Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry

Ministeriksi palanneen, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivän Annika Saarikon mukaan kansalaisjärjestöille etsitään rahoitusta muualta valtion budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velaksi. Saarikon mukaan ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen.

Veikkauksen edunsaajat, eli useat kansalaisjärjestöt, ovat havahtuneet siihen ikävään tosiasiaan, että niiden ensi vuoden rahoitus on uhattuna: Veikkauksen tuotot ovat kutistumassa, sillä koronaepidemia sulki keväällä pelikoneet ja -salit ja useita tapahtumia peruttiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia erilaisille kansalaisjärjestöille. Avustuksia voivat hakea ja saada yleishyödylliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
STEA:n tänä vuonna jakama kokonaissumma on 385 miljoonaa, mutta ensi vuonna rahat ovat vähentymässä. Järjestöille ongelma on todellinen, sillä käytännössä useiden Veikkauksen edunsaajien toiminta on täysin avustuksista riippuvaista.
Järjestöjen ei tarvitse sopeutua taloustilanteeseen
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään palannut, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Annika Saarikko on väläyttänyt järjestöjen toiminnan rahoituksen maksamista veronmaksajien piikkiin, jolloin järjestöjen ei tarvitsisi sopeutua koronan vuoksi huonontuneeseen taloustilanteeseen.
Saarikko arvioi aiemmin STT:lle, että järjestöjen rahoitusvaje ensi vuodelle olisi 140 miljoonaa euroa. Saarikko kertoi lähtevänsä siitä, että aukko tilkitään keinolla millä hyvänsä.
Rahoitusvajetta on tarkoitus tilkitä syyskuun budjettiriihessä. Saarikon mukaan 140 miljoonaa on Veikkauksen tämänhetkiseen arvioon perustuva luku, mutta summa voi olla suurempikin. Saarikon mukaan järjestöille etsitään rahoitusta muualta budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velkarahalla.
–  Ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen, Saarikko toteaa.
Erikoinen linjaus synkän työmarkkinasyksyn alussa
Saarikon linjaus järjestöjen pelastamisesta veronmaksajien piikkiin on erikoinen synkän työmarkkinasyksyn alussa.
Keskiviikkona UPM ilmoitti Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, ja päätös uhkaa jopa 450 työpaikkaa. Keskiviikkona myös makeisvalmistaja Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Lappeenrannan ja Karkkilan tehtaissa.
Aiemmin tällä viikolla Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
Markkinatalouden ulkopuolella toimivien järjestöjen ei Saarikon mukaan siis tarvitsisi välittää talouden suhdanteiden vaihteluista.
Edunsaajien vastarinta alkoi heti
Veikkauksen edunsaajat ovat luonnollisesti ryhtyneet pitämään ääntä kurjasta kohtalostaan. Pohjois-Savon liikunnan toiminnanjohtaja Risto Kovanen esittää Ylen haastattelussa, että järjestöjen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11510125">rahoitusvirta</a> voisi olla monikanavaisempi.
&#8211; Esimerkiksi erilaiset tulonsiirrot voisivat olla vaihtoehto. Eihän voi olla niin, että jos suomalaiset pelaavat vähemmän, niin se tarkoittaa automaattisesti huonompia olosuhteita ja toimintaedellytyksiä järjestöille, Kovanen sanoo.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka puolestaan kirjoittaa blogissa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mirkavainikka/poikkeusajan-reikia-turvaverkossa-on-loydyttava-tahtoa-niiden-tukkimiseksi/">rahoitusongelma</a> tulisi ratkaista tulevina vuosina pitkäjänteisesti.
&#8211; En hyväksy sitä, että nyt leikataan järjestöjen tekemästä sosiaali- ja terveystyön turvaverkon paikkaustyöstä, Vainikka sanoo ja ilmoittaa samalla ettei hyväksy ”lyhyitä paniikissa tehtyjä leikkausratkaisuja&#8221;.
Maahanmuuttoon ja monikulttuuriin miljoonia
STEA-tukien piirissä on useita keskenään varsin erityyppisiä edunsaajia. Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestölle helposti satojen tuhansien, jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">miljoonien eurojen</a> avustustulot vuositasolla.
Tänä vuonna maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Myös Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnetut kaarnavenemiehet Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA-rahaa yhteensä 1 043 189 euroa. Rantalan ja Milonoffin hankkeiden saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Julkisen tuen turvin järjestöt pystyvätkin maksamaan työntekijöilleen korkeita palkkoja, ja moni järjestöjohtaja<a href="https://www.suomenuutiset.fi/moni-jarjestojohtaja-tienaa-ministeri-diakonissalaitoksen-pomon-tulot-lahes-20-000-euroa-kuukaudessa/"> tienaa kuin ministeri</a> – esimerkiksi Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin tulot ovat lähes 20 000 euroa kuussa.
Irti Huumeista ry:n nimi saattaa johtaa harhaan, sillä järjestönsä rahoituksesta huolestunut toiminnanjohtaja Vainikka avoimesti lobbaa julkisten <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/mirkavainikka/">huumeidenkäyttöhuoneiden</a> puolesta. Tänä vuonna STEA jakoi useille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huumeidenkayton-vapauttamista-lobbaaville-jarjestoille-jaettiin-yli-kymmenen-miljoonaa-veikkausvoittovaroja/">huumeidenkäytön vapauttamista</a> vaativille kansalaisjärjestöille yli kymmenen miljoonaa euroa.
Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle STEA-avustusta, koska STEA on jättänyt avustuksen myöntämättä jo useana vuotena peräkkäin. STEAn mukaan yhdistyksellä on jo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hurstin-leipajonoille-ei-heru-stea-avustuksia-turha-hakea-kun-aina-tulee-kieltava-vastaus-yhden-kommentin-mukaan-meilla-on-jo-liikaa-rahaa/">liikaa rahaa</a>, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi aiemmin Suomen Uutisille.
STEA-tukea saavilta järjestöiltä vaaditaan vuosittain raportointia siitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan. Käytännössä tuloksellisuuden seuraaminen on vähäistä. Suomen Uutiset on myös kertonut järjestöjen toiminnan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/stean-avustusten-kaytossa-epaselvyyksia-sprlla-outoja-kustannuseria-hamaraa-toimintaa/">epäselvyyksistä</a>.
Toiminta ja tulokset pitäisi selvittää tarkemmin
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ei suoraan lämpene Saarikon esitykselle tukea järjestöjä verovaroista. Rantasen mukaan järjestöille kanavoitavia avustuksia tulisi tässä tilanteessa tarkastella uudestaan.
&#8211; Pitäisi selvittää ja käydä tarkemmin läpi, mitä rahaa menee, kenelle ja mitä rahalla on saatu aikaan. Hyvin usein puhutaan kolmannesta sektorista siinä mielessä, että toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön tai jäsenyyteen. Tänä päivänä kolmannen sektorin toiminta on kuitenkin käytännössä jo lähes osa julkista sektoria.
Rantanen sanoo, että erityisesti tulisi selvittää jokaisen Veikkauksen edunsaajan toiminnan yleishyödyllisyyttä.
&#8211; Tekevätkö kaikki järjestöt jotain sellaista, mikä kuuluisi julkiselle sektorille, mutta puuttuu sieltä? Asioita voidaan toki tehdä myös yksityisesti tai ostopalveluina kolmannelta sektorilta, mutta järjestöjen avustus veronmaksajien rahoista voi olla kyseenalaista, Rantanen sanoo.
Hän toteaa, että varojen käyttöä pitäisi seurata huomattavasti tarkemmin kuin nyt tehdään.
&#8211; Suomi on täynnä erilaisia hankkeita ja projekteja, mutta harvemmin saadaan kuulla, mitä tosiasiassa on saatu aikaan. Voitaisiinko STEA-rahoja käyttää tehokkaammin niin, että saataisiin enemmän aikaiseksi konkreettisia palveluja ja hyvinvointia kansalaisille? Rantanen kysyy.
&nbsp;

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja Veikko Vallin Tampereelta haastaa parempituloisia hyväntekeväisyyteen. Koronaepidemia on aiheuttanut syvän loven monien talouteen, joten apua tarvitaan monissa perheissä ja kodeissa.
Menestyneen uran yrittäjänä luonut Veikko Vallin kertoo tehneensä lahjoituksen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyölle.
&#8211; Koronakriisi on kohta meitä kaikkia suomalaisia koskettava ilmiö. Erityisesti varakkaiden ja parempituloisten olisi hyvä nyt tässä tilanteessa auttaa heikommassa asemassa olevia kansalaisia. Siksi haastan nyt kaikki hyvätuloiset suomalaiset mukaan talkoisiin.
Pienilläkin teoilla merkitystä
Päättäjät tekevät töitä koko ajan kriisin hoitamiseksi, mutta tämä ei kuitenkaan Vallinin mielestä tarkoita sitä, etteikö arjen teoilla ja käytännön toimilla olisi merkitystä.
&#8211; Monet vastuulliset kansalaiset ovat jo nyt itsenäisesti välttäneet turhia kontakteja ja pyrkineet varovaisuuteen. Pienilläkin asioilla voi olla vaikutusta lopputulokseen.
”Meidän pitää selvitä yhdessä”
Vallin toivoo, että kaikki kantavat kortensa kekoon, jotta kriisistä selvitään mahdollisimman vähin vahingoin.
&#8211; Jos olet hyvätuloinen, niin antamalla puolet yhden kuukauden ansioistasi saat aikaan ison vaikutuksen esimerkiksi ruoka-avun muodossa. Samalla saat hyvän mielen itsellesi ja monelle muulle. Meidän pitää selvitä tästä yhdessä ja aiempaa vahvempana kansakuntana, Vallin painottaa.

Vallin haastaa hyvätuloiset talkoisiin

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Hursti vahvisti Suomen Uutisille, että ruuanjakelu on keskeytetty.
Yhdistyksen ruuanjakelu Helsingin Vallilassa on katkolla ainakin seuraavat kaksi viikkoa koronaviruksen (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi.
Yhdistys seuraa tilannetta ja jatkaa hävikkiruuan jakamista ruokakassien jakopisteissä yhdessä Helsingin kaupungin ja seurakuntien kanssa.

Hurstin ruuanjakelu keskeytyy

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo, ettei kansalaisten viime päivien ruoan hamstraus ei ole hänen mukaansa toistaiseksi vaikuttanut jaettavaan apuun.
Suomen Uutiset kysyi Helsingin Laajasalon S-marketista sunnuntai-iltana 15.3., miten esimerkiksi lahjoitettavan leivän määrä on näkynyt perjantain jälkeen tapahtuneen ostoryntäyksen jäljiltä. Hyllyjä täydentänyt myyjä kertoi Suomen Uutisille, että ylimääräistä leipää ei ole jäänyt hyväntekeväisyyteen.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo Suomen Uutisille, kansalaisten viime päivien ruoan hamstraus ei ole hänen mukaansa toistaiseksi vaikuttanut jaettavaan apuun.
– Kaupoista tulee vähemmän tavaraa, mutta tukuista saamme tarpeeksi lahjoitettavia tuotteita. Toiminta jatkuu näillä näkymin entiseen malliin, hän kertoo.
Kasvomaskeja ja käsidesiä tarvitaan
Hursti sanoo, että he kaipaisivat kaupungilta apua suojautumiseen.
– Kasvomaskit ja käsidesi olisi tarpeellinen apu. Henkilökuntamme tarvitsee suojavarusteita. Tiedän, että kaupungin varastossa on näitä tuotteita, hän sanoo.
Tällä hetkellä ruoanjakotilanteessa pidetään turvaväli sekä viive ennen kuin seuraava asiakas pääsee tiloihimme. Lisäksi asiakkaiden kädet desinfioidaan suihkuttamalla käsidesiä.
– Henkilökuntamme on tehnyt itse käsidesiä, jotta voimme jatkaa toimintaamme turvallisesti.
Kävijöitä on Hurstin mukaan ollut entiseen malliin.
– Se, miten korona vaikuttaa kävijämääriin näkyy keskiviikkona, jolloin on seuraava jakotilanne, hän sanoo.

Hurstin ruoka-avun toiminta jatkuu, vaikka kaupoista jää hamstrauksen jäljiltä vähemmän jaettavaa

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle ollenkaan STEA-avustusta. Hakeminen tuntuu turhalta, koska sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jättänyt avustuksen kokonaan myöntämättä jo kahtena vuotena peräkkäin.
&#8211; Sieltä (STEA:sta) tuli aikaisemmin kieltävät päätökset, niin emme ole sitten enää hakeneet rahaa, koska tuskinpa sitä tulisi. Eräs kommentti oli, että yhdistyksellä on jo liikaa rahaa, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoo Suomen Uutisille.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja, joka tarjoaa myös vaateapua. Yhdistys kantaa Suomen tunnetuimman vähäosaisten auttajan Veikko Hurstin nimeä. Sini Hursti päätyi viime vuonna järjestön vetäjäksi edeltäjänsä, isänsä Heikki Hurstin pyynnöstä.
&#8211; Vaikka kyllä isä on edelleen mukana, ja teemme töitä yhdessä, kertoo Sini Hursti, joka on itse kouluttautunut parturi-kampaajaksi.
Rahaa olisi tarvittu logistiikkatilojen korjaukseen
Viime vuonna Hurstin yhdistys haki STEA:lta 380 000 euron avustusta, joka olisi käytetty logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin sekä kahden auton hankintaan. Järjestö tarvitsee autoja ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen. Toissa vuonna hakemus koski logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoja. Kummallakaan kerralla avustusta ei myönnetty.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön toiminta on enimmäkseen keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Vähävaraisten onneksi yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen, koska on olemassa muitakin yhdistystä tukevia tahoja.
&#8211; Merkittävin tukija on Helsingin kaupunki, joka muun muassa auttaa nykyisten toimitilojemme vuokrakuluissa. Valtiolta emme saa mitään, Hursti sanoo.
Yksityiset lahjoittajat tukevat hyväntekeväisyystyötä
Hursti kertoo, että STEA:n kieltävät vastaukset avustushakemuksiin ovat osaksi liittyneet yhdistyksen toiminnan järjestelyihin.
&#8211; En tiedä, mikä siinä on, miksei rahaa ole saatu, kun monet muutkin ovat saaneet. Viime vuonna joku vastaus oli, ettei tämän tyyliseen työhön anneta rahaa, että toiminnan pitäisi olla erilaista. Kun haimme rahaa logistiikkatiloihin ja myöhemmin yhdistyksen varsinaiseen toimintaan, niin vastaus oli, ettei haku sovellu. En tiedä sitten, mitä kriteerejä on sovellettu.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö sai myöhemmin hankittua tarvitsemansa autot ilman STEA:n tukea.
&#8211; Hommasimme ne itse, kun onneksi tukea meille tulee vielä muualtakin. Eräät yksityiset lahjoittavat rahaa, osa jopa ihan säännöllisestikin, ja olemme saaneet myös testamenttilahjoituksia. Pyrimme jatkossa tarjoamaan mahdollisuuden myös ryhtyä kuukausilahjoittajaksi.
Monikulttuuriyhdistykselle sen sijaan satoja tuhansia
STEA jakaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja järjestöille, joista monen toimintaa ja tuloksia on melko hankalaa arvioida. Suomessa toimii muun muassa useita somali- ja monikulttuurijärjestöjä, joiden toiminta on täysin sidoksissa avustusvaroihin.
Esimerkiksi Suomen somalialaisten liitolle STEA myönsi tälle vuodelle 175 500 euroa kahteen avustuskohteeseen. Lieksan Somaliperheyhdistys ry sai 138 987 euron avustukset.
Lieksassa toimiva monikulttuuriyhdistys Kipinä on vuosina 2017-2020 saanut STEA-rahaa jo 440 000 euroa, jota käytetään muun muassa maahanmuuttajataustaisten osallisuuden lisäämiseen. Tälle vuodelle Kipinä sai 121 000 euroa.
STEA:n avustusvalmistelijat ensin käsittelevät kaikki avustushakemukset läpi keskinäisen työnjakonsa mukaisesti. Jokainen avustusvalmistelija tekee oman esityksensä avustettavista kohteista, minkä jälkeen avustusehdotus luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Varsinaisen päätöksen tämän vuoden avustuksista teki sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – “Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jälleen myöntänyt avustuksia kansalaisjärjestöille. Varoja käytetään muun muassa järjestöjen työntekijöiden palkkoihin sekä suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.

STEA myöntää vuosittain satojen miljoonien avustukset yleishyödyllisiksi katsotuille järjestöille. Monen järjestön toiminta on käytännössä täysin riippuvaista avustuksista, ja siksi niitä haetaan vuodesta toiseen.
Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle miljoonapotit
Käytännössä STEA-avustukset hyväksyy avustusvalmistelijoiden esityksestä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin). Menettely on muodollinen, sillä Mattila ei erikseen tarkista tai käy läpi useisiin erilaisiin kohteisiin esitettyjä avustussummia.
Tänä vuonna avustuksia jaetaan 362 miljoonan euron edestä ja STEA on jo aloittanut varojen tilittämisen. Monet järjestöt saavat rahaa useampaan eri kohteeseen.
Huomattavia tuensaajia ovat vuodesta toiseen esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ry, jolle tänä vuonna myönnettiin lähes 1,6 miljoonaa euroa ja Suomen Punainen Risti (SPR) joka sai lähes 4,8 miljoonaa euroa.
Somaliliiton avustus nousi 266 000 euroon
Suomen somalialaisten liitossa on aihetta tyytyväisyyteen, sillä tänä vuonna järjestölle myönnettiin 266 000 euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.
Lisäksi avustusrahaa palaa jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.
Suomen somalialaisten liiton saamat avustukset ovat kasvussa, sillä viime vuonna STEA:lta herui liitolle 221 000 euroa.
STEA tukee useita muitakin somaliyhdistyksiä. Esimerkiksi Lieksan Somaliperheyhdistys sai 117 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.
Suomi-Somalia Seura ry:lle myönnettiin 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin sekä yrityshautomo- ja neuvonnan avulla.
Rahaa kuluu myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.
Kaarnalaivamiehille liki 300 000 euroa
Startup Refugees –projektista ja kaarnalaivojen markkinoinnista tunnetut mediapersoonat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat onnistuneet saamaan toiminnalleen tälle vuodelle jopa yli 100 000 euroa enemmän STEA-avustusta edellisvuoteen nähden.
Rantalan ja Milonoffin nimissä toimivalle Phoenix ry:lle on myönnetty mojovat 296 706 euroa. Viime vuonna yhdistykselle myönnettiin 180 000 euroa.
Rantalan ja Milonoffin puuhastelun tukeminen ei rajoitu STEA-avustuksiin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön kautta.
Phoenix ry:lle myönnetystä avustuksesta 179 000 € on yhdistyksen mukaan tarkoitettu hankkeeseen, jonka tavoitteena on vuoden aikana työllistää 60 henkilöä ja tarjota työllistymistä edistävää koulutusta 400 henkilölle Helsingissä ja Oulussa. Lisäksi 117 706 € on tarkoitettu Non-profit Hautomoon.
Käytännössä suurin osa Startup Refugees –hankkeen toiminnan kuluista kohdistuu henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Monimuotoisen osallisuuden lisääminen on niin kallista
STEA tukee avokätisesti useita monikulttuuriprojekteja, joiden olisi käytännössä mahdotonta pärjätä omillaan. Esimerkiksi helsinkiläinen Monikulttuurikeskus Gloria saa 214 890 euroa.
Glorialle myönnetyistä rahoista suurin osa menee monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla. Mitä kaikkea tällainen toiminta sitten onkaan, johtopäätös on väistämättä se, että monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisääminen on hyvin kallista
Myös esimerkiksi Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto saa 106 890 euroa maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen yhdistysten perustoiminnan tukemiseen tuki-, ohjaus- ja tiedotustoiminnalla.
Monikulttuurityö Mimosa ry saa 120 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen matalan kynnyksen toiminnalla, neuvonnalla ja ohjauksella, ryhmätoiminnalla, asennekasvatuksella sekä tilaisuuksien ja tapahtumien avulla.
Seksuaaliselle vapaudelle puoli miljoonaa
Jatkuvasti STEA-rahoja kärttää Sexpo-säätiö, joka onkin vuodesta toiseen huomattava avustusten vastaanottaja. 2000-luvulla Sexpo on saanut STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä yli kolme miljoonaa euroa.
Myös Sexpossa on juuri nyt aihetta tyytyväisyyteen, sillä avustussummat ovat nousussa. Tänä vuonna Sexpo saa 524 539 euroa. Avustussumma on siten yli 70 000 euroa enemmän viime vuoteen nähden.
Sexpo kertoo verkkosivuillaan pyrkivänsä toiminnassaan siihen, että jokainen voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan tyydyttävästi ja tasapainoisesti. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista.
Epäselväksi vain jää, mitä Sexpon tarkoittamat seksuaalioikeudet pitävät sisällään ja mihin nämä oikeudet perustuvat.
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen suhtautuu hyväksyvästi eläimiin sekaantumiseen sekä eläinpornoelokuvien katsomiseen viihdykkeenä. Paalanen olisi myös valmis laskemaan suojaikärajaa hyväksyen samalla aikuisten seksisuhteet esimerkiksi 14-vuotiaiden nuorten kanssa.
&#8211; Kulttuurissa, jossa eläimiä syödään tehotuotannossa, on tuskin syytä olla huolissaan hyväntahtoisesta eläinseksistä, Paalanen on kommentoinut Seura-lehdelle.
Vähävaraisille ruokaa jakava yhdistys jäi nollille
Tässä jutussa on esillä vain joitakin poimintoja STEA:n avustuskohteista. On huomioitava, että eräät toimijat jäävät kokonaan avustusten ulkopuolelle.
Yksi näistä on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry on jakanut elintarvikkeita vähävaraisille jo 1960-luvulta saakka. Nykyisin toimintaa vetää Veikko Hurstin poika Heikki Hursti.
Vähävaraisia tukevalla yhdistyksellä ei ole säännöllisiä tuloja ja sen toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös Helsingin kaupunki on viime aikoina suhtautunut Hurstin avustustoimintaan nuivasti ja rajoittanut yhdistyksen tukemista.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pia Kopra teki syksyllä Helsingin valtuustossa aloitteen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n ruoka-avun turvaamiseksi. Aloite kuitenkin tyrmättiin valtuustossa. Kyse oli 50 000 euron summasta.
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry oli tälle vuodelle hakenut yhteensä 380 000 euron STEA-avustusta käytettäväksi kahden auton hankintamenoihin ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen sekä logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin. Avustushakemus ei mennyt STEA:ssa läpi.
Artikkelia on muokattu 8.3.2019 klo 13.56 Phoenix ry:lle myönnettyjen avustusten käyttötarkoituksen osalta.

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia  – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään