Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

vallansiirto

Ruotsidemokraatit lähtevät kesäkuun EU-parlamenttivaaleihin kotimaan etu edellä. Unionista on voitava erota, jos oma ääni ei kuulu riittävästi. EU:n yhteistä ulkorajaa on puolustettava ja turvapaikanhakijat sijoitettava EU:n ulkopuolelle. ”Meille Ruotsi on aina ykkönen”, vakuuttavat Jimmie Åkesson ja Charlie Weimers Aftonbladetissa.

Viimeisen neljän vuoden aikana Brysselin torvesta on törähtänyt 10 000 erilaista ja eritasoista määräystä, säädöstä tahi ties minkä sorttista paragrafin muutosta.
Samaan aikaan nettomaksajien taakka on kasvanut ja yhteisvelasta on tullut totta EU:n elpymisvälineen myötä.
Seuraavalla parlamenttikaudella kaavaillaan ruotsidemokraattien mukaan yhä uusia kavennuksia kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Tulossa on mahdollisesti uusia EU-maksuja, jopa veroja ja velkaa saatetaan ottaa ranteet kipeinä yhteiseen piikkiin.
EU-jäsenyys pois perustuslaista
Ruotsidemokraatit haluavat ottaa ohjat EU:ssa samoin eväin, kuin vaikkapa maahanmuuttokeskustelussa. Vähemmistöstä tulee tosiasioiden tunnustamisen myötä enemmistö.
&#8211; Kaikki neuvottelupöydissä istuneet tietävät, että valmius nousta ja poistua auttaa halutun tuloksen saavuttamisessa. Siksi haluamme poistaa perustuslaista kirjauksen Ruotsin EU-jäsenyydestä, <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/15Kp3X/akesson-sverige-forst-ska-gallai-eu-politiken">kirjoittavat</a> puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja kärkiehdokas Charlie Weimers Aftonbladetin mielipidesivulla.
&#8211; Se viestittää siitä, että Ruotsi on viimeisenä keinona valmis eroamaan EU:sta, eikä unionilla ole varaa menettää yhtään nettomaksajaa. Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät.
EU-päätökset kansanäänestykseen
Ruotsidemokraatit vaativat myös, että jokainen EU:sta tuleva vallansiirron yritys tai uusi maksuvaatimus alistetaan kansanäänestykseen. Tästä pitää saada aikaan päätös Ruotsin valtiopäivillä.
Hallituksen pitää myös viedä EU-tuomioistuimeen yhä useammin tapauksia, joissa EU:n instituutiot ovat tehneet päätöksiä vasten parempaa tietoa tai toimineet vastoin subsidiariteettiperiaatetta (EU päättää ainoastaan asioista, joita ei voi säännellä jäsenmaissa).
Samoin hallituksen pitäisi ottaa selvää sellaisesta EU-lainsäädännöstä, joka voisi keventää ruotsalaisyritysten taakkaa ja auttaa niitä selviämään kansainvälisessä kilpailussa.
Turvapaikanhaku Euroopan ulkopuolelle
&#8211; Niin kauan kuin meillä on yhteinen ulkoraja, sitä on puolustettava yhdessä. Mikään raja ei ole vahvempi kuin sen heikoin kohta, kirjoittavat Åkesson ja Weimers.
&#8211; Siksi seuraavalla vaalikaudella on jatkettava työtä sen eteen, että fyysiset rajaesteet rahoitettaisiin EU:n budjetista. Kehitysavun ehtona olisivat palautussopimukset ja koko turvapaikkaprosessi pitää siirtää Euroopan ulkopuolisiin vastaanottokeskuksiin.
Ruotsidemokraatit lähtevät EU-parlamenttivaaleihin uuden strategian myötä ja kristallikirkkaana tavoitteena on pitää huolta kotimaan edusta Euroopan unionissa eli ”Meille Ruotsi on aina ykkönen” (Sätta Sverige först).

Ruotsidemokraatit kesäkuun eurovaaleista: ”Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät”

Ruotsidemokraatit on saanut aikaan huutoja ja kuiskauksia nostamalla kissan pöydälle ja vaatimalla perinpohjaista arviointia Euroopan unionin jäsenyyden eduista ja haitoista. Ratkaisu voisi olla kansan antama sinetti merkittäville EU-ratkaisuille. Pelkkä tietoisuus kansanäänestyksestä saattaisi estää unionin pahimmat ylilyönnit.

&#8211; EU:n valta jäsenvaltioiden asioihin kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vallansiirto Ruotsista Brysseliin on käynnissä kaiken aikaa. On siis todellakin aika arvioida perinpohjaisesti suhteemme Euroopan unioniin, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/rlG2VR/jimmie-akesson-eu-ar-pa-vag-att-bli-en-tvangstroja">kirjoitti</a> Aftonbladetin mielipidesivulla toukokuun alussa.
&#8211; Emme voi itse valita muiden maiden poliitikkoja ja byrokraatteja, joilla on suurempi vaikutus Ruotsin lainsäädäntöön kuin minulla ja muilla kansan valitsemilla kollegoillani valtiopäivillä.
&#8211; Muut jäsenmaat hyödyntävät unionia surutta ja meidän pitää tehdä samoin. On aika pistää maksuun ne sadat miljardit (kruunut), jotka olemme kipanneet EU:lle. Enää ei ole kyse siitä, mitä me voimme tehdä EU:n hyväksi vaan siitä, mitä EU voi tehdä meidän hyväksemme.
EU-päätökset kansan hyväksyttäviksi
Ruotsidemokraattien EU-edustaja Charlie Weimers ja puheenjohtaja Åkesson vaativatkin SvD:ssa kansanäänestystä lukoksi EU:n merkittäville päätöksille.
Kansa siis viime kädessä ratkaisisi unionin yhteispäätösten kohtalon. Pelkkä tieto tästä saattaisi hillitä pahimpia unionin ylilyöntejä.
&#8211; Alkajaisiksi Ruotsissa pitäisi säätää ”kansanäänestyslukosta”. Kyseessä on laki, joka edellyttää kaikkien merkittävien vallansiirtojen tai rahoitusvaatimusten hyväksymistä kansanäänestyksessä, <a href="https://www.svd.se/a/veb1QB/sd-hog-tid-for-en-ny-svensk-eu-strategi">esittävät</a> Åkesson ja Weimers.
Työnantajatkin kaipaavat keskustelua
Liberaalin, työantajapiirejä lähellä oleva ajatushautomo Timbron EU-asiantuntija Carl Albinsson on samoilla linjoilla Åkessonin kanssa. Ylikansallinen EU saattaa olla uhka teollisuudenkin eduille.
&#8211; Åkessonin rehevässä retoriikassa on totuuden siemen. EU:n ylikansallisesta kehityksestä ei ole keskusteltu tarpeeksi. Ruotsalaisten äänestäjien enemmistö suhtautuu positiivisesti jäsenyyteen mutta ei hyväksy EU:n kehittämistä Euroopan Yhdysvalloiksi, Albinsson <a href="https://www.svd.se/a/zEXAQw/timbro-dumt-att-vifta-bort-akessons-eu-kritik">kirjoittaa</a> Svenska Dagbladetissa.

Keskustelu EU-jäsenyyden eduista ja haitoista kiihtyy – merkittävät ratkaisut kansanäänestykseen

Oppositio ja hallitus löysivät toisensa, kun kokoomuksen Kai Mykkänen ja SDP:n Matias Mäkynen selittivät vuoron perään EU-elvytyspaketin puolesta Ylen politiikkaradiossa. Perussuomalaisten Lulu Ranne huomautti kansanedustajakollegoilleen, että elvytyspaketilla ei voi korjata EU:n valuvikoja.

EU-elvytyspaketin eduskuntakeskustelu jatkui viime viikolla useita päiviä ja puheet venyivät myös yön pikkutunneille. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi eilen Ylen politiikkaradiossa, että EU-keskustelut venyivät siitä syystä, että perussuomalaiset halusivat ennen eduskunnan äänestystä tuoda esille kaikki elvytyspaketin ongelmat.
Eduskunnassa käytettiin elvytyspaketista noin 600 puheenvuoroa, joista valtaosa oli perussuomalaisten. Puheissa esillä oli paitsi elvytyspaketin haitalliset vaikutukset Suomen taloudelle &#8211; myös korruptiovaikutukset.
&#8211; Kun pääministeri Sanna Marin viime kesänä palasi EU-johtajien neuvotteluista, tuolloin jäi käymättä avoin keskustelu, jossa eri näkökulmia ja argumentteja elvytyspaketista olisi voitu tuoda esiin. Perussuomalaisten linja on se, että meillä on paljon asioita ja olemme halunneet tuoda kaikki argumentit julkisuuteen. Me näimme, että paketti on Suomelle vahingollinen ja samalla historiallinen, joten tälle on oltava tilaa keskustella, Ranne sanoo.
Hän katsoo, että pitkällä eduskuntakeskustelulla oli myös konkreettinen vaikutus.
&#8211; Avoin keskustelu on demokratian kulmakivi. Kuten tiedetään, lopulta myös kokoomuksen ryhmästä yli neljäsosa vastusti pakettia.
Eduskunnassa yhä epävarmuutta
Elvytyspaketista politiikkaradiossa keskustelemassa olivat myös kansanedustajat Eeva Kalli (kesk), Kai Mykkänen (kok) ja Matias Mäkynen (sd).
Mäkysen mukaan elvytyspaketista olisi aiemminkin keskusteltu ”paljon” niin valiokunnissa kuin eduskunnan suuressa salissa. Mäkysen mielestä kaikkiin kysymyksiin olisi myös jo vastattu, eikä uusia argumentteja enää olisi tullut viime syksyn jälkeen.
Ranne huomautti Mäkyselle, että tosiasiassa edelleen on useita kysymyksiä, joihin ei ole vieläkään saatu vastauksia. Pääministeri Marin on esimerkiksi kerta toisensa jälkeen väittänyt, että elvytyspaketti olisi kertaluonteinen ja poikkeuksellinen.
&#8211; Muualta Euroopasta on kerrottu ja on tullut viestiä, että paketti ei ole ainutkertainen eikä se elvytä. Hallitus kuitenkin sitkeästi kieltää tämän, Ranne sanoo.
Hän huomauttaa, että jo alun alkaenkin pääministeri lähti väärille linjoille, kun hän lähti perustuslakivaliokunnan ohjeistuksen vastaisesti neuvottelemaan paketista.
&#8211; Myös eduskunnan äänestys oli tiukka. Ainoastaan seitsemän ääntä lisää olisi tarvittu elvytyspaketin kaatamiseen. Siitähän tämä kertoo, että eduskunnassakin epävarmuus oli suurta.
&#8211; Olisi ylipäätään ollut rehellistä, että koko ajan olisi myönnetty, mihin tällä paketilla oikeasti ollaan menossa. Ne, jotka haluavat EU:sta liittovaltiota, voisivat kertoa sen rehellisesti.
Perussuomalaiset halusivat lisätietoa
Kokoomuksen Mykkänen esitti, että elvytyspaketin riitauttaminen olisi ollut Suomen edun vastaista. Tosin Mykkänenkään ei kertonut millä mekanismilla elvytyspaketti vahvistaa nimenomaan Suomen taloutta.
Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa elvytyspaketin pöydällepanoa, eli käsittelyn lykkäämistä kesäkuun loppuun, mutta täysistuntoa vetänyt varapuhemies Tarja Filatov (sd) kieltäytyi ottamasta asiaa käsittelyyn, koska eduskunnan kanslian tulkinnan mukaan pöydällepanon voi tehdä vain kerran.
Ranne toteaa, että perussuomalaiset esittivät elvytyspaketin pöytäämistä lisätiedon hankkimiseksi.
&#8211; Halusimme lisätietoja muun muassa verotuskehityksestä ja taloudesta. Kuten kaikki tiedämme, aika on totuuden puolella elvytyspaketin taloudellisista vaikutuksista.
Eduskunnassa on tällä hetkellä epäselvyyttä siitä, kuinka monta kertaa eduskunnan työjärjestyksen puitteissa asian voi laittaa pöydälle. Samalla on pohdittu eduskunnan työjärjestyksen uudistamistarpeita. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinteen (sd) mielestä perustuslakivaliokunta voi lähiaikoina aloittaa uudistustyötä koskevan asian käsittelyn.
Ranteen mukaan tulkintakysymys on selvitettävä, mutta perustuslakivaliokunta tuskin voi itsenäisesti ottaa asiaa käsittelyyn.
&#8211; Esimerkiksi dosentti Pauli Rautiainen on todennut, että tämä täytyisi selvittää nimenomaan siten, että se menisi puhemiesneuvoston tekemällä esityksellä.
Vasemmisto jarrutti sotea viime vaalikaudella
Mäkysen mielestä perussuomalaisten pöytäämisesitys olisi ollut ”parlamentaarisen demokratian työjärjestyksen sääntöjen hyväksikäyttöä”. Ranne kuitenkin muistuttaa vasemmistopuolueiden sote-viivyttelystä viime vaalikaudella.
&#8211; Se oli silloin todella raakaa. Perussuomalaiset kuitenkin toi nyt elvytyspakettikeskustelun julkisuuteen. Me nimenomaan haluamme, että myös erilaiset argumentit ja näkemykset tulevat dokumentoiduksi ja nähtäville. Nythän EU:n kehitys on jo nähtävissä, eli suuret maat ovat vahvistamassa fiskaaliunionikehitystä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tunnetusti sekoillut ja venkoillut elvytyspakettiasiassa. Värikkäiden suunnanmuutosten jälkeen elvytyspaketti meni lopulta läpi pitkälti kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin vastaan.
Kokoomus siis eduskuntaryhmänä antoi tukensa päätökselle, joka heikentää Suomen taloutta ja siirtää valtaa Suomesta EU:lle. Näihin tosiasioihin nähden Mykkänen avasi politiikkaradiossa kokoomuksen linjaa hämmentävällä, jopa ristiriitaisella tavalla.
&#8211; Kokoomuksessa hyvin laajasti jaetaan huoli, että velkavastuu katoaa Euroopassa, Mykkänen lausui.
Tosiasiassa kokoomuksen EU-kanta on täysin ailahteleva ja epäselvä. Paitsi eduskunnassa, myös kentällä elvytyspakettia vastustetaan laajasti, mikä vahvistaa mielikuvaa puoluepomo Petteri Orpon aseman heikentymisestä.
Mykkänen turvaa lausumiin Suomen papereissa
Mykkänen esitti jälleen pitkän selityksen siitä, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyt lausumat, esimerkiksi elvytyspaketin kertaluonteisuudesta sekä siitä, että jatkossa kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan, poistivat kokoomuksen huolet, joten kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö saattoi hyvillä mielin äänestää elvytyspaketin puolesta.
Ranne totesi Mykkäselle, että olisi rehellistä myöntää, että EU ei enää noudata omia sääntöjään eikä talouskuria.
&#8211; Mitkään valiokunnan lausumat eivät tätä muuksi muuta. Sen jälkeen kun tämä kokonaisuus ratifioidaan, EU:ssa viis veisataan Suomen papereissa olevista lausumista. Kyseessä on selkeä lupaus sille, että nyt jatketaan tulonsiirtounionikehitystä ja velkaa tullaan jakamaan.
Ranne huomautti myös, että elvytyspaketilla ei korjata EU:n valuvikoja.
&#8211; Tällä paketilla ei ratkaista taloudellisia tai rakenteellisia ongelmia eikä Italian ongelmia. Italiaa ei mikään raha voi pelastaa, vaan sama meininki siellä jatkuu kuten tähänkin asti. 
Elvytyspaketin suurin edunsaajamaa on Italia, jossa harmaa talous kukoistaa. Veronkierron vuoksi Italian valtio menettää vuosittain jopa 190 miljardia euroa.

Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”

Elvytyspaketti meni lopulta läpi eduskunnassa pitkälti kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin vastaan. Härskin tempun ilmeisenä tavoitteena on pyrkiä keräämään tulevissa vaaleissa äänet sekä EU-elvytyksen vastustajilta että kannattajilta.

Eduskunta hyväksyi tänään äänestyksessä EU-elvytyspaketin eli hallituksen esityksen eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen 2020/2053 hyväksymisestä.
Perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaisesti päätöksen läpimenoon tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä, joten hallituspuolueiden äänet eivät yksin riittäneet, vaan hallitus tarvitsi myös opposition tukea.
Kaikki perussuomalaiset äänestivät vastaan
Elvytyspaketti meni lopulta läpi äänin 134-57. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli kuusi kansanedustajaa. Kaikki perussuomalaisten edustajat äänestivät elvytyspakettia vastaan.
Etukäteen tiedettiin, että elvytyspaketti jakaa hallituspuolueita. Hallituksen puolelta keskustan Hannu Hoskonen piti sanansa, ja äänesti elvytyspakettia vastaan kuten oli alun perin aikonutkin. Myös keskustan Tuomas Kettunen antoi ei-äänen elvytyspaketille.
Huomiota herättävää on, että vasemmistoliiton ”vastarannan kiisket” Markus Mustajärvi ja Johannes Yrttiaho olivat tänään poissa, eli he jättivät äänensä käyttämättä. Tunnetusti Yrttiaho on aiemmin saanut omassa eduskuntaryhmässään kurinpalautusta moitittuaan voimakkaasti elvytyspakettia muun muassa valiokuntakäsittelyssä.
Kokoomuksen temppuilu jatkunut jo kolme viikkoa
Käytännössä elvytyspaketti meni lopulta läpi pitkälti juuri kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin elvytyspakettia vastaan. 
Härskin tempun ilmeisenä tavoitteena on pyrkiä keräämään kesän kuntavaaleissa ja muissa tulevissa vaaleissa äänet sekä EU-elvytyksen vastustajilta että kannattajilta. Salliessaan joidenkin kansanedustajien osoittaa EU-kriittisyyttä, kokoomus onnistui samaan aikaan osoittamaan vastustusta ja tukea elvytyspaketille, samalla kuitenkin tosiasiallisesti varmistaen paketin läpimenon.
Venkoileva kokoomus on esittänyt viime viikkoina vaihtelevia temppuja. Vielä kolmisen viikkoa sitten kokoomus ilmoitti ryhmänjohtajansa Kai Mykkäsen suulla, että kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elvytyspaketista. Sittemmin päätös peruttiin ja Mykkänen väitti, että kokoomusedustajat voivat äänestää miten haluavat, sillä uutta ryhmäpäätöstä asiassa ei kuulemma ole tehty.
Mykkäsen ja kokoomuspomo Petteri Orpon on ollut helppoa luovia tilanteessa, sillä molemmat ovat hyvin ehtineet laskea, että elvytyspaketti menee läpi pakettia eduskuntaryhmässä kannattavien äänillä.
Lopulta kokoomuksen eduskuntaryhmässä elvytyspakettia vastustivat Heikki Autto, Markku Eestilä, Janne Heikkinen, Timo Heinonen, Terhi Koulumies, Mia Laiho, Paula Risikko, Wille Rydman, Janne Sankelo ja Heikki Vestman. Tyhjää äänestivät Pia Kauma ja Kari Tolvanen. Kauman äänestyspäätös näyttäytyy epäilyttävänä, sillä hän on aiemmin kristisoinut EU-elvytystä näyttävästi.
Kokoomuksen puheet ja teot ristiriidassa keskenään
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio harmittelee, että keskusta ja kokoomus lähtivät tukemaan elpymispakettia, joka <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-erittain-pettyneita-aanestystulokseen-suomelta-vietiin-valtavasti-rahaa-ja-itsemaaraamisoikeutta/">heikentää Suomen taloutta</a> ja on samalla vallansiirto EU:lle.
Tavio huomauttaa, että keskusta olisi voinut yksin kaataa EU-paketin, mutta se taipui punavihreiden hallituskumppanien tahtoon.
Kokoomus on aiemmin profiloitunut talouskuripuolueena, mutta kokoomuksenkin puheet ja teot ovat EU:n suhteen ristiriidassa keskenään. Koska kokoomuksen eduskuntaryhmän selvä enemmistö antoi tukensa muiden maiden veloista vastaamiselle, puolue tosiasiassa tukee holtitonta taloudenpitoa.

Näin kokoomus vedätti kannattajiaan: Salli joidenkin kansanedustajien äänestää vastaan – varmisti elvytyspaketin läpimenon eduskuntaryhmän enemmistöllä

EU-vaalit. PS teki hyvän tuloksen, ja kasvatti ääniosuuttaan edellisestä. Mutta miten tulosta tulkitaan Suomen mediassa? Odotustenmukaisesti, tietenkin. Paljon juttua Vihreästä Aallosta, paljon juttuja Euroopan hajottajien ja ääriliikkeiden tappiosta kaikkialla Euroopassa.

On tietenkin totta, että vihreät pärjäsivät monessa paikassa hyvin, mutta se on vain osatotuus. Suuren maailman neutraalit lehdet toteavat melko ykskantaan: vihreät voittivat, mutta myös populistit voittivat.
Truth, the whole truth and nothing but the truth, sanotaan aina lakisarjoissa. Totuus, koko totuus eikä mitään muuta kuin totuus. Siinä olisi erinomainen ohjenuora osatotuusmedialle.
Vaalien alla puhuttiin paljon Venäjä-yhteyksistä, vihapuheesta, Euroopan hajottajista, vaalivaikuttamisesta ja sen sellaisesta.
Jonkin verran puhuttiin myös tasa-arvosta, vaikka kenelläkään ei tunnu olevan enää tarkkaa käsitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan. Onko eurovaaleissa eniten ääniä saaneen Eero Heinäluoman syrjääntyöntely komissaariasiassa tasa-arvoista? Entä onko vihreiden eduskuntaryhmän valtava naisenemmistö tasa-arvoinen? Vaikeaa sanoa, koska tasa-arvo-sana näyttää olevan uudelleenkoodattu. Sanalla on useita, keskenään ristiriitaisia merkityksiä. Tasa-arvo tarkoittaa suvaitsevaisissa piireissä nykyään samaa kuin naisenemmistö, naisdominanssi tai miessyrjintä.
Suomalaisten sanavarastoon juurrutetaan tällä hetkellä vihapuhe-sanaa. Ei ole enää tuohtuneita kansalaisia, on pelkkää vihapuhetta. Ikävä kyllä vihapuheen piiriin on saatella kaikenlainen kritiikki, joka kohdistuu poliittiseen järjestelmään. Ärsyttääkö ylikireä liikenteenvalvonta? Varo sanojasi, älä vihapuhu. Ottaako vallansiirto EU:lle päähän? Älä syyllisty vihapuheeseen.
Tässä tekstissä on paljon kursiivilla kirjoitettuja sanoja. Kursiivisanat ovat esimerkkejä siitä, miten ajattelua uudelleenkehystetään tarkkaan harkituilla sanavalinoilla.
Kehys tarkoittaa ajatusta, tapaa tulkita maailmaa. Se, joka haluaa muuttaa maailmaa, kehystää ihmisten mielet uudelleen. Näitä uusia kehyksiä nikkaroidaan median, ajatuspajojen, lobbareiden ja spin-doctorien pajoissa. Mitä korkeampi poliitikko, sen useampia uudelleenkehystyksiä hänen puheensa syvärakenteissa vilisee. Voinemme esimerkiksi luottaa siihen, ettei Jyrki Katainen puheesta lipsahda julkisesti puhuessaan ainoatakaan lausetta, jonka tarkoituksena ei olisi muuttaa ihmisten ajattelua. Ei ihmisten parhaaksi, vaan Kataisen omien viiteryhmien parhaaksi.
Uudelleenkehystäminen on tyypillisesti ammattilaisten suunnittelemaa ja jalkauttamaa. Uuteen ajatteluun tarvitaan uusi kieli. Näin toteaa Berkeleyn yliopistossa professorina toiminut kognitiotieteilijä George Lakoff kirjassaan Don’t think of an Elephant (suom: Älä ajattele elefanttia).
Äskettäin feministinen ajatuspaja laski liikkeelle ajatuksen siitä, että, että all-male-panel on huono asia. Idea levisi nopeasti, ja muutos tapahtui kuin taikaiskusta. Ajatusta miespaneelin käyttökelvottomuudesta ei kyseenalaisteta. Ehkä pitäisi, sillä muutoksella on ikävä sivuvaikutus: setämiehet (lue: kokeneet analyyttiset vanhemmat miehet) viskataan pihalle julkisesta keskustelusta, tilalle nostetaan kokemusasiantuntijoita (lue: läpipolitisoituneita violettitukkaisia tyttöjä).
Miksi all-male-panel- ja setämies-käsitteet ovat olemassa? Koska Suomessa on meneillään vallansiirto &#8211; valta siirtyy kovissa tieteissä ansioitumattomille naisille. Välineenä käytetään innovatiivisia uussanoja sekä viestin kuljettajaa, mediaa. Kuten Lakoff huomauttaa, uudesta kehyksestä ei ole hyötyä, ellei ole olemassa mekanismia sen välittämiseksi. Suomen johtavasta kehystenvälittäjän asemasta kilpailevat HS ja Yle.
Ladatun uussanan käyttämiseen haksahtava ihminen tekee tahtomattaan tilaa uudelle kehykselle. Jokainen kerta, kun käytät tosissasi sanoja ”vihapuhe”, ”metoo” tai ”arvopohja”, osallistut poliittiseen projektiin.
On myös negatiivisia kehyksiä, joita media mielellään vahvistaa. Liberaali media käyttää populisteja koskevissa tarinoissaan jatkuvasti samaa kehystystä: jutun alussa vihjataan tai sanotaan suoraan, että nyt äänessä ovat pahat, vihamieliset, Venäjämieliset, uusnatsihenkiset tahot. Tällä tavoin media yrittää antaa katsojalle ”rokotuksen” sitä vastaan, mitä populisti kertoo. Seuraavaksi media toistaa populistin viestin, ja lopuksi antaa jonkun sopivan asiantuntijansa sanoa, että populisti oli väärässä.
Tämä kuvio toistuu kerta toisensa jälkeen. Politisoitunut media ei mielellään päästä ”populistia” ääneen ilman alkukehystystä ja loppulyttäämistä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa populisti itse kämmää ja tekee asioita, jotka ovat omiaan vahvistamaan haluttua kehystä.
Median tehtävänä ei ole enää pitkään aikaan ollut tiedonvälitys vaan oikeanlainen kehystys &#8211; maailman muuttaminen hienovaraisilla kielen keinoilla ja sääntelemällä sitä, mistä puhutaan, ja ennen kaikkea sitä, mistä ei puhuta.
MATIAS TURKKILA