin satojen miljardien eurojen eurobudjetista on jääty paristakin syystä. Ensinnäkin pohjoiset euromaat pelkäävät tämän johtavan <a href="https://www.ft.com/content/e88d2688-ec1d-11e8-89c8-d36339d835c0">pysyviin tulonsiirtoihin</a> pohjoisesta etelään. Ehdotusta on vastusteltu Hollannissa, Suomessa, Itävallassa ja Baltian maissa.
Toiseksi investointibudjetti vaikuttaa joidenkin valtiovarainministerien mielestä tarpeettomalta. Euroopan investoinneista huolehtii jo nyt Euroopan investointipankki, sekä uudempi Juncker-rahasto.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra kertoi suoraan, ettei eurobudjettihahmotelma <a href="https://www.ft.com/content/12e1b56e-ec16-11e8-8180-9cf212677a57">vakuuta</a> häntä. Myös Italian varapääministeri Matteo Salvini <a href="http://www.ansa.it/english/news/2018/11/19/if-were-harmed-well-reject-eurozone-budget-salvini_796f108b-930e-4ea2-b1eb-4dbba15b8e74.html">kertoi aiemmin</a>, ettei esitetty hahmotelma ole hänen mieleensä. Budjettihanoja kun avattaisiin vain talouskuria vaaliville maille.
<h4>Euromaiden velkajärjestelyihin halutaan selkeyttä</h4>
Euroryhmä keskusteli eurobudjetin lisäksi myös velkajärjestelyjä helpottavasta <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-eurozone-reform-debt/euro-zone-debates-rules-for-simpler-debt-restructuring-idUKKCN1NO1UP">yhteistoimintalausekkeen käytöstä</a> euromaiden velkakirjoissa. Ajatus sai laajalti tukea.
Yhteistoimintalauseke tarkoittaa sitä, että jos vaadittava määrä velkakirjojen haltijoista kannattaa velkajärjestelyä, tulee se sitomaan oikeudellisesti kaikkia kyseisen velkaerän velkojia. Näin velkajärjestely nopeutuu ja se minimoi velkajärjestelyn haittavaikutuksia.
Yhteistoimintalausekkeen käytöstä ei haluta kuitenkaan tehdä automaattista. Kutakin velkajärjestelytarvetta arvioitaisiin erikseen Euroopan vakausmekanismi EVM:ssä. Velkajärjestelyjen mahdollisuus vaatisi kuitenkin muutosta EVM-sopimukseen.
Ennen velkajärjestelypäätöstä euroryhmässä keskustellaan muun muassa siitä, tulisiko yksittäisille pankeille määrätä jokin velkakirjakatto yksittäiselle euromaan joukkovelkakirjoille. Italia ei halua omistuskattoa. Italialaiset pankit ovat rahoittaneet merkittävästi Italiaa ostamalla runsaasti Italian joukkovelkakirjoja.

Liittovaltio etenee pienin askelin – Saksa ja Ranska hivuttavat euromaille omaa budjettia

Velkajärjestely

Ulosoton asiakkaana yli puoli miljonaa suomalaista – Tynkkynen: ”Nyt tarvitaan puheiden ja työryhmien sijaan konkreettisia toimia”

Liittovaltio etenee pienin askelin – Saksa ja Ranska hivuttavat euromaille omaa budjettia

Uusimmat

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024