Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

vapaa kasvatus

Vaikka olemme halunneet hyvää, ympärillä tapahtuu paljon pahaa. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja oirehtiminen kertovat siitä, että me aikuiset olemme epäonnistuneet kasvatustyössä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

&#8211; Ei riitä, että lasten väkivaltainen käyttäytyminen on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan mielenterveyden haasteet koettelevat yhä useampia nuoria ja lapsia lääkitään yhä enenevässä määrin erilaisten diagnoosien perusteella. Tilastot ovat karuja, vaikka moni lapsi ja nuori voi myös hyvin. Korona ei selitä pitkään jatkunutta kehityssuuntaa, Mira Nieminen toteaa.
Kiusaamisesta väkivallaksi
Niemisen mukaan huolestuttavaa tilannetta ei voi selittää yhdellä, kaikenkattavalla syyllä.
&#8211; Oma ikäryhmäni vietti vielä 1990-luvullakin suhteellisen huoletonta aikaa, vaikka jokaiseen aikakauteen mahtuu omat ongelmansa. En kuitenkaan muista, että olisimme puhuneet masentuneisuudesta tai varautuneet kouluissa väkivaltaisiin iskuihin. Myöskään älylaitteet eivät sotkeneet sosiaalisia suhteita tai itsetuntoa.
&#8211; Koulukiusaamista oli kyllä, mikä on muuttanut muotoaan ja puhummekin sen fyysisen ja henkisen raaistumisen myötä yhä enemmän kouluväkivallasta, Nieminen sanoo.
Vanhemmuus kateissa
Mitä tapahtui kodeissa ja yhteiskunnassa? Entä lapsissa, nuorissa tai heidän vanhemmissaan? Ympäristö on muuttunut, aika on muuttunut.
&#8211; Yhteisöllisyyden vähentyessä, vanhemmuuden, rajojen ja rakkauden kadotessa tilalle on tuotu kaverivanhemmuutta, vapaata kasvatusta, individualismia, jossa korostetaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllistä maailmankatsomusta. Vapautta elää ilman rajoituksia tai yhteiskunnallisia määräyksiä. Lapsia on pyritty suojaamaan liiaksi vastoinkäymisiltä tai asioilta, jotka tuottavat pettymyksiä, jotka kasvattavat sietämään myös epäonnistumisia, Nieminen uskoo.
&#8211; Samaan aikaan päiväkodeista ja kouluista on rakennettu itsepärjäävien lasten laitoksia. Mittareita ja lomakkeita oikeanlaatuisesta kasvusta ja kehittymisestä riittää. Yhä aikaisemmin pitää osata käyttäytyä, olla rohkea ja sosiaalinen. Olla onnistuja, joka pärjätä maailmassa, jossa lapsen tulisi saada olla vielä lapsi. Leikkiä, päästä syliin ja olla turvassa.
Liian paljon liian varhain
Nieminen sanoo monien aikuisten &#8220;rakastuneen omaan laatuaikaan&#8221; ja lähteneen sähköisen ja digitalisaation innoittamaan maailmaan unohtaen lapset ja heidän tarpeensa turvallisuuteen, kohtaamiseen ja läheisyyteen.
&#8211; Kun älylaite pysyy kädessä, se annetaan viihdykkeeksi lapselle ja yhä nuoremmat löytävätkin itsensä tuijottamassa erilaisia välkkyviä ruutuja, ilman kommunikaatiota, mitä epärealistisemmissa maailmoista sosiaalisen median, väkivaltaelokuvien tai sotapelien parissa. Lapset altistetaan ottamaan vastuuta asioista, joita he eivät ymmärrä. He näkevät ja kokevat liian paljon liian varhain. Sitten tämä ristiriitainen kehittyminen ja käyttäytyminen siirretään aikuisten maailmaan ikävin seurauksin.
&#8211; Nyt on aika yrittää muuttaa sitä, mitä olemme vahingoittaneet. Voimme tehdä monia muutoksia lainsäädännön kautta, rajata ja rajoittaa, laittaa rahaa kohteisiin, jotka auttavat selviytymään, mutta vanhemmuudesta jokainen päättää itse. Vanhemmuuden vastuu tulee palauttaa. Mallit keskusteluun, kohtaamiseen, kuuntelemiseen, aikaan yhdessä tulevat meiltä aikuisilta. Meidän tehtävämme on olla suojeleva ja rajoittava aikuinen, muita syyllisiä emme voi etsiä, Nieminen muistuttaa.

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – “Vanhemmuuden vastuu palautettava”

Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla viime viikolla sattunut vakava väkivallanteko, jossa neljän 12-13-vuotiaan epäillään pahoinpidelleen samaa ikäluokkaa olevan 11-vuotiaan sairaalakuntoon, on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toivoo kouluille enemmän resursseja varhaiseen puuttumiseen ja lapsille rakkauden lisäksi myös rajoja.

Kytöpuiston koulun pihalla sattui 15.9. vakava väkivallanteko, jossa neljä kuudesluokkalaista pahoinpiteli samaa ikäluokkaa olevan oppilaan kaatamalla maahan ja sitten potkimalla. Teko oli sen verran vakava, että paikalle kutsuttiin ambulanssi ja uhri joutui käymään sairaalassa.
Myös poliisi on puuttunut asiaan, mutta koska teosta epäillyt ovat alaikäisiä, tapauksesta ei ole käynnistetty rikostutkintaa vaan sitä selvitetään Itä-Uudenmaan poliisin ennalta estävässä toiminnassa.
&#8211; Kytöpuiston koulun rehtorin pitää nyt tulla esille antamaan lausunto siitä, mitä koulun sisällä tullaan tekemään asian selvittämiseksi ja siitä, onko koululla jokin suunnitelma tällaisten tilanteiden varalta, koska sellainen pitää joka koulussa olla, toteaa kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Hankala sovitella koulun sisällä
Kiusaamistapaukset ovat hankalia ratkaista ja yrittää sovittelemalla purkaa koulujen sisällä. Koulukiusaamista on ollut aina, ja vaikka sanotaan, ettei ilmiö ole lisääntynyt, vaikuttaa ainakin Elomaan mielestä siltä, että kiusaamistapaukset ovat käyneet raaemmiksi.
Lisäksi mukaan on tullut uusia ulottuvuuksia, kun kiusaamista voidaan tehdä fyysisen ympäristön lisäksi myös sosiaalisessa mediassa.
&#8211; Olin aikoinani kahdeksan vuotta sivistysvaliokunnassa, ja sinä aikana asia oli koko ajan esillä valiokunnassa. Muutama vuosi sitten tein Facebook-päivityksen, johon laitoin oman puhelinnumeroni ja pyysin ottamaan yhteyttä, jos tuntuu siltä, että omaa lasta on kiusattu, mutta siihen ei puututa. Sain aiheesta valtavasti puhelinsoittoja ja sähköpostia, kävin muutamissa kiusattujen lasten kodeissa ja soitin aika monelle rehtorille sen vuoden aikana. Sillä saatiin ainakin muutama tapaus hoidettua saamani palautteen perusteella, Elomaa kertoo.
Voi pilata koko elämän
Kokemustensa pohjalta Elomaa teki lakialoitteen koulurauha-asiamiehen nimeämiseksi kuntiin. Aloite ei mennyt läpi, mutta kokemustensa perusteella hän uskoo, että kiusaamistapauksia on joskus aika hankala sovitella koulun sisällä ilman, että joku ulkopuolinen on mukana prosessissa. Elomaa teki myös toimenpidealoitteen vuorovaikutustaitojen ja empatian opettamiseksi jo alaluokilla.
&#8211; Jos kiusaajan kotona on joku ongelma, jonka vuoksi hän kiusaa, eikä kiusaamiseen voida millään toimenpiteillä puuttua, se voi pilata ihmisen koko elämän. Siksi kiusaaminen olisi todella tärkeä kitkeä pois. Ari Koponen on tehnyt asiaan liittyen erittäin hyvän kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan, että joka koulussa olisi terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen, sanoo Elomaa.
Lapsi tarvitsee ohjausta ja rajoja
Nyt Vantaalla esiin noussut tapaus on järkyttävän vakava, kun väkivalta on johtanut tajunnan menetykseen. Tekijöiden on ymmärrettävä tekonsa ja niiden seuraukset, ja myös vanhempien pitää olla kuulemistilaisuudessa mukana. Elomaa pitää hyvänä, että virkavaltakin on mukana prosessissa, mutta poliisillakaan ei ole resursseja jokaiseen kiusaamistapaukseen puuttua.
Kiusaaminen tapahtuu usein myös piilossa ja koulumatkoilla, jolloin rehtorien ja opettajien on vaikea siihen puuttua.
&#8211; Jos jotain kaipaan vanhasta koululaitoksesta, se on ehdottomasti peruskurinpito ja peruskäyttäytymissäännöt, se, että on rajat. Tästä niin sanotusta vapaasta kasvatuksesta en ole niin innostunut, koska lapsi on vähän hakoteillä silloin kun hän saa tehdä melkein mitä vain. Varhaiseen puuttumiseen pitäisi panostaa ehdottomasti, Elomaa toteaa.
Oppilailla nykyään paljon ongelmia
Tänä päivänä oppilailla on hyvin paljon erilaisia ongelmia, ja monet kärsivät masennuksesta tai ovat erityisopetuksessa. Lapsille pitäisi saada iskostettua jo varhaisessa vaiheessa, ettei kenelläkään ole oikeutta kiusata toista mistään syystä. Jos kiusaamiseen liittyy jo potkimista tai kuristamista, se tarkoittaa, että jossain päässä on suuri ongelma. Usein ongelma löytyy kotoa.
&#8211; Jos lapsi oireilee niin pahasti, että esimerkiksi kiduttaa jotain eläintä, se on valtavan suuri hälytysmerkki siitä, että jotain on pahasti vinossa. Vaikka rangaistus olisi miten kova, se ei paranna tilannetta, koska pitäisi selvittää lähtökohta, ettei kiusaaminen jatkuisi, Elomaa pohtii.
Liian vapaa opetussuunnitelma
Elomaan mielestä opetussuunnitelma on mennyt nykyään liian vapaaksi, ja hän toivookin, että lapsille voitaisiin opettaa vähän enemmän peruskäyttäytymismalleja ja sitä, mikä yhteiskunnassa on hyväksyttyä. Lisäksi tarvitaan riittävästi opettajia ja psykologit sekä terapeutit tarpeeksi lähelle kouluja. Myös koteihin on tarjottava apua.
&#8211; Usein kiusaamistapauksiin reagoidaan vasta sitten, kun jotain on jo tapahtunut. KiVa koulu -tyyppiset ohjelmat ovat hyviä, mutta niissäkin tapahtuu kiusaamista. Yhtäkään tapausta ei voi jättää tutkimatta, se on rehtorin tehtävä. Erottamiset eivät välttämättä toimi, perusongelmien selvittäminen on kaiken a ja o. Välittämistä kaipaa jokainen, Elomaa kertoo.
Kukaan ei saa pudota yhteiskunnasta
Välittämisen lisäksi lapset ja nuoret kaipaavat osakseen myös kannustusta, mutta siinäkään ei saa mennä äärimmäisyyksiin. Jos lapsi kasvatetaan uskomaan, että hän on aina kaikessa paras, voivat todellisen elämän vastoinkäymiset olla vaikeita kestää.
Tämän päivän vastoinkäymiset ovat hieman erilaisia kuin vaikkapa 40-luvulla, kun kaikilla ei aina ollut ruokaakaan. Silti ihmiset tässä ajassa masentuvat, kun todellisuus ei vastaakaan median luomia mielikuvia. Vähän siis pitäisi karaistuakin.
&#8211; Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta, sillä he ovat meidän tulevaisuutemme. Yksikään ei saa pudota tai syrjäytyä yhteiskunnasta, sillä jokaiselle löytyy paikkansa. Kohdelkaa toisianne kuten haluatte itseänne kohdeltavan. Siinä on valtavan hyvä neuvo, josta voimme kaikki ottaa opiksi, sanoo Elomaa.

Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava

Perussuomalaisten naisjärjestö on pettynyt siihen, ettei valtion budjettineuvotteluissa suunnattu panostuksia peruskoulutuksen tason parantamiseksi ja koulurauhan takaamiseksi.

&#8211; Koulukiusaamiselle on kerta kaikkiaan saatava stoppi. Nyt vastuuta pompotellaan ja kiusatut kärsivät. Kiusaamiseen on puututtava heti alkuvaiheessa, koska traumat kiusaamisesta voivat vaikuttaa loppuelämään, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
Ei oppivelvollisuuden pidentämiselle
Naisjärjestö panostaisi varhaiseen puuttumiseen ensisijaisesti ja pitää puheita maksuttomasta toisesta asteesta ja erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisestä väärinä lääkkeinä.
&#8211; Vähävaraisia perheitä pitää tietysti tukea, mutta oppivelvollisuuden venyttäminen ei poista niitä syitä, joiden vuoksi nuoret putoavat kelkasta. Jos näihin suunnitellut rahat käytetään varhaiseen puuttumiseen, voidaan saada tuloksia aikaan, Perussuomalaisten julkilausumassa täsmennetään.
Liikaa integraatiota liian suurissa ryhmissä
Perussuomalaiset Naiset muistuttaa, että moni lapsi tarvitsee oppimiseen erityistukea jo aikaisessa vaiheessa koulutaipalettaan.
&#8211; Luokissa on hyvin eri tasoisia oppilaita liian suurissa ryhmissä. Tämä haittaa kaikkien oppimista – myös erityisryhmien. Maahanmuuttajataustaiset lapset luovat vielä oman haasteensa oppimisympäristöön. Opettajien ja avustajien resurssit loppuvat kesken, ja oppimisen kanssa painiskelevat lapset jäävät vielä pahemmin jälkeen.
Vapaan kasvatuksen tulokset näkyvät
Perussuomalaiset Naiset vaativat myös kurinpalautusta luokkiin. Opettajien auktoriteetti on heidän mukaansa heikentynyt liian vapaan kasvatuksen ja individualismin myötä.
&#8211; Opettajien jaksaminen on koetuksella. Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin – niin, että opettaja on oikea auktoriteetti. Pitää myös muistaa, etteivät opettajat yksin ole vastuussa lasten kasvatuksesta vaan ensisijainen kasvattaja tulee lapsen kotoa. Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia.
Ilmiöoppiminen on eräänlainen ihmiskoe
PS-Naiset arvostelee myös niin sanottua ilmiöoppimista, jolla heidän mukaansa sysätään liikaa vastuuta lapselle.
&#8211; Ei lapsi osaa ottaa sellaista itsenäistä oppijan roolia ja vastuuta. Hänelle ”ilmiöoppiminen” on hölmöä sanan helinää vailla konkretiaa. Pisa-tuloksemme laskevat ja lapsemme ja nuoremme voivat pahoin, ja tällaiset uudistukset vain laittavat lapset enemmän heitteille.
&#8211; Miksi hyviksi koetut järjestelmät ja tyylit pitää romuttaa jonkin ideologisen opetusmallin tieltä? Tämä näyttää olevan ihmiskoe, jossa panoksena on lastemme tulevaisuus.

Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – “Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”