Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Varusmiespalvelus

Puolustusvoimat on lieventämässä varusmiesten fyysisiä vaatimuksia. Uudistuksen jälkeen sotilastehtäviin olisi mahdollista päästä fyysisistä rajoitteista huolimatta. Kansanedustaja Ari Koponen edottaa että varusmiespalveluksen voisi tulevaisuudessa suorittaa myös drone-operaattorina.

&#8211; Ukrainan sodassa käytössä olleet dronet, eli miehittämättömät ilma-alukset, ovat saaneet merkittävää taistelumenestystä. Dronet ovat muutenkin yleistyneet sotilaskäytössä sillä ne ovat edullisia, tarkkoja ja tehokkaita, eikä hyökkääjä menetä ihmishenkiä, vaikka ilma-alus ammuttaisiin alas tehtävän aikana, kuvailee Ari Koponen.
&#8211; Rannikkopuolustukselle lennokit ovat aivan elintärkeä väline ja sopisivat tiedusteluun, valvontaan, vartiointiin ja maalinosoitukseen.
Järjestelmät kehittyvät nopeasti
Koposen mukaan Suomen tulee tehdä kaikkensa pysyäkseen sotilasteknologian kehityksessä mukana. Dronejen toimintaa on tutkittu ja testattu Puolustusvoimissa jo 15 vuoden ajan.
&#8211; Dronet tulevat jatkuvasti ajankohtaisemmiksi, mutta mitään konkreettisia muutoksia joukkorakenteeseen ei ole tehty eikä varsinaisia drone-yksiköitä perustettu, harmittelee Koponen.
Isänmaa on kaikkien asia
Drone-yksiköissä voisi Koposen ehdotuksen mukaisesti palvella nuoria, jotka nyt karsiutuvat varusmiespalveluksesta pois fyysisen toimintakyvyn takia.
&#8211; Mahdollisimman monelle asevelvolliselle tulisi löytää sopiva maanpuolustuksellinen tehtävä. Tässä olisi myös rako uusille bisnesmahdollisuuksille ja työpaikoille. Isänmaan asia on meidän kaikkien asia, Koponen sanoo.

Koponen: Drone-yksiköt osaksi maanpuolustusta

Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, voisiko vaihto siviilipalveluksesta takaisin reserviin olla jatkossa mahdollista.

Ennätysmäärä Puolustusvoimien reserviläisiä on hakeutunut siviilipalvelukseen. Maaliskuuhun mennessä hakemuksia on jätetty jo 1 855, kun normaalisti niitä jätetään 300-400 vuodessa.
&#8211; Moni tekee nyt harkitsemattoman ratkaisun, jota ei voi siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen astumisen jälkeen enää peruuttaa. Ovi käy tällä hetkellä vain yhteen suuntaan, Jari Ronkainen kertoo.
Maanpuolustustahtoa pitäisi voida rohkaista
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan ryntäyksen siviilipalvelukseen, mutta toisaalla se näkyy myös maanpuolustustahdon kohoamisena. Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus ovat saaneet runsain määrin yhteydenottoja maanpuolustukseen osallistumisesta.
&#8211; Ukrainan esimerkki toimivasta puolustautumisesta näennäisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan on innostanut monia, oli kyseessä sitten reserviläinen tai sivari. Tämän maanpuolustustahdon rohkaisemisen ja kanavoimisen Suomen valtion hyödyksi pitäisi olla mahdollista, Ronkainen perustelee.
Ronkainen antaisi palaajille mahdollisuuden
Lain mukaan reservistä on mahdollista suorittaa siviilipalvelus täydennyspalveluna, mutta sen alettua paluu reserviin ei enää ole mahdollista.
&#8211; Jokaisella on perustuslain mukainen maanpuolustusvelvollisuus, oli se sitten siviili- tai varusmiespalvelus. Jos joku on tässä tilanteessa valmis palaamaan rivistöön, olisin sen valmis hänelle suomaan, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on tehnyt kirjallisen kysymyksen varusmiesten päivärahan tasosta ja sen korottamistarpeesta.

&#8211; Varusmiesten ja -naisten päivärahat ovat jääneet jälkeen hintojen kehityksestä. Päivärahoja on korotettu yli vuosi sitten noin prosentin verran. Se on vain pieni osa toteutuneesta kuluttajahintojen noususta, ja kehityksen seurauksena päivärahan reaalinen ostovoima on jatkuvasti pienentynyt, Kaisa Juuso sanoo.
Nykyinen tuki ei riitä alkuunkaan
Päivärahoja on korotettu 1.1.2021 lähtien puolustusministerin päätöksellä. Päiväraha vaihtelee palvelusajan mukaan. Indeksikorotuksen jälkeen päiväraha on 5,20 euroa, 165 päivää ylittävältä ajalta 8,70 euroa sekä 255 päivää ylittävältä ajalta 12,10 euroa.
&#8211; Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosinousu joulukuussa oli 3,5 prosenttia. Perheetön varusmies ei ole oikeutettu päivärahojen lisäksi muihin tukiin, eikä nykyinen tuki riitä alkuunkaan kattamaan normaaleja kuluja, kuten esimerkiksi puhelinkuluja, ruokailua loma-aikoina, hygieniatuotteita, vakuutusmaksuja, polttoainekustannuksia ja niin edelleen, korostaa Juuso.
Puolustusministeri myönteinen
Juuson kirjalliseen kysymykseen vastannut puolustusministeri Antti Kaikkonen kokee kysymyksen päivärahojen korottamistarpeesta erittäin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Ministerin mukaan puolustusselonteossa ja parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnössä on asetettu tehtäviä asevelvollisten taloudellisten etuuksien selvittämiseksi ja kehittämiseksi.
&#8211; Vastauksessaan ministeri lupailee varushenkilöiden ja reserviläisten kertausharjoitusten päivärahojen nousua ensi vuoden alusta lähtien. Mielestäni tässä ei riitä pieni nostaminen, vaan kyllä päivärahoja täytyy nostaa tuntuvasti. Varuspalvelu ei saa johtaa nuorten taloudelliseen ahdinkoon, Juuso vaatii.
&nbsp;

Juuso vaatii varusmiesten päivärahan korotusta: Varusmiespalvelu ei saa johtaa taloudelliseen ahdinkoon

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa pitää kutsua siviilipalvelusmiehet yhteiskunnan avuksi varusmiespalvelusta suorittavien lisäksi.
Työpalveluaan suorittavat siviilipalvelusmiehet toimivat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen, pelastustoimen, väestönsuojelun tai ympäristönsuojelun tehtävissä. Tavion mielestä heitä tulisi käyttää virka-apuna nyt kaikkeen Suomessa ilmenevään tarpeeseen.
Työpalvelua suorittavia noin 950
Kyseeseen tulisivat peruskoulutusjakson jo suorittaneet siviilipalvelusmiehet, sillä Siviilipalveluskeskus on peruuttanut seuraavat koulutuseränsä koronaviruspandemian takia. Työpalvelua suorittavia siviilipalvelusmiehiä on tällä hetkellä noin 950.
– Nyt kun maassa vallitsee ei-sotilaallinen kriisi, on aika kutsua siviilipalvelusmiehet avuksi samalla kun he suorittavat työpalveluaan, Tavio sanoo.

Tavio: Siviilipalvelusmiehet käyttöön

&#8211; Eräs viisas mies kerran sanoi: ”Jokaisella maalla on armeija. Jos se ei ole oma, se on jonkun muun”. Nuo sanat ovat jääneet mieleeni, sillä hyvin oikeassa hän oli, kansanedustaja Jari Ronkainen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa maanpuolustustahdosta.

&#8211; Maanpuolustus on peruskalliomme. Suomalainen maanpuolustustahto on perinteisesti ollut hyvin korkea niin kuin myös se prosentti, kuinka moni asevelvollinen mies suorittaa varusmiespalveluksen.
Asevelvollisuusarmeija ainoa järkevä ratkaisu
Koko väestöstä edelleen 74 prosenttia kannattaa yleistä asevelvollisuutta, joka onkin ainoa realistinen vaihtoehto koko maan puolustamiseksi.
&#8211; Se on kustannustehokas ja ennen kaikkea laadultaan ylivoimainen järjestelmä meille suomalaisille. Yleisen asevelvollisuuden kannatuksen trendi on kuitenkin laskeva.
Myös maanpuolustustahto on selvityksen mukaan notkahtanut erityisesti alle 25-vuotiailla.
&#8211; Toki sielläkin ikäluokassa suurin osa edelleen ymmärtää asian tärkeyden. Ehkä tämä pieni notkahdus johtuu siitä, ettei suurella osalla nuorista miehistä ja naisistamme ole enää suoraa kosketusta veteraanisukupolveen. Ehkä uhraukset eivät enää ole läsnä, Ronkainen sanoi.
Nuorille on välitettävä tietoa historiasta
Tieto siitä, mitä maamme eteen on uhrattu, on siirrettävä jälkipolville. Tässä onkin tärkeä rooli esimerkiksi arvokasta työtä tekevillä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöillä.
&#8211; Me uskomme, että fiksu Suomen nuoriso kyllä ymmärtää, miksi taistelemme, jos taistelemme. Muistakaa, hyvät ihmiset, jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin sanat: &#8220;Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten.&#8221;

Perussuomalaiset: Maanpuolustus on peruskalliomme

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen lyttää varusmiesten kasvisruokakokeilun ja pohtii, onko suomalaisilla valmiuksia selvitä kriisitilanteessa.

&#8211; Puolustusvoimissa on menossa kokeilu, jossa varusmiehille tarjotaan kasvisruokaa kahtena päivänä viikossa ilmasto- ja terveydellisistä syistä. Varusmiehet ovat äänestäneet jaloillaan kasvisruokapäivinä.
&#8211; Sotilaskodin pizzat ja munkit ovat tehneet kauppansa samalla kun varuskuntaruokalan kasvisruoat ovat täyttäneet lähinnä biojäteastioita, Ronkainen kirjoittaa <a href="https://www.jarironkainen.fi/varusmiesten-ruokailusta-koko-kansan-varautumiseen/">blogissaan</a>.
Katastrofeihin syytä varautua
Ronkainen toteaa, että rauhan aikana ruokaan ei tarvitse totutella, vaan se on valintakysymys. Katastrofeihin on kuitenkin syytä varautua.
&#8211; Ei pelkästään sotaan, vaan myös esim. luonnonkatastrofeihin tai yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Jokaisen meistä tulisi katsoa peiliin ja kysyä itseltämme, onko meillä tarvittavat taidot selviytyä kriisitilanteessa. Mitä tehdä, jos sähköt ei toimi ja vesi ei juokse? Jos käytettävänä on vain puukko, onko meillä sellaiset selviytyjän taidot, joilla saada aikaan suojaa, lämpöä ja ravintoa.
Kriisin koittaessa saattaa tulla hätä
Ronkainen toteaa, että Puolustusvoimissa opetellaan näitä tuiki tärkeitä taitoja, mutta vain osa väestöstä käy varusmiespalveluksen.
&#8211; Olenkin huolissani nuoremmista ikäluokista, jotka ovat entistä enemmän eriytyneet luonnosta ja perusraaka-aineiden tuotannosta. Jos kriisi koittaisi nyt, en uskalla olettaa, että pärjäisimme yhtä hyvin kuin edellisissä koitoksissa.
&#8211; Ehdotankin, että kutsunnat laajennettaisiin koskemaan kaikkia kansalaisia, sukupuoleen katsomatta, Ronkainen ehdottaa.
Kansalaispalvelusta naisille
Ronkainen huomauttaa, että Reserviläisliitto teki vastaavan ehdotuksen eilen.
&#8211; Sen lisäksi esitän, että varusmies- ja siviilipalveluksen rinnalle otettaisiin erityisesti naisille suunnattu muutaman kuukauden mittainen kansalaispalvelus.
&#8211; Kansalaispalveluksessa opeteltaisiin katastrofivalmiuksia ja kriittisiä taitoja, kuten avotulen tekemistä, suojan rakentamista ja ruoan valmistusta siten, että koko kansa pystyisi varautumaan kriisin kohdatessaan, Ronkainen esittää.

Kansanedustaja Ronkainen peräänkuuluttaa tasapuolisuutta kutsuntoihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen iloitsee sotilastapaturmaa ja palvelussairaiden korvauksia koskevan lakialoitteensa läpimenemisestä.

Juvonen esitti vuosi sitten lakialoitetta, jolla otettaisiin varusmiespalvelusta tai kertausharjoituksia suorittavat henkilöt saman tapaturmien korvauskäytännön piiriin kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilötkin.
&#8211; Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat, Juvonen perusteli.
&#8220;Tänään on ilon päivä&#8221;
Hallituksen esityksessä todetaan lakia muutettavan niin, että asevelvollisuutta suorittaessa vammautuneelle tai asevelvollisuutta suorittaessaan kuolleen omaisille maksetaan lisäkorvaus. Asevelvollisella olisi oikeus saada pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Varusmiespalveluksessa sotilastapatuman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen korvaukseen.
&#8211; Sain juuri äsken tiedon, että lakialoitteeni on mennyt läpi. Tänään on ilon päivä, Juvonen kommentoi lakimuutosta.

Juvosen lakialoite meni läpi: Varusmiesten tapaturmasuojaan oikeudenmukainen korjaus

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi aamupäivällä puolustusvoimien Masi-miehistönkuljetusajoneuvon ja junan välisestä törmäyksestä Raaseporissa Leksvallintiellä. 

Poliisin mukaan Raaseporin raideonnettomuudessa on menehtynyt 4 henkilöä, joista yksi oli matkustajana junassa. Onnettomuudesta järjestetään tiedotustilaisuus kello 12 Tammisaaren paloasemalla.
Menehtyneistä kolme oli varusmiehiä. Loukkaantuneita on yksitoista.
Turun Sanomien mukaan turma on pahin Puolustusvoimille sattunut onnettomuus sitten vuoden 1991, jolloin Taipalsaaressa hukkui seitsemän varusmiestä.
Verkossa on julkaistu useita suruvalitteluja. Puolustusvoimain komentaja esitti osaanottonsa.
&#8211; Perussuomalaisten puolesta esitän osanoton Raaseporissa tapahtuneen onnettomuuden uhreille ja näiden omaisille, Jussi Halla-aho kirjoitti.

Raaseporissa vakava junaturma – neljä kuolonuhria

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) esittää lakialoitetta, jolla otettaisiin varusmiespalvelusta tai kertausharjoituksia suorittavat henkilöt saman tapaturmien korvauskäytännön piiriin kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilötkin. 

&#8211; Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta, kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat, Arja Juvonen perustelee.
&nbsp;
&#8211; Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaa on läsnä samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin.
Juvosen mukaan sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.
Hän muistuttaa, että varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Tuhoisin onnettomuus sattui vuonna 1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetus ajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Varusmies menehtyi 2005 Rovajärvellä raskas kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä. 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa. 1999 varusmies kuoli taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa. Vuonna 1994 varusmies kuoli käsiaseammunnoissa Nurmeksessa. Vuonna 2015 varusmies kuoli taisteluharjoituksessa pimeän aikana Syndalenissa. Vuonna 2016 Säkylässä kuoli varusmies jäätyään harjoituksissa sotilasajoneuvon alle.