PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Jimmie Åkessonin uudenvuoden linjaukset: Tuet pois työtä vieroksuvilta, avustuksille katto, kansalaisuus pois lainrikkojilta, vankiloita ulkomaille ja palautuksiin vauhtia

Rehtori ja koulupoliisi kohtasivat Oulussa: Kouluihin on saatava kuria ja rajoja

Perussuomalainen Helsinki nimesi 23 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

New Orleansin terroristi liehutti Isis-lippua ajaessaan uuden vuoden juhlijoiden päälle

Turvapaikkalakeja kiristetään Ruotsissa – uusintahakemukset pannaan ja tapahakijat maasta ulos

Antikainen: Suomalaisia viranomaisia kiitetään ulkomaita myöten – nöyristelyn ajat ovat todellakin takanapäin

Ministeri Ranne: Suhtaudumme vakavasti kriittisen infran tietojen suojaamiseen ja olemme tehneet koko ajan johdonmukaisesti töitä niiden suojaamiseksi

Junnila oudoksuu mediaa, joka luo kuvaa bensan hinnan kallistumisesta – vaikka se on hallituksen päätösten ansiosta päinvastoin halventunut

Ennakkovaroitus suomalaisille veronmaksajille: Yksi jengirikollinen maksaa yhteiskunnalle miljoonia ja tuhat jengirikollista miljardeja

Ari Koponen iloitsee lakiuudistuksesta: ”Älyttömät älykännykät vihdoin pois tunneilta”

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Brittitutkimuslaitos kyseenalaistaa median levittämät Gazan tragedian uhriluvut

Pekka Aittakumpu: Suomalaisilla tulee olla vapaus pitää esillä perinteitään, historiaansa, kulttuuriaan ja arvojaan

Syyrian pakolaiset eivät halua Ruotsista kotimaan epävarmuuteen – sen sijaan paluumuuttajien virta Turkista Syyriaan kiihtyy

Väitöskirja

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos <a href="https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/events/public-fi?id=65942">väittelee</a> maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta &#8220;Kauko Kare &#8211; Suomettumisen kriitikko &#8211; Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana&#8221;.

Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta.
Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja
Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan &#8220;Tähän on tultu&#8221;, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa.
Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa &#8220;Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta&#8221;.
&nbsp;

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

VÄITÖSKIRJA | Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä tutkinut Jukka Linna esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että osuuskunta olisi ollut osakeyhtiötä parempi vaihtoehto. Osuuskuntamallia ei ammattikorkeakoululain rahoitusmallissa huomioitu, sen sijaan maaliin ajettiin osakeyhtiömalli. Perussuomalaisten kansanedustajan Kimmo Kivelän puheenvuorot nousevat väitöstyössä vahvasti esiin. Kivelä esitti nykyistä yhtiömalliin nojaavaa lainsäädäntöä valmisteltaessa syvän huolensa siitä, että koulutusmaailmasta muotoutuu bisnespelureiden temmellyskenttä. Linna nostaa esiin myös ammattikorkeakoulujen poliittisen ohjauksen.

Perjantaina 17.6. tutkija Jukka Linna väitteli Helsingin Yliopiston Oikeustieteellisessä tiedekunnassa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä. Linnaa kummastuttaa se, ettei uuden ammattikorkeakoululain rahoituksen selvitys- ja valmisteluvaiheessa otettu millään tavalla tarkasteluun osuuskuntamallia.
Tutkija on selvittänyt seikkaperäisesti ammattikorkeakoululain uusimisprosessin eduskunnassa. Virkamiesvalmistelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi laiksi tuotiin eduskuntaan 4.4.2014. Lähetekeskustelu käytiin 22.4. jonka aluksi silloinen opetusministeri Krista Kiuru esitteli lakiesityksen monella tavalla sitä puolustellen. Lähetekeskustelun keskiöön nousi opiskelijan oppilaskuntaan kuulumisen ”pakkojäsenyys” opiskelijan terveydenhuollon rahoittamisen ehtona.
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) nosti asian tikun nokkaan toteamalla, etteivät pakkojäsenyydet kuulu moderniin yhteiskuntaan. Samalla hän nosti esille ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja kritisoi sitä, että vain se on nähty ainoana mahdollisuutena. Kivelää pelotti se, että koulutusmaailmasta tulee pitkän päälle bisnespelureiden temmellyskenttä, joka jää kansanvaltaisen kontrollin ulkopuolelle. Kivelä oli arvostellut osakeyhtiöittämistä jo ammattikorkeakoululainsäädännön ensimmäisen vaiheen käsittelyssä vuotta aiemmin.
Myöhemmin laista poistettiin ”pakkojäsenyys”, koska perustuslakivaliokunta otti siihen kielteisen kannan.
Lakiesitys tuli eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 4.11.2014, jolloin Kivelä otti uudestaan esille osakeyhtiöittämisasian, vaikka oli sitä hyväksymässä sivistyslakivaliokunnan mietinnössä. Asiantuntijakuulemisissa ei yksikään kuultava kertonut tai tiennyt sitä, oliko osakeyhtiömalli käytössä jossakin päin maailmaa. Eli kyseessä on puhtaasti suomalainen malli – mutta miksi. Toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen lausumaehdotuksineen.
Jukka Linna tarkastelee työssään myös parlamentaarikon ja systeemiteorian näkökulmia, tullen siihen tulokseen, että edustaja Kimmo Kivelä oli ainut, joka kyseenalaisti osakeyhtiömuodon itsestäänselvyyden siitä huolimatta, että muoto oli aivan uusi pohjoismaissa ja koko maailmassa. Keskusteluja mahdollisista riskeistä ei valiokunnassa käyty.
Kivelän näkemykset vahvasti huomioon väitöksessä
Tuore tohtori siteeraa useasti Kivelän täysistuntopuheenvuoroja lain käsittelyvaiheessa, mutta myös sen voimaantulon jälkeen. Hänen mukaansa parlamentaarikolla oli näkemys osuuskuntamuotoisesta ammattikorkeakoulusta. ”Osuuskunta nimenomaan, siis yhteisötaloutta, sosiaalitaloutta. Osuuskunnan mahdollisuudet ovat muutenkin, jos ajatellaan sitä, että sinivalkoisen pääoman jäänteet ovat nykyään osuustoiminnallisuudessa. Se on suomalainen Rockefeller, osuustoiminta” Hän suhtautui myönteisesti myös malliin, jossa opettajat ja opiskelijat voisivat olla jäseninä. ”Se olisi sellaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa, identiteettiä, että tämä on meidän”.
Linna pohtii sitä, että auttoiko monipuolisen pappisuran kokemus Kivelää havaitsemaan ongelman talouden koodiston mukaisessa ammattikorkeakouluratkaisussa. Samanlaista koulutuksen funktiojärjestelmän positioita hän ei nähnyt opettajataustaisten kansanedustajien toiminnassa.
Vaaroja reformin rahoituksen järjestelyissä
Parhaillaan valmistellaan toisen asteen koulutusuudistusta. Meneillään on lakiesityksen lausuntokierros ja työryhmätyöskentely. Uudistuksen tavoitteena on purkaa nuorten ja aikuisten koulutusrajat ammattikoulutuksessa. Karkeasti todeten kaksi lakia yhdistetään – laki järjestämisluvasta ja laki tutkinnon suorittamisesta. Uuteen lakiin tehdään myös merkittäviä uudistuksia. Lukiota koskevat uudistukset ovat vähäisempiä, mutta niitäkin koskettavat kunniahimoiset tavoitteet rahoituksen, sääntelyn ja ohjauksen kokoamisessa yhteen sekä työpaikalla oppimisen lisääminen, osaamisperusteisuus ja asiakas-/oppilaslähtöisyys.
Kimmo Kivelän saaman käsityksen mukaan lainvalmistelun tässä vaiheessa näyttää yhtäältä siltä, että laista tulee liian yksityiskohtainen, joka estää koulutuksen järjestäjän ketteryyden ja siirtää päätösvaltaa ministeriöön. Toisaalta rahoitusmalli näyttää ennakoimattomalta, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua.
Kansanedustaja Kivelä kehottaakin lain valmisteluun osallistuvia tutustumaan Jukka Linnan <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163012" target="_blank">väitöskirjaan</a>.
Poliittista ohjausta ministeriöistä
Väitöksessään Linna selvitti myös sitä, miten ammattikorkeakouluja ohjataan poliittisesti. Ohjausvälineinä ovat rahoitus, lainsäädäntö, lupajärjestelmät, tavoitesopimukset ja tieto.
&#8211; Tosiasiassa valtiolla ja ministeriöllä on käytössään yhä tehokkaampia ohjausmenettelyjä, ja kunnan omistajanvalta toteutuu ennen kaikkea hallituksen jäsenten valinnassa, väitöskirjassa todetaan.
Eräs väitöskirjaa varten haastateltu ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää epäkohtana sitä, että valtio ohjaa toimintaa voimakkaammin kuin se sitä rahoittaa. Hän esittää yhden syyn sille, miksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat osakeyhtiömallia ajaneet:
&#8211; Nämä kokevat sen omalta kannaltaan tehokkaammin ohjailtavaksi systeemiksi.
&nbsp;
&nbsp;

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: “Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Väitöskirja

Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: “Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Uusimmat

Jimmie Åkessonin uudenvuoden linjaukset: Tuet pois työtä vieroksuvilta, avustuksille katto, kansalaisuus pois lainrikkojilta, vankiloita ulkomaille ja palautuksiin vauhtia

Rehtori ja koulupoliisi kohtasivat Oulussa: Kouluihin on saatava kuria ja rajoja

Perussuomalainen Helsinki nimesi 23 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

New Orleansin terroristi liehutti Isis-lippua ajaessaan uuden vuoden juhlijoiden päälle

Turvapaikkalakeja kiristetään Ruotsissa – uusintahakemukset pannaan ja tapahakijat maasta ulos

Antikainen: Suomalaisia viranomaisia kiitetään ulkomaita myöten – nöyristelyn ajat ovat todellakin takanapäin

Ministeri Ranne: Suhtaudumme vakavasti kriittisen infran tietojen suojaamiseen ja olemme tehneet koko ajan johdonmukaisesti töitä niiden suojaamiseksi

Junnila oudoksuu mediaa, joka luo kuvaa bensan hinnan kallistumisesta – vaikka se on hallituksen päätösten ansiosta päinvastoin halventunut

Ennakkovaroitus suomalaisille veronmaksajille: Yksi jengirikollinen maksaa yhteiskunnalle miljoonia ja tuhat jengirikollista miljardeja

Ari Koponen iloitsee lakiuudistuksesta: ”Älyttömät älykännykät vihdoin pois tunneilta”

Viikon suosituimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ennakkovaroitus suomalaisille veronmaksajille: Yksi jengirikollinen maksaa yhteiskunnalle miljoonia ja tuhat jengirikollista miljardeja

Turvapaikkalakeja kiristetään Ruotsissa – uusintahakemukset pannaan ja tapahakijat maasta ulos

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Brittitutkimuslaitos kyseenalaistaa median levittämät Gazan tragedian uhriluvut

Junnila oudoksuu mediaa, joka luo kuvaa bensan hinnan kallistumisesta – vaikka se on hallituksen päätösten ansiosta päinvastoin halventunut

New Orleansin terroristi liehutti Isis-lippua ajaessaan uuden vuoden juhlijoiden päälle

Antikainen: Suomalaisia viranomaisia kiitetään ulkomaita myöten – nöyristelyn ajat ovat todellakin takanapäin

Pekka Aittakumpu: Suomalaisilla tulee olla vapaus pitää esillä perinteitään, historiaansa, kulttuuriaan ja arvojaan

Syyrian pakolaiset eivät halua Ruotsista kotimaan epävarmuuteen – sen sijaan paluumuuttajien virta Turkista Syyriaan kiihtyy

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024