Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Varissuo

Kansanedustaja Ari Koponen on hyvin huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja haittamaahanmuutosta, joka lisää rikollisuutta, huumeita, jengiytymistä, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta. &#8211; Tätäkö me haluamme? kysyy Koponen Twitter-päivityksessään.

Turun poliisi kertoo MTV:n uutisaamun lähetyksessä, kuinka nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt runsaasti. Jopa 13-vuotiaat tekevät huumekauppaa, ryöstävät, kulkevat teräaseet mukanaan ja levittävät somessa videoita väkivaltaisuuksista. Väkivalta- ja ryöstörikoksissa sekä katujengeissä on poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisilla yliedustus.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet käyttäytyvät täysin ylimielisesti ja provosoivasti, eivätkä haastateltavat poliisit ole koskaan aiemmin törmänneet vastaavaan. He eivät piittaa lainkaan siitä, mitä virkapukuinen poliisi heille sanoo.
Turussa, erityisesti Varissuon alueella, on havaittu samanlaisia katujengejä kuin Helsingissä, kertoo poliisi MTV:n lähetyksessä.
&#8211; Varissuon koulussa 90 % lapsista on maahanmuuttajia. Kantaväestö on erittäin pienessä vähemmistössä, täydentää kansanedustaja Ari Koponen.
Realismi ei ole rasismia
Koposen mukaan hallitusvastuussa olevien päättäjien tulee kuunnella kentän ääntä, niin poliisien kuin muidenkin ammattiryhmien, esimerkiksi opettajien. Tänään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa oli helsinkiläisen opettajan hätähuuto. Opettaja kertoo joutuneensa tilanteisiin, joissa alakoulun oppilaat rikkovat koulun omaisuutta, ja kun heitä kieltää näin tekemästä, saa kuulla raivopäistä huutoa, kiroilua ja nimittelyä.
&#8211; Olen ollut tilanteissa, joissa on tuntunut siltä, että oppilaat käyvät kohta kimppuuni. Pitääkö koululle kutsua poliisi siksi, että mikään muu ei enää auta? Olen miettinyt tätä asiaa monta kertaa niissä tilanteissa, joissa oppilaat eivät ole suostuneet tottelemaan useampaakaan opettajaa, pohtii opettaja.
&#8211; Nämä kentän hätähuudot on otettava vakavasti ja toimittava asioiden parantamiseksi. Ongelma on monisyinen, ja mukaan täytyy saada sekä perhe että koulu. Pelkät pehmeät ratkaisut eivät riitä, vaan tarvitaan myös kovempia toimia. Olalle taputtelu ei enää kaikissa tilanteissa riitä, ikävä kyllä, päättää Koponen.
&nbsp;

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Perussuomalaiset ovat vuosikymmenen ajan varoittaneet siitä, mitä maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on tapahtumassa. Todellisuus alkaa pikkuhiljaa tihkua myös perinteiseen mediaan. Iltalehti on huomannut koululaitoksen olevan ajautumassa ojaan voittoisalta Pisa-polulta.

Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee">analyysissaan</a> perehtynyt Venla Berneliuksen ja Heidi Huilan <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857">raporttiin</a> koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä. Nurmi sai raportista ilmeisen ahaa-elämyksen meneillään olevasta kaaoksesta. 
Herätyksen toimittaja toki olisi voinut saada jo paljon aikaisemminkin. Ihan vain kuuntelemalla isolla korvalla perussuomalaisten sanomaa.
”Vertaisoppimista ei tapahdu”
Suomessa on asuinalueita ja niiden kouluja, joissa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat ovat jo jääneet vähemmistöksi. Suomen kieltä ei puhuta välitunneilla, vaan jotakin vaikkapa Turun Varissuon yli 100 eri kielestä. Varissuon kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on jopa 90 prosenttia.
Varissuon koulun johtaja Nana Lampi kuvaa koulun arkea Bernelius&amp;Huilan raportissa:
-Meillä on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta. Monessa tapauksessa heillä on muita oppimiseen tai käytökseen liittyviä haasteita. Monen suomea äidinkielenään puhuvan oppilaan sosioekonominen tausta on heikko. Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on haastavaa. Vertaisoppimista ei juurikaan tapahdu.
-Valtaosa vieraskielisistä oppilaistamme on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet jo päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Arviomme mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa.
”Suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin”
Lauri Nurmi kirjoittaa, että oppimisvaikeuksien seurauksena ”suomalaistaustaiset perheet pyrkivät saamaan lapsensa muihin kouluihin, koska koulun ympäristö hidastaa myös heidän – ei vain taustaltaan vieraskielisten oppilaiden – suomen kielen kehitystä.” 
Seurauksena on Nurmen mukaan se, että ”puutteellinen kielen hallinta vaikeuttaa jatko-opintoihin pääsyä ja on herkästi este työllistymiselle.” Myöskään lasten vanhemmat eivät opi virallista kieltä ja kaiken tämän seurauksena segregaatio etenee, ja sen mukanaan tuomat ongelmat lisääntyvät.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on huomioinut politiikan toimittaja Nurmen kirjoituksen ja <a href="https://twitter.com/Halla_aho">kommentoi</a> sitä Twitterissä.
”Nurmen ”analyysissä” ei ole mitään, mistä perussuomalaiset eivät olisi puhuneet ja varoittaneet jo vuosikymmenen ajan. Se on ollut Nurmen ja kaltaistensa mielestä rasismia ja fasismia. Sitä saa, mitä kerjää. Enjoy!”

Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”

Turun Varissuon koulu on yksi Suomen monikulttuurisimmista kouluista. Oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kun luokassa on vain kolme suomenkielistä oppilasta, maahanmuuttajat eivät opi suomea, vaan suomalaisetkin lapset alkavat puhua huonoa suomea. 
Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti maanantaina koulukiertueen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa, kertoo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11050964">Yle</a>. Ensimmäinen vierailukohde oli Varissuon peruskoulu. Varissuo on Turun monikulttuurisin kaupunginosa, jossa maahanmuuttajat ovat nousemassa <a href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3945017/TS+selvitti+vieraskielisten+osuus+kasvaa+tasaisesti++Varissuolla+osuus+on+ylittamassa+50+prosentin+rajapyykin">enemmistöksi</a>. Erityisen hyvin tämä näkyy paikallisessa peruskoulussa.
Huono suomi tarttuu
Varissuon koulun opettajat ilmaisivat opetusministerille huolensa siitä, että maahanmuuttajaoppilaat eivät opi koulussa suomea, koska vertaisoppiminen jää pois. Kun suomalaisia lapsia on vain vähän, myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea. Opettajien mukaan huono suomi siis tarttuu. Monet oppilaat puhuvat keskenään suomen sijasta englantia, koska osaavat sitä paremmin.
Ratkaisuksi suomalaislasten vähäiseen määrään Varissuon koulussa opetusministeri Andersson ehdotti oppilaaksiottoalueiden muokkaamista, kertoo Yle. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen oli samoilla linjoilla, ja väläytti suunnitelmaa uudesta koulusta, joka rakennettaisiin Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle. Tällöin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia.
Sitä ei tiedetä, riittäisikö 60 prosentin suomenkielisyys torjumaan &#8220;hoono soomi&#8221; -tartunnan leviämisen.
Ongelmia myös Helsingissä
Tutkijoiden <a href="https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa">mukaan</a> Helsingissä näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät tämän jälkeen aloillaan. Asuinalue valitaan siten, että lapset eivät joutuisi sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.
Kantaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoiva muuttoliike on johtanut siihen, että naapurustojen sosiaalinen ja etninen eriytyminen on usein lasten kohdalla selvästi voimakkaampaa kuin aikuisväestöjen kohdalla. Tämä puolestaan on johtanut koulujen välisten osaamiserojen kasvuun entisestään.
Myös Helsingissä ongelman ratkaisuksi on <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html">ehdotettu</a> oppilaaksiottoalueiden muokkaamista uudelleen siten, että vieraskielisten oppilaiden osuus eri kouluissa tasoittuisi. Eli yhä useampi suomalaislapsi joutuisi kouluun, jossa on suuri määrä maahanmuuttajia.
Opetusministeri näkee rikkautena
Varissuon kouluvierailun yhteydessä opetusministerille luovutettiin myös ministeriön teettämät <a href="https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitykset-kielikoulutuksen-saavutettavuuden-ja-kielten-oppimisen-tuen-kehittamisesta-julkistettiin">selvitykset</a> kielikoulutuksen saavutettavuuden ja kielten oppimisen tuen kehittämisestä. Selvityksen mukaan oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan tai erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.
Opetusministeri Andersson oli Ylen mukaan huolissaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta.
– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä, Andersson sanoi.

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin