Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia pohtii hengentuotteessaan sitä, miten kävelyä ja pyöräilyä pitäisi edistää liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Ei tarvitse olla Mensan jäsen ymmärtääkseen, että panostukset kevyeen liikenteeseen ovat poissa muusta tienpidosta ja maanteiden rappio sen kun kiihtyy.

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163414/VNTEAS_2021_53.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">selvityksen</a> siitä, miten hallintoalamaiset saataisiin pois auton ratista kävelemään ja pyöräilemään. Kommunikean taustalla on Sanna Marinin hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Hengentuotteen nimi on ”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet”. Julkaisun taustalla on valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sisältyvä visio kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostamiseksi 30 prosenttiin kaikista matkoista. Historiallisesti ottaen kyseessä olisi paluu jonnekin 1950-luvulle, jolloin tosin liikkumaan pääsi kävelemisen ja polkupyörän lisäksi myös hevosella.
Uutta veroa pukkaa
Tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyvyn nostamiselle autoilun rinnalle. Työ tehtiin kirjallisuuteen perehtyen sekä haastattelujen avulla. Näin sitten toimitaan tulevaisuudessa, jos valtioneuvoston kansliaan on uskominen:
”Hallinnonalojen välinen yhteistyö sekä valtio-, seutu- että kuntatasolla edistävät kävelyn ja pyöräilyn edistämisen keskeisiä edellytyksiä. Kunnissa eri hallinnonalojen ohjelmiin ja strategioihin tulisi asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä tavoitetasot esimerkiksi kulkumuotojakaumalle. Tavoitteiden toteutumista tulisi myös seurata nykyistä paremmin. Tavoitetasot ohjaavat osaltaan toimenpideohjelmien valmistelua ja tehokkaiden toimenpiteiden valintaa jo suunnitteluprosessin aikana.”
Selvityksessä todetaan, että sähköpyörien hankintatuet, pyörähuollon ja työsuhdepyöräilyn tukeminen sekä maksuton polkupyörän käyttö ovat kansainvälisesti osoittautuneet toimiviksi keinoiksi pyöräilyn edistämiseksi. Todetaanhan siellä sitten myös, että ”työpaikkojen kohdalla autopysäköinnin maksullistaminen on kasvattanut kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoista”.
Kansanedustaja Ari Koponen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tyopaikan-parkkiruutu-ehka-verolle-ari-koponen-hallitus-ruoskii-jalleen-tyossakayvia/">puuttuikin</a> tuoreeltaan selvityksen keinovalikoimaan sisältyvään ehdotukseen työpaikkapysäköinnin verottamisesta ja ihmetteli, ”miten Marinin hallituksen ainoa ratkaisu ongelmiin on aina vaan uusi vero”.
Piru asuu yksityiskohdissa
Valtion ja kuntien mahdollisuudet pyöräilyn edistämiseksi liittyvät lainsäädäntöön ja sen antamiin mahdollisuuksiin henkilöauton käytön hankaloittamiseksi. Suomeksi sanottuna henkilöauton käyttöön ohjaavien kannustimien purkamista pidetään merkittävänä mahdollisuutena:
&#8220;Sen lisäksi kuntien mahdollisuuksia lisäisi se, että kävelyä ja pyöräilyä pidettäisiin ensisijaisina kulkumuotoina myös valtion tasolla, etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla, ja että suunnittelu ja ylläpito toimisivat tältä pohjalta.&#8221;
Piru asuu yksityiskohdissa ja jos niin haluaa nähdä, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen asetettaisiin vastakkain muun tienhoidon kanssa ja painopisteeksi nousisi kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. Todennäköisesti muun tienhoidon ja korjausvelan kustannuksella. Näin se sitten tapahtuisi:
&#8220;Maantieverkon pyöräilyolosuhteiden systemaattinen parantaminen edistäisi niin liikuntaa, liikenneturvallisuutta kuin pyörämatkailuakin. Kansainvälisiä esimerkkejä taktisesta urbanismista kannattaisi hyödyntää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kokeilujen kautta. Väylien talvihoitoa sekä talvihoidon tilasta kertovien ajantasaisten karttapalveluiden tarjontaa tulee lisätä, jotta kävely ja pyöräily olisivat aidosti ympärivuotisia kulkutapoja.&#8221;
SUOMEN UUTISET

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Valtioneuvoston kanslian mielestä valtion varoista maksetut noin 300 euron kuukausittaiset elintarvikekulut olisivat osa pääministeri Sanna Marinin asumiseen kuuluvia palveluja, vaikka linjaukselle ei löydy selvää tukea laista. Verohallinnon johtava asiantuntija Tero Määttä pitää erikoisena sitä, että työnantaja voisi maksaa ruokatarvikkeita verovapaasti, koska poikkeukset veronalaisuudesta koskevat vain laissa erikseen säädettyjä tilanteita.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) perheen aamupalatarjoiluista on tällä viikolla keskusteltu vilkkaasti. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6454bc8a-f9ef-478e-9f42-74da97687153">uutisoi</a> tiistaina, että Marinin perheen yksityiskäyttöön hankitaan aamiaistarjoilutarpeisiin elintarvikkeita noin 300 eurolla. Valtioneuvoston kanslia (VNK) perustelee menettelyä sisäisellä ohjeistuksellaan vuodelta 2019, jonka mukaan pääministerille ja tämän kanssa samaan talouteen kuuluville kuuluu oikeus saada elintarvikkeita valtion varoista maksettuna, jolloin kulut laskutetaan pääministerille osoitetuista määrärahoista.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että edun tarjoamisella ei näyttäisi olevan selvää lakiperustaa. Valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annetussa laissa, eli ministeripalkkiolaissa säädetään, että pääministerillä on käytössään valtion asunto, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. Lisäksi laissa mainitaan valtioneuvoston jäsenelle tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamisesta VNK:n päätöksellä.
Ruokatarvikkeista ministeripalkkiolaissa ei kuitenkaan mainita mitään, eikä myöskään lain valmisteluasiakirjoista löydy tukea elintarvikeostoille valtion, eli veronmaksajien varoista. Myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää suhtautuu <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bc0e15c9-eeb4-43e1-90ea-2071e2b8e6e3">epäilevästi</a> VNK:n näkemykseen siitä, että ruokaostokset lakiin perustuen voitaisiin katsoa osaksi pääministerin asuntoetua.
VNK:n viestintäjohtaja: Lakia ei ole rikottu
Pääministeri Marin itse totesi tiistaina, että käytäntö aamiaistarvikkeiden ostosta olisi sama kuin aikaisemmillakin pääministereillä, ja että Marin itse ei olisi osallistunut päätöksiin elintarvikkeiden hankkimisesta.
Vuosina 1995-2003 Suomen pääministerinä toimineen Paavo Lipposen (sd) jälkeisistä pääministereistä useimmat ovat kuitenkin asuneet Kesärannassa vain joko satunnaisesti tai lyhyen aikaa. Esimerkiksi Alexander Stubb (kok) ei asunut Kesärannassa. Marinia edeltänyt pääministeri Antti Rinne (sd) puolestaan eilen ilmoitti, että hän ei ole lainkaan hyödyntänyt etua aamiaistarvikkeiden ostosta. Myös Lipposen puoliso Päivi kiiruhti kertomaan, että pääministeriperhe osti ruokansa itse.
VNK:n viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kommentoi eilen tapausta Twitterissä vedoten VNK:n sisäiseen ohjeistukseen.
&#8211; VNK:n ohjeen mukaan virka-asuntoon siellä asuessa tai yöpyessä liittyvät kohtuulliset ravitsemiskulut kuten aamiaistarvikkeet korvataan, eikä kyse ole mistään lainrikkomisesta. Tulkintaa kannattaa harrastaa faktojen pohjalta, Anttikoski kirjoittaa.
Viestintäpomolle huomautetaan, että VNK:n ohjeen lakiperusta on epäselvä.
&#8211; Missäs tällainen ohje on? Laissahan ei tuollaista ole, yliopistonlehtori Matti Muukkonen vastaa Anttikoskelle.
Ravitsemiskuluista ei löydy mainintaa myöskään Valtioneuvoston 2019 julkaisemasta ministerin käsikirjasta. Käsikirjassa on nostettu esille tuloverolain (TVL) säännös, jonka mukaan pääministerin valtion talossa olevan asunnon kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista. TVL erikseen säätää, että pääministerin asuntoetu ei ole veronalaista tuloa.
Kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei laissa säädetä toisin
Pääministerin ravitsemiskulujen verokohtelu liittyy olennaisesti asiaan. Suomalaisessa verotuksessa omaksutun laajan tulokäsitteen mukaan lähtökohtaisesti kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole nimenomaisesti säädetty verovapaiksi. TVL:ssa periaatteeseen viitataan säännöksellä, jonka mukaan veronalaista tuloa ovat rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot.
Verohallinto ottikin keskiviikkona tapaukseen kantaa Twitterissä todeten verotuksellisen perusperiaatteen, jonka mukaan asuntoetu ei sisällä ruokailuja. Työnantaja voi tarjota erilaisia luontoisetuja, mutta ne ovat verotettavaa tuloa. Verohallinnon näkemys pääministerin yksityiskäyttöön tarkoitetuista elintarvikkeista poikkeaa siis VNK:n ohjeistuksesta.
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä toteaa, että verottajan linjaus perustuu TVL:n säännökseen, jossa säädetään pääministerin verovapaasta asumisesta sekä siihen liittyvistä palveluista.
&#8211; Lain esitöissäkin puhutaan nimenomaan asumiseen ja asunnon kunnossapitoon kiinteästi liittyvistä palveluista, eikä siellä mainita ravintoetua.
Verottajalta voi pyytää ennakkoratkaisua
Pääministerin asunnon ja siihen liittyvien palvelujen verovapaus on erikseen säädetty poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan kaikki tulot kuuluvat verotuksen piiriin. Määttä huomauttaa, että poikkeussäännöksiä tulkitaan suppeasti.
&#8211; Perusperiaate siis on, että poikkeukset veronalaisuudesta koskevat vain laissa erikseen säädettyjä poikkeustilanteita. Tuntuisi erikoiselta, että työnantaja voisi maksaa ruokatarvikkeita verovapaasti, koska sellaisia säännöksiä verolainsäädännössä ei ole. Määttä sanoo.
Hän ei ole tutustunut yksityiskohtaisesti VNK:n ohjeistukseen. Määttä kuitenkin toteaa, että tyypillisesti työnantajatahoilla voi olla hyvin erityyppisiä ohjeita.
&#8211; Työnantajat voivat tehdä monenlaisia tulkintoja. Eri asia sitten, ovatko tulkinnat verotuksellisesti oikeita. Jos ei voida näyttää lakipykälää, joka selvästi osoittaa jonkin tulon verovapaaksi, asia ei yleensä selviä muuten kuin hakemalla ennakkoratkaisun Verohallinnolta. Sillä saa ratkaisun, miten tuloon tulisi suhtautua verotuksessa. Se on suositeltava tapa toimia, jos tilanteeseen liittyy epäselvyyttä.
Ennakkoratkaisun pyytämisen lisäksi Verohallintoa voi lähestyä myös vapaamuotoisemmin.
&#8211; Meihin voi olla yhteydessä ja kysyä. Voihan joskus olla myös niin, että vaikka verotuksellinen asia olisi kysyjälle itselleen epäselvä, meillä saattaa olla vakiintunutta verotus- ja tulkintakäytäntöä, jonka mukaan mennään, jolloin ennakkoratkaisuakaan ei aina tarvitse hakea.
Veronalainen tulo on ilmoitettava verottajalle
Määttä muistuttaa, että yleisen verotuksellisen periaatteen mukaan työnantaja voi verovapaasti korvata työntekijälle kustannuksia, jotka liittyvät työmatkoihin.
&#8211; Työmatkan aikana saattaa tulla ylimääräisiä, työmatkaan liittyviä lisääntyneitä kuluja. Jos työnantaja ei kuitenkaan tällaisia kuluja korvaa, työntekijä voi itse omassa verotuksessaan hakea vähennyksiä kuluista.
Määttä toteaa, että veronalaisesta tulosta on tehtävä ilmoitus verohallinnolle.
&#8211; Lähtökohtaisesti ilmoitusvelvollisuus on ensisijaisesti suorituksen maksajalla. Jos tieto ei kuitenkaan kulje sitä kautta, viimekätinen velvollisuus on verovelvollisella itsellään ilmoittaa veroilmoituksessa veronalaiset tulot. Veronalaisen edun määrä on aina edun käypä arvo, ellei edun arvostamisesta ole erikseen säädetty laissa.
Pääministeri Marin ilmoittikin eilen haluavansa <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008005288.html">selvittää</a>, miten ateriaetuun suhtaudutaan verotuksessa. Marin totesi samalla, ettei hän ole vielä ehtinyt toimittaa verohallintoon veroilmoitusta viime vuodelta.
&#8211; Nyt haluan saada varmuuden siitä, miten pääministerin ateriaetuun suhtaudutaan verotuksessa. Täytän veroilmoituksen, kun tämä selviää. Toivottavasti asiaan saadaan selvyys nopeasti, Marin kertoi Ilta-Sanomille.
&nbsp;

Pääministeri Marin haluaa vielä “selvittää”, miten hänen ilmaisiin aamiaisiinsa suhtaudutaan verotuksessa – verottajan mukaan asiassa ei ole epäselvyyttä

On epäselvää, millä laillisella perusteella pääministerin aamiaisruokailu voidaan maksattaa veronmaksajien piikkiin. Ministeripalkkiolain mukaan pääministerillä on asuntoetu sisältäen kunnossapidon, lämmityksen, valaistuksen, sisustuksen ja henkilökunnan. Ruuasta laissa ei puhuta eikä valtioneuvoston kanslia suostu perustelemaan tai esittämään päätöstä aamiaisten kustantamisesta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Iltalehti kertoi tiistaina (25.5.2021) valtion kustantavan pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja tämän perheen aamupalatarvikkeita noin 300 eurolla kuukaudessa.
&#8211; On epäselvää, millä laillisella perusteella pääministerin aamiaisruokailu voidaan maksattaa veronmaksajien piikkiin. Presidentti ei ole laskuttanut ruuistaan veronmaksajia ja presidentin kanslian tulkinta on, ettei ruoka kuulu osaksi asuntoetua.
&#8211; Iltalehden mukaan tällä vuosituhannella ainoastaan Paavo Lipponen (sd.) on maksattanut aamiaisiaan veronmaksajilla. Kysymys kuuluukin, onko tämä jokin demaripääministerien itse itselleen keksimä etu? Sanna Antikainen kysyy.
Valtioneuvoston kanslia keksii selitykset
Myös Verohallinto otti asiaan kantaa Twitterissä 26.5.2021 kertomalla, että veroton asuntoetu ei sisällä ruokailuja, vaan ne ovat verotettavaa tuloa. Tässäkin asiassa valtioneuvoston kanslian tulkinta on päinvastainen, sillä vuonna 2019 annetun ohjeistuksen mukaan pääministeri ja tämän kanssa samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet voivat tilata verovapaasti aamiaistarvikkeita ja kylmiä aterioita Kesärannassa yöpyessään.
&#8211; Viranomaisten toiminnan tulee perustua lakiin, mutta valtioneuvoston kanslia ei suostu perustelemaan näitä erikoisia tulkintojaan. Vaikuttaa siltä, että tämän hallituksen aikana yleisemminkin toimintamalli on ollut se, että ministerit päättävät jotain, ja valtioneuvoston kanslian pitää keksiä tämän pohjalta oikeutus, vaikka laki sanoisi muuta. Pääministeri Marin maksattaa aamupalansa veronmaksajien rahoilla ja kuitit salataan hatarilla perusteilla, Antikainen moittii.
Hallitus vakuuttaa avoimuuttaan, mutta&#8230;
Salailusta tuli maan tapa viimeistään silloin, kun ministeri Katri Kulmunin (kesk.) viestintäkoulutushankinnat johtivat hänen eroonsa ministerinpaikalta.
&#8211; Iltalehden mukaan taloushallinnossa oli korostettu laskujen salaamisen tärkeyttä Kulmunin kohun jälkeen. Sen sijaan, että olisi korostettu hankintojen asianmukaisuutta, valtioneuvoston kanslia näyttää valinneen linjan, jossa epäasiallisia hankintoja voidaan tehdä, kunhan ne muistetaan salata.
&#8211; Hallitus jaksaa kyllä vakuuttaa avoimuuttaan, muttei itse vaivaudu noudattamaan julkisuusperiaatetta. Tällaisen toiminnan jälkeen Suomen asema avoimena yhteiskuntana ja lehdistönvapauden huippumaana kokee kovan kolauksen, Antikainen lataa.
Kuittien salaamiselle ei ole perusteita
Ostosten kuittien salaamista on perusteltu pääministerin yksityisyydensuojalla. Iltalehden mukaan laskuja on salattu ainakin vuoden 2020 keväästä lähtien.
&#8211; Valtioneuvoston kanslia perustelee ostosten salaamista pääministerin yksityisyydensuojalla, mutta perustelee aamiaistarvikkeiden ostamista ministeripalkkiolailla. Lain mukaan valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä, joten virkatehtäviä varten hankittujen aamiaistarvikkeiden kuittien salaamiselle ei ole perusteita.
&#8211; Valtioneuvoston kanslian pitäisi nyt päättää, kummasta on kyse: onko aamiaisissa kyse virkatehtävien hoitamisesta vai ministerin palkkiosta. Molempia ne eivät voi yhtä aikaa olla ja jos kyse on palkkiosta, niistä pitää maksaa verot, Antikainen huomauttaa.

Miksi veronmaksajien pitää maksaa demaripääministerien aamiaiset?