Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

vanhemmuus

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa, kertoo uudeksi kansanedustajaksi nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas. Koulupoliisi haluaisi saada sekä lapset että vanhemmat hetkeksi irti kännyköistään ja sosiaalisen median koukuttavasta maailmassa. 
Eduskuntaan Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva Merja Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on ollut ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina. Ennen poliisin uraa hän oli pitkään töissä Muhoksen Pohjolakodissa, joka oli erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille tarkoitettu koulukoti. Myös vanginvartijana työskennellyt Rasinkangas tuntee ongelmanuorten maailman joka kantilta.
Poliisina Rasinkangas ei voi kommentoida Oulun viimeaikaisia puukotuksia, koska se on tutkinnanjohtajan tehtävä. Koulupoliisin näkökulmasta hän sanoo, että Oulussakin monet lapset ja nuoret voivat huonosti. Väkivaltaa tekevät yhä nuoremmat ja tekotavat ovat raaistuneet.
<h4>Kaverivanhemmuuden tilalle läsnäoloa lasten arjessa</h4>
Nuorten pahoinvointiin on varmasti monia syitä, Rasinkangas sanoo. Muuttunut yhteiskunta on lisännyt paineita moniin perheisiin.
&#8211; Vanhemmuus on osalla kadoksissa, puhutaan kaverivanhemmuudesta.
&#8211; Nyt jos koskaan tarvittaisiin vanhemmuuteen rohkeutta kasvattaa ja riittävää läsnäoloa lasten arjessa. Lasten ja nuorten kuuleminen on äärimmäisen tärkeä osa vanhemmuutta, Merja Rasinkangas korostaa.
<h4>Some ja tietokonepelit koukuttavat</h4>
Rasinkangas pitää huolestuttavana lasten ja nuorten riippuvuutta sosiaaliseen mediaan ja tietokonepelien koukuttavaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret viettävät aikaa tuntikausia ympäri vuorokauden.
&#8211; Nykyaikana sekä lapset että vanhemmat tuijottavat kännykkäänsä koko ajan, Merja Rasinkangas kuvailee.
Sosiaalisen media kautta nuoret pääsevät näkemään ja kokemaan asioita, jotka voivat olla haitallisia heidän ikätasolleen. Myös monien päihteiden hankkiminen ja kaupankäynti on helppoa somen kautta.
Someriippuvuus näkyy myös koulussa. Oppilaat ovat väsyneitä, ja väsyneenä ärsytyskynnys madaltuu. Samalla kiusaaminen ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet.
<h4>Fyysinen väkivalta lisääntynyt erityisesti alakouluissa</h4>
Rasinkangas kertoo, että fyysinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti alakouluissa. Jopa päiväkodeissa on kohdattu agressiivisia lapsia, jotka kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan.
Yläasteella sosiaalinen media on helppo kiusaamisen väline. Välillä rajumpaa fyysistäkin väkivaltaa esiintyy myös vapaa-ajalla. Usein väkivalta ja uhrin alistaminen kuvataan videolle, jota sitten levitetään somessa. Nöyryytysvideolla uhri saatetaan pakottaa vaikkapa nuolemaan kiusaajiensa kengänpohjia.
<h4>Vapetus on iso ongelma</h4>
Nuorten suosima sähkötupakka eli vapetus on iso ongelma. Vape-laitteissa käytettävät maustetut nesteet koukuttavat lapsia, koska ne ovat hyväntuoksuisia ja sisältävät runsaasti nikotiinia. Tarjolla nuorisolle on myös kannabis-öljyllä höystettyä vapea.
Vape-nesteiden välitys kouluissa aiheuttaa samanlaisia lieveilmiöitä kuin huumekaupassa, Rasinkangas kertoo. Velallisia uhkaillaan väkivallalla.
Varsinaisten huumeidenkin käyttö on lisääntynyt alaikäisten keskuudessa. Kaupanteko käy helposti somessa.
<h4>Ruutuajan rajoittaminen toimii</h4>
Koulupoliisin näkökulmasta hyvin monet nuorten ja lasten ongelmat liittyvät somesovelluksiin. Erityisen ongelmallinen on TikTok, jossa kiertää usein videohaasteita, joissa yllytetään tekemään jotain tyhmää tai vaarallista, kuten varastamaan jotain kaupasta tai temppuilemaan vaarallisissa paikoissa.
Ratkaisuksi Merja Rasinkangas esittää lasten ruutuajan rajoittamista. Lapsi saattaa ensin rajustikin vastustaa sitä, että hänen pelaamistaan ja kännykän käyttöään rajoitetaan, mutta muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen lapsessa voi tapahtua melkoinen muutos parempaan.
&#8211; Rajat ovat rakkautta, Merja Rasinkangas sanoo.
<h4>Pienissä lähikouluissa lasten olisi parempi olla</h4>
Koulupoliisi Rasinkangas kannattaa paluuta pieniin lähikouluihin, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapsilla on luottamuksellinen suhde opettajiin. Nykyään suosituissa suurkouluissa kaikki ongelmat kärjistyvät.
Tuore kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan päästäkseen vaikuttamaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi lastensuojelussa tarvittaisiin enemmän keinoja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamiseen sekä hatkaan lähteneiden paikantamiseen. Tässäkin rajat ovat rakkautta.

Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: “Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”

Uudeksi kansanedustajaksi Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas haluaisi kiinnittää yhteiskunnassa erityistä huomiota lasten ja nuorten tilanteeseen, josta hänellä on itsellään runsaasti kokemusta. Lasten ja nuorten asiat ovat Suomessa heikolla tolalla, kasvatusvastuu puuttuu ja vanhemmuuskin tuntuu nykyään olevan monelta hukassa.

36 vuotta poliisina toiminut oululainen Merja Rasinkangas on ollut poliisiuransa viimeiset parikymmentä vuotta ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina lasten ja nuorten parissa. Sitä ennen hän oli pitkään töissä Pohjolakodissa, muhoslaisessa koulukodissa. Rasinkangas on toiselta ammatiltaan vanginvartija ja ollut myös vartijana Oulun ja Hämeenlinnan vankiloissa ennen poliisiuraansa. Lisäksi hänellä on pohjalla vielä kaksivuotinen nuorisotyön tutkintokin.
&#8211; Kohderyhmäni poliisityössä on ollut Suomen kansa vauvasta vaariin, ja olen päässyt näkemään, millainen esimerkiksi lasten ja nuorten tilanne tällä hetkellä on. Mielestäni lainsäädännössämme on paljon puutteita. Meiltä puuttuu keinot kasvattaa. Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin, kun vanhemmuuskin on monelta vähän hukassa, Rasinkangas pohtii.
&#8211; Sen vuoksi meillä pitäisi olla myös lainsäädännössä keinoja, vastuita ja velvollisuuksiakin siihen, että pidämme huolta lapsistamme. Lapset tarvitsevat turvaa, rajoja, rakkautta, empatiaa ja ennen kaikkea läsnäoloa. Tukea vanhemmuuteen tarvitaan enemmän.
Turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana
Lasten ja nuorten lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon muitakin ongelmia, joiden kohentamiseen Rasinkangas kansanedustajana kiinnittäisi huomiota, kuten ikääntyneiden yksinäisyys. Omavaraisuuden kannalta olisi tärkeää huolehtia myös kotimaisen yrittäjyyden kannattavuudesta, oli kyse sitten maatalousyrittäjyydestä tai kaikesta muustakin yrittäjyydestä.
&#8211; Eduskuntavaaleissa teemani olivat ”turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana”. Turvallisuus on hyvin laaja käsite, joka pitää sisällään paljon kaikenlaista turvallisuutta. Se on henkilöturvallisuutta, liikenneturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta ja niin edelleen. Kotimaisuutta on vaalittava ja sitä kautta edistettävä Suomen omavaraisuutta ja yrittäjyyttä, Rasinkangas sanoo.
Rohkeutta ja omaa tahtoa
Pääsy eduskuntaan näin pitkään vaalien jälkeen tuli Rasinkankaalle iloisena yllätyksenä. Ennen kuin varsinainen eduskuntatyö pääsee kunnolla vauhtiin, on hänen huolehdittava ensin monenlaisista käytännön asioista. Helsingistä on löydettävä asunto ja eduskuntatyön sisältöön perehdyttävä kunnolla.
&#8211; Pyrin viemään itselleni tärkeitä asioita eteenpäin tuomalla tietoa eduskuntaan. Mehän olemme kaikki erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja erilaisista työympäristöistä, joten jokaisella on omaa tietämystään oman alansa agendalta. Sitä tietämystä haluan omalta osaltani viedä muidenkin päättäjien tietoon.
&#8211; Toivon, että pääsemme tekemään hyviä päätöksiä. Se vaatii ennen kaikkea yhteistyötä. Ihmisenä olen mielestäni hyvin yhteistyökykyinen ja sosiaalinen, mutta myös rohkeutta ja omaa tahtoa löytyy pitää kiinni niistä asioista, jotka ovat minulle tärkeitä, Rasinkangas sanoo.
Valoa tunnelin päässä
Vapaa-aikoinaan Rasinkangas viettää paljon aikaansa liikkumalla koiran kanssa metsässä. Kävelyn lisäksi hän ui ja pyöräilee. Myös musiikki ja laulaminen ovat Rasinkankaalle rakkaita harrastuksia.
&#8211; Vaikka nyt on kipeät ajat monille ja leikkaukset kirpaisevat, niin haluaisin kuitenkin sanoa ihmisille sen, että valoa on tunnelin päässä ja tämän laivan keula on käännettävä. Emme voi velkaantua enempää ja lisätä talouden taakkaa entisestään, vaan meidän on yritettävä sopeutua tilanteeseen. Se tuntuu kipeältä kaikille, mutta eihän se loputonta ole.
&#8211; Haluaisin äänestäjillekin sanoa, että aina uusi hallitus pyrkii tekemään asioita edeltäjäänsä paremmin. Jos me emme tasapainota Suomen taloutta, niin meidän taloudestamme päättää kohta joku muu. Leikkauksia on tehty, mutta loputtomiin ei jatku leikkaaminenkaan. Toivon, että Suomen talous elpyy niin, että hyvinvointi ja ostovoima lisääntyvät. Yli varojen ei voi elää. Niinhän se on jokaisessa perheessäkin, Rasinkangas kertoo.
Eurovaalit ovat äärettömän tärkeät vaalit
Rasinkangas toivoo, että äänestysaktiivisuus eurovaaleissa olisi ollut korkeampi. Monet äänestäjät eivät edelleenkään miellä EU-asioita kovin merkityksellisiksi, vaikka todellisuudessa ne ovat tavallisten suomalaisten kannalta äärettömän tärkeitä. EU:sta tulee paljon suomalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia direktiivejä ja sääntelyä.
&#8211; Euroopan parlamentti, jonne Sebastian Tynkkynen nyt on menossa, on mielestäni sellainen pääkallonpaikka, että siellä tarvitaan innokasta, aktiivista ja rohkeaa kaveria pitämään Suomen puolia.
Hyvä mieli toiselle on paras palkinto
Rasinkangas on todella onnellinen pääsystään eduskuntaan ja haluaa kiittää kaikkia äänestäjiään sekä kaikkia ehdokasmatkansa aikana häntä tukeneita.
&#8211; Tänä aamunakin olen saanut paljon viestejä opettajilta, jotka ovat onnitelleet minua mutta samalla harmitelleet koulupoliisin lähtöä. Olen kuitenkin luvannut, että tilalleni saadaan kyllä jatkaja. Minulla on ollut ihana ja monipuolinen työ poliisina, varsinkin tämä ennaltaehkäisevä työ koulupoliisina.
&#8211; Toimenkuvaani on kuulunut koulukiusaamiseen, väkivaltaan ja muihin rikoksiin puuttuminen. Näiden tapausten selvittelyssä paras palkinto on ollut se, kun näkee jollekin tulevan hyvän mielen ja kiusaaminen saadaan loppumaan, Rasinkangas toteaa.
&nbsp;

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”

Vaikka olemme halunneet hyvää, ympärillä tapahtuu paljon pahaa. Lasten ja nuorten pahoinvointi ja oirehtiminen kertovat siitä, että me aikuiset olemme epäonnistuneet kasvatustyössä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

&#8211; Ei riitä, että lasten väkivaltainen käyttäytyminen on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan mielenterveyden haasteet koettelevat yhä useampia nuoria ja lapsia lääkitään yhä enenevässä määrin erilaisten diagnoosien perusteella. Tilastot ovat karuja, vaikka moni lapsi ja nuori voi myös hyvin. Korona ei selitä pitkään jatkunutta kehityssuuntaa, Mira Nieminen toteaa.
Kiusaamisesta väkivallaksi
Niemisen mukaan huolestuttavaa tilannetta ei voi selittää yhdellä, kaikenkattavalla syyllä.
&#8211; Oma ikäryhmäni vietti vielä 1990-luvullakin suhteellisen huoletonta aikaa, vaikka jokaiseen aikakauteen mahtuu omat ongelmansa. En kuitenkaan muista, että olisimme puhuneet masentuneisuudesta tai varautuneet kouluissa väkivaltaisiin iskuihin. Myöskään älylaitteet eivät sotkeneet sosiaalisia suhteita tai itsetuntoa.
&#8211; Koulukiusaamista oli kyllä, mikä on muuttanut muotoaan ja puhummekin sen fyysisen ja henkisen raaistumisen myötä yhä enemmän kouluväkivallasta, Nieminen sanoo.
Vanhemmuus kateissa
Mitä tapahtui kodeissa ja yhteiskunnassa? Entä lapsissa, nuorissa tai heidän vanhemmissaan? Ympäristö on muuttunut, aika on muuttunut.
&#8211; Yhteisöllisyyden vähentyessä, vanhemmuuden, rajojen ja rakkauden kadotessa tilalle on tuotu kaverivanhemmuutta, vapaata kasvatusta, individualismia, jossa korostetaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllistä maailmankatsomusta. Vapautta elää ilman rajoituksia tai yhteiskunnallisia määräyksiä. Lapsia on pyritty suojaamaan liiaksi vastoinkäymisiltä tai asioilta, jotka tuottavat pettymyksiä, jotka kasvattavat sietämään myös epäonnistumisia, Nieminen uskoo.
&#8211; Samaan aikaan päiväkodeista ja kouluista on rakennettu itsepärjäävien lasten laitoksia. Mittareita ja lomakkeita oikeanlaatuisesta kasvusta ja kehittymisestä riittää. Yhä aikaisemmin pitää osata käyttäytyä, olla rohkea ja sosiaalinen. Olla onnistuja, joka pärjätä maailmassa, jossa lapsen tulisi saada olla vielä lapsi. Leikkiä, päästä syliin ja olla turvassa.
Liian paljon liian varhain
Nieminen sanoo monien aikuisten &#8220;rakastuneen omaan laatuaikaan&#8221; ja lähteneen sähköisen ja digitalisaation innoittamaan maailmaan unohtaen lapset ja heidän tarpeensa turvallisuuteen, kohtaamiseen ja läheisyyteen.
&#8211; Kun älylaite pysyy kädessä, se annetaan viihdykkeeksi lapselle ja yhä nuoremmat löytävätkin itsensä tuijottamassa erilaisia välkkyviä ruutuja, ilman kommunikaatiota, mitä epärealistisemmissa maailmoista sosiaalisen median, väkivaltaelokuvien tai sotapelien parissa. Lapset altistetaan ottamaan vastuuta asioista, joita he eivät ymmärrä. He näkevät ja kokevat liian paljon liian varhain. Sitten tämä ristiriitainen kehittyminen ja käyttäytyminen siirretään aikuisten maailmaan ikävin seurauksin.
&#8211; Nyt on aika yrittää muuttaa sitä, mitä olemme vahingoittaneet. Voimme tehdä monia muutoksia lainsäädännön kautta, rajata ja rajoittaa, laittaa rahaa kohteisiin, jotka auttavat selviytymään, mutta vanhemmuudesta jokainen päättää itse. Vanhemmuuden vastuu tulee palauttaa. Mallit keskusteluun, kohtaamiseen, kuuntelemiseen, aikaan yhdessä tulevat meiltä aikuisilta. Meidän tehtävämme on olla suojeleva ja rajoittava aikuinen, muita syyllisiä emme voi etsiä, Nieminen muistuttaa.

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen: Olemme epäonnistuneet kasvatustyössä – “Vanhemmuuden vastuu palautettava”

Kansanedustaja Sara Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan välittömästi ja voimakkaasti koko ajan yleistyvään nöyryytysväkivaltaan. Ongelma on pahentunut vuosi vuodelta.

Erityisesti lasten ja nuorten parissa leviää sosiaalisen median kautta lähes viikoittain videoita, joissa väkivallan uhri pakotetaan mm. polvistumaan, pyytämään anteeksi ja jopa nuolemaan toisten henkilöiden kenkiä. Väkivalta kohdistuu yhä nuorempiin ja on raaistunut. Videoilla potkitaan ja lyödään päähän. Väkivallantekoihin liittyy usein myös ryöstelyä, ja jopa vaatteet viedään uhrin päältä.
&#8211; Tähän ilmiöön tarvitaan voimakas puuttuminen koko yhteiskunnalta. Koulujen ja poliisin yhteistyöhön on panostettava. Koulupoliisi tekee hyvää yhteistyötä koulujen kanssa, mutta ongelman selättämiseksi tarvitaan erillinen ohjelma poliisin ja kasvatusalan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Vanhempien vastuuta on painotettava, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Huoltajien tehtävä valvoa lapsiaan 
Huoltajien tehtävä on tiedostaa ja valvoa lastensa sosiaalisen median kanavia ja mobiililaitteiden tallenteita. Valitettavan usein lasten sosiaalisen median käyttöön puututaan vanhempien taholta vasta siinä vaiheessa, kun on oma lapsi on uhrin asemassa.
&#8211; Meidän on hoidettava tätä asiaa yhtenä rintamana. Koulut eivät yksin selviä ongelmasta, Seppänen sanoo.
&nbsp;

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: “Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”