Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Väylävirasto

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Nopeusrajoituksia ei alenneta – Mäkelä: Hallituksen ja perussuomalaisten tavoite on korjata tiet paremmiksi, ei pakottaa suomalaisia ajamaan hitaammin

Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. On mahdollista, että nopeusrajoituksia lasketaan osalla Suomen teistä 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen vilkasliikenteisillä tieosuuksilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila kiittää Väylävirastoa turvallisuuden huomioimisesta, mutta tyrmää ehdotuksen vääränä keinona.
&#8211; Liikennekuolemien ja -onnettomuuksien vähentäminen on tietenkin tavoiteltavaa, mutta ongelma eivät niinkään ole nopeusrajoitukset vaan tiestön heikko kunto ja puutteet turvajärjestelyissä, kuten valaistuksessa ja keskikaiteiden puuttumisessa. Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä, Junnila toteaa.
Panostukset teiden kuntoon parempi keino
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman, jossa tiestön korjausvelkaan satsataan huomattavasti.
&#8211; Panostukset teiden kuntoon ovat tienkäyttäjien kannalta perustellumpi ja turvallisempi keino kuin nopeusrajoitusten alentaminen. Lisäpanostuksia tullaan vielä tarvitsemaan, Junnila muistuttaa.
Väyläviraston parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ohjeessa nopeusrajoituksia alennettaisiin arviolta 1 800 maantiekilometrin matkalta. Muutokset kohdistuvat kilometrimääräisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Väylävirasto on käynnistämässä kokeilun, jossa valituille tiejaksoille asetetaan 90 km/h nopeusrajoitus.
&#8211; Nopeusrajoitusten lasku pidentää keskimääräisiä ajomatkoja. Työssäkäyntiin käytetty aika vuorokaudessa pitenee, ja samalla mielekäs työssäkäyntialue supistuu. Autoa työtehtävissä käyttävien ihmisten tehokas työaika myös laskee pitkittyneiden ajotuntien vuoksi. Laskelmien mukaan suurin muutos kohdistuu Kouvolaan ja Lahteen aiemmin tunnissa ajaneisiin tienkäyttäjiin, Junnila toteaa.
Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty
Toisin kun julkisesta keskustelusta on saattanut ymmärtää, ei päätöksiä suuntaan tai toiseen ole kuitenkaan vielä tehty. Väylävirasto valmistelee päivitystä 15 vuotta vanhaan maanteiden nopeusrajoitusohjeeseen ja ottaa lausuntoja vastaan niin yksityisiltä kuin yhteisöiltäkin. Mahdolliset päätökset nopeusrajoitusohjeen muutoksista tehdään lausuntopalautteen käsittelyn ja niiden arvioinnin perusteella.
&#8211; Luotan liikenneministeriin, että mahdollinen nopeusrajoitusohjeen päivitys toteutetaan tieliikenteen sujuvuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta vahvistaen, suomalaisten arki edellä. Lausuntopalautteita ehdotettuihin muutoksiin voi antaa lausuntopalvelun kautta 4.6.-4.7.2024 aikana osoitteessa <a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/">https://www.lausuntopalvelu.fi/</a>. Kannustan kaikkia tienkäyttäjiä ja sidosryhmiä käyttämään mahdollisuutta vaikuttaa, Junnila ohjeistaa.
&nbsp;

Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”

Mediassa on viime aikoina <a href="https://www.is.fi/autot/art-2000010460570.html">käyty keskustelua</a> Väyläviraston parhaillaan lausuntokierroksella olevasta ohjeesta, joka olisi alentamassa arviolta 1  800 maantiekilometrin nopeusrajoituksia maanteillä. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne <a href="https://x.com/LuluRanne/status/1796072043298820249">kertoo</a> viestipalvelu X:ssä, että mediassa asiasta levitetty käsitys on täysin väärä.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan mediassa levinnyt käsitys maanteiden nopeusrajoitusten laskemisesta on täysin virheellinen. Kukaan ei ole vielä päättänyt tehdä yhtään mitään, vaan kysymys on 15 vuotta vanhan maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksestä, jota Väylävirasto valmistelee, ei mistään lakimuutoksesta eikä hallituksen esityksestä.
&#8211; Kyseessä on yksi Suomen liikenneturvallisuusstrategian 103 toimenpide-ehdotuksesta, joista useita, kuten esimerkiksi maanteiden parantamista, valvontaa, mielenterveys- ja päihdetyötä, turvallisuusviestintää ja liikennekasvatusta selvitetään ja edistetään, Ranne kirjoittaa.
Lausuntoja otetaan ensi viikolla
Väylävirasto pitää perjantaina ja ensi viikolla kaikille avoimet sidosryhmätilaisuudet ohjeen päivityksestä ja lähettää vaihtoehtotarkastelun laajalle lausuntokierrokselle. Tarkastelu sisältää vaikutusselvitykset. Lausuntoja voivat antaa niin yhteisöt kuin yksityisetkin.
&#8211; Mahdolliset päätökset nopeusrajoitusohjeen muutoksista tehdään lausuntopalautteen käsittelyn ja niiden arvioinnin perusteella. Kannustan kaikkia lausumaan aktiivisesti, Ranne toteaa.
&nbsp;

Ministeri Ranne nopeusrajoitusten alentamisesta: Mediassa levinnyt käsitys asiasta on täysin väärä

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari jäi kiinni juhannusaaton iltana luodessaan &#8220;kaupunkitaidetta&#8221; aivan väärään paikkaan. Graffiti on jo siivottu pois, jotta se ei houkuttelisi muitakin ihmisiä rata-alueelle. Seinän puhdistaminen tuli maksamaan noin kolme ja puoli tonnia. Väylävirasto aikoo periä rahat töhrijöiltä.

Suomen Uutiset kertoi juhannuspäivänä, että Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-apulaispormestari-paavo-arhinmaki-karahti-tohrimasta-omaa-kaupunkiaan-poliisit-paikalle/">kärähti</a> juhannusaaton iltana töhrimästä kaupunkiympäristöä. Toisessa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsinki-kayttaa-laittomien-graffitien-poistamiseen-puoli-miljoonaa-euroa-vuodessa-taman-verran-maksaa-paavo-arhinmaen-tekeman-juhannustohryn-puhdistaminen/">artikkelissaan</a> Suomen Uutiset kertoi, että Helsinki käyttää laittomien graffitien poistamiseen puoli miljoonaa euroa vuodessa. Samalla yritimme arvioida, minkä verran Paavo Arhinmäen tekemän juhannustöhryn puhdistaminen maksaa. Arvio meni alakanttiin.
Väyläviraston mukaan Arhinmäen graffitin poistamisen kustannukset olivat noin 3 500 euroa. On kuitenkin toivoa, että tässä tapauksessa kulut eivät jää veronmaksajien kontolle, vaan ne saadaan perittyä takaisin töhryjen tekijöiltä.
&#8211; Poliisi tutkii asian. Kun Väyläviraston hallinnassa olevaa omaisuutta on vahingoitettu, Väylävirasto tulee asianomistajana laatimaan kirjallisen korvausvaatimuksen, viraston viestintäosastolta kerrottiin Suomen Uutisille.
<h4>Epäiltynä vahingonteosta ja raideliikenteen häirinnästä</h4>
Itä-Uudenmaan poliisin <a href="https://poliisi.fi/-/poliisi-tutkii-vahingontekoa-epailtyna-kaksi-henkiloa">mukaan</a> tapausta tutkitaan rikosnimikkeillä vahingonteko ja raideliikenteen häirintä. Junaliikenne Vuosaaren satamaan johtavalla radalla jouduttiin tilanteen vuoksi pysäyttämään juhannusaattoiltana noin kymmeneksi minuutiksi, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Markku Lylykangas.
Suomen Uutiset kysyi Väylävirastolta myös sitä, aikooko Väylävirasto vaatia Arhinmäelle rangaistusta teosta. Viraston viestintäosastolta kerrottiin, että yleensä virasto yhtyy syyttäjän rangaistusvaatimukseen, jos asia menee oikeuteen asti.
&#8211; Pääsääntöisesti Väylävirasto vaatii rangaistusta syytteen mukaisesti, kuului vastaus.
<h4>&#8220;Tyylikäs graffiti&#8221; &#8211; &#8220;Ei ole järkeä poistaa&#8221;</h4>
Jotkut ovat kysyneet, miksi Väylävirasto päätti poistaa apulaiskaupunginjohtaja Arhinmäen taideteoksen välittömästi. Monien mielestä Paavo Arhinmäen graffititeos oli kaupunkitaidetta parhaimmillaan, ja se olisi pitänyt jättää elävöittämään harmaata betoniseinää.
Esimerkiksi Mikael Jungner oli sitä <a href="https://twitter.com/MikaelJungner/status/1673218461349167104">mieltä</a>, että &#8220;Paavon graffiti oli tyylikäs&#8221;. Se oli vain väärässä paikassa. Vasemmistolainen somevaikuttaja Lauri Lindén puolestaan kirjoitti, että Arhinmäen graffitia &#8220;ei ole järkeä&#8221; pyyhkiä pois, kun se kerran siinä on.
&#8211; Aivan varmasti olisi tullut turisteja ihmettelemään, että tuon teki oikeasti pormestari ja samalla kuluttamaan lähialueiden palveluita, Lindén <a href="https://twitter.com/lauri_linden/status/1673287421310517248">kirjoitti</a> Twitterissä.
<h4>Poistettiin nopeasti, ettei houkuttele uteliaita rata-alueelle</h4>
Väyläviraston mukaan juuri tämä &#8220;turistien&#8221; houkuttelu oli suurin syy sille, että Arhinmäen maalaus poistettiin niin pikaisesti. Koska graffiti oli saanut runsaasti mediajulkisuutta, Väylävirasto pelkäsi, että se voisi vetää paikalle uteliaita ihmisiä.
&#8211; Rataturvallisuus on tärkeää, graffiti sijaitsee junaradan vieressä, eikä rata-alueella saa liikkua.
&#8211; Myös se vaikutti, että tekijät ovat tiedossa, saimme pesuresurssit heti ja putsaaminen oli junaliikenteen kannalta mahdollista, Väyläviraston edustaja kertoo.

Arhinmäen juhannustöhryn poistamisesta 3 500 euron lasku – Väylävirasto aikoo periä korvauksen töhrijöiltä

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Saimaan kanava on keskeinen väylä Itä-Suomen viennissä maailmalle ja erityisesti Keski-Eurooppaan. Koska huomattava osa kanavasta sijaitsee kuitenkin Venäjän puolella rajaa, asettavat Venäjän mahdolliset vastareaktiot sille asetettuihin pakotteisiin kanavan käytön jatkumisen kyseenalaiseksi. Kansanedustaja Sheikki Laakso esittää ratkaisuksi ongelmaan muiden liikenneväylien pikaista uudistamista.

– Tämä ei olisi ensimmäinen Suomen ja Venäjän välinen kanavan käyttöä koskeva konflikti maa-alueen vuokrasopimuksen ollessa voimassa, perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso kertoo.
Myös laivanvarustamoiden halukkuus ryhtyä kuljetuksiin Venäjän kautta Saimaalle voi laskea niihin kohdistuvien kasvaneiden riskien myötä. Pelkona voi olla paitsi varustamoon ulotettavat pakotteet myös uhka siitä, että Venäjän sulkiessa kanavan varustamon laivat voisivat jäädä Saimaalle saartoon.
– Kanavan kautta kulkevan liikenteen pysähtyminen johtaisi välittömästi kuljetusliikenteen siirtymiseen muille liikenneväylille aiheuttaen valtavan ylimääräisen liikennepaineen niin rauta- kuin maanteille, Laakso selvittää seurauksia.
Raideliikennekapasiteettia nostettava
Vesireitin sulkeutuessa Itä-Suomen ja HaminaKotkan sataman välinen liikenne siirtyisi pääosin kulkemaan Joutseno-Luumäki-raidevälin ja valtatien 15 kautta.
– Suurin ongelma muodostuu siitä, että nämä väylät ovat jo nykyisellään Suomen tukkoisin raidepätkä ja eräs maan vaarallisimmista maanteistä. Koska HaminaKotka on Itä-Suomen suurin satama, lähes kaikki Saimaan kanavassa kulkenut rahti tulee siirtymään nimenomaan näille väylille.
Laaksolla on kuitenkin tarjota ratkaisu ongelmaan:
– Näen, että ainoa vaihtoehto vientiteollisuutemme turvaamiseksi on uudistaa väylät pikimmiten. Raideliikennekapasiteettia voidaan nostaa rakentamalla Joutseno-Luumäki-välille kaksoisraide, kun taas valtatien 15 liikennettä voidaan tehostaa lisäämällä kaistoja ja parantamalla tien turvallisuutta.
Hinta ei voi olla esteenä
Liikennekaaoksen estämiseksi työhön on kuitenkin ryhdyttävä heti. Hintaan projektit eivät voi kaatua.
– Kustannukset jäävät alle 300 miljoonan euron. Tästä voidaan tehdä erillinen päätös lisäbudjetissa, jotta hankkeet saadaan vauhdilla käyntiin, Laakso laskee.
– Koska molemmat hankkeet ovat korkealla myös Väyläviraston hankelistoilla, on selvää, että ne on joka tapauksessa tehtävä enemmin tai myöhemmin. Tekemällä ne heti voidaan välttää valtava liikennekaaos, myös pitkäkestoisemmat viennille aiheutuvat haitat. On epäilemättä koko Suomen etu, että nämä hankkeet pannaan välittömästi toimeen, kansanedustaja toteaa.
&nbsp;

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: “Väylät uudistettava pikimmiten”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela toivoo lisää panostuksia ratahankkeisiin. Käynnissä olevien hankkeiden lisäksi yksi varteenotettava ratayhteys on Porista Parkanon, Haapamäen, Jyväskylän ja Savonlinnan kautta itärajalle Parikkalaan kulkeva poikittaisratayhteys, jonka kautta avautuisivat kansainvälisetkin yhteydet. Koskela onkin puhunut jopa Pori—Pietari—Peking-radasta.

&#8211; Tämä koko Suomen halkaiseva ratayhteys pätkii tällä hetkellä Porin ja Haapamäen välillä sekä Savonlinnan Laitaatsillan kohdalla. Porin ja Haapamäenkin välinen osuus omaa jo valmiin ratakäytävän, mikä vähentää rakennuskustannuksia merkittävästi. Ratavälillä ei myöskään ole kaavarasitetta eikä radan avaaminen vaadi ympäristölupaprosessia. Tämä mahdollistaa nopeat toimet radan kunnostamiseksi, Jari Koskela huomauttaa.
Pori-Pietari-Peking-silkkitie 
Ratahanketta on edistetty Pori—Parkano—Haapamäki-ratatyöryhmässä, jossa on mukana toimijoita useasta eri kunnasta ja yhteistyötä on tehty myös maakuntaliittojen kanssa. Syksyllä kansanedustaja Koskela, osa ratatyöryhmän edustajista sekä Savonlinnan kaupunginjohto jätti lausunnon poikittaisradan lisäämisestä Väyläviraston vuosien 2022—2029 investointisuunnitelmaan.
&#8211; Uusi kehäratayhteys purkaisi monia nykyisen pääradan pullonkauloja. Tavaraliikenteen siirtäminen kehäradalle mahdollistaisi myös henkilöliikenteen ruuhkien vähenemisen pääradalla. Alueellisesti ratayhteys parantaisi maakunta-Suomen elinvoimaa ja nostaisi Porin sataman merkitystä.
&#8211; Itärajalta yhteyttä olisi yhtenevän raideleveyden ansiosta helppo jatkaa Venäjälle ja aina Tyynellemerelle asti. Voidaankin puhua suorastaan uudesta Pori—Pietari—Peking-silkkitiestä, Koskela toteaa.
Vaihtoehto autoilijoiden kurittamiselle
Koskela jätti syksyllä talousarvioaloitteen, jossa pyydettiin 70 000 euroa kehäradan esiselvitystöihin. Esiselvityksen ensimmäisenä vaiheena olisi toteutettava Pori—Parkano—Haapamäki-raideyhteyden uudelleenkäyttöönoton suunnittelu. Valitettavasti talousarvioaloite kaatui eduskunnan torstaisessa budjettiäänestyksessä äänin 123-35.
&#8211; Vaikka rahaa esiselitystyöhön ei tällä kertaa tullutkaan, niin toivon, että Suomen kehärataa lähdetään vielä yhdessä tuumin edistämään. Kun hallitus haluaa pitää kiinni yltiökunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan, niin junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela: Poikittaisratahanke hyödyttäisi koko Suomea – “Junayhteyksien kokonaisvaltainen kehittäminen on yksi vaihtoehto ainaiselle autoilijoiden kurittamiselle”