Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

väestöryhmät

Viime viikonloppuna pienessä ranskalaiskylässä tapahtunut veitsihyökkäys ja nuorukaisen surma kiihdyttävät mieliä Ranskassa. Viranomaiset vaikenevat rikollisten taustoista, mikä lietsoo raivoa sosiaalisessa mediassa. Viha väestöryhmien välillä kasvaa ja väkivaltaan saatetaan turvautua yhä useammin.

Runsaan kolmensadan 16–17-vuotiaan juhlijan joukko oli kokoontunut tanssihalliin eteläranskalaisessa Crépolin kylässä, kun paikalle hyökännyt ja veitsin aseistautunut jengi sai festivaalikansan paniikin valtaan.
Kymmenhenkinen <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-12776141/Gang-launched-savage-knife-attack-French-villages-winter-ball-killing-boy-16-injuring-17-told-guests-stab-white-people-rampage.html">joukko</a> ryntäsi väkivalloin sisälle halliin ja puukotti heitä estäneitä vartijoita sekä juhlaväkeä. Syntyneessä sekasorrossa rikolliset iskivät machete-veitsellä 16-vuotiasta nuorukaista rintaan ja kaulaan. Tämä kuoli myöhemmin matkalla sairaalaan. <a href="https://www.thelocal.fr/20231121/french-far-right-seizes-on-shock-killing-of-teen-at-village-party">Iskussa</a> haavoittui kaikkiaan 18 juhlijaa, joista kaksi joutui tehohoitoon.
Taustoista vaietaan
Hyökkääjät <a href="https://europeanconservative.com/articles/analysis/crepols-tragedy-village-brawl-or-ethnic-war/">olivat</a> The European Conservative-julkaisun mukaan taustaltaan paljolti pohjoisafrikkalaisia läheisestä Romans-sur-Isèren kaupungista. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa, eikä valtamedia ole kommentoinut asiaa.
Poliisi on pidättänyt hyökkäyksestä epäiltynä yhdeksän henkilöä, joiden joukossa on epäilty 16-vuotiaan surmaaja. Joillakin pidätetyistä on rikollista taustaa, lähinnä varkauksia ja huumerikoksia.
Poliisi sai osan epäillyistä kiinni näiden yrittäessä paeta Ranskasta Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan.
Yhteentörmäysten vaara kasvaa
Ranskankielisessä sosiaalisessa mediassa &#8211; varsinkin sen äärilaidoilla &#8211; pureskellaan käsitettä ”etninen sota”, josko se jo olisi todellisuutta. Rasismia saattaa sitäkin olla <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20231121-far-right-fans-controversy-after-french-teen-killed-at-village-party">muutakin</a> kuin perinteistä ja vielä monen monituisella ryhmällä toisiaan kohtaan.
&#8211; Tämä on yhteiskuntamme totaalinen epäonnistuminen, <a href="https://www.francetvinfo.fr/faits-divers/video-rixe-mortelle-a-crepol-c-est-une-faillite-generale-de-notre-societe-declare-gerald-darmanin_6196107.html">kommentoi</a> Ranskan sisäministeri Gérald Darman Crépolin veitsi-iskua enteellisesti valtion TV5-kanavalla.
Nykyisinä epävakaina aikoina ja maahanmuuton sekä osattomuuden kasvaessa eri asemassa olevien väestöryhmien yhteentörmäykset eivät ole yllätys. Kuviteltavissa on sekin, että kaikkein huonoimmassa asemassa olevat kansalaiset vielä nousevat toisiaan vastaan yhteiskunnan tukijärjestelmän rapautuessa väestöpaineen alla.

16-vuotias kuoli veitseniskuihin Ranskassa – viranomaiset vaikenevat tekijöiden motiiveista

Vihreitä edustava entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn tarttui hetkeen vaihtamalla kahdesti lyhyehkön ajan sisällä äidinkieltään. Taustalla oli halu ja pyrky tulla kielikiintiön turvin valituksi toimielimiin ja säilyttää omat asemat. Temppu kääntyi kuitenkin sittemmin tekijälleen poliittiseksi ongelmaksi.

Helsinkiläisen vihreitä edustavan kuntapoliitikon Minerva Krohnin kielikikkailu vuosina 2013-2014 liittyi Krohnin pyrkimyksiin tulla valituksi luottamustehtäviin kielikiintiöissä. Temppuilu kääntyi kuitenkin myöhemmin tekijälleen epäedulliseksi.
Krohn on äidinkieleltään suomenkielinen, mutta hän muutti äidinkielitietojaan netissä ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin hänet asetettiin ehdolle Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkieliselle kiintiöpaikalle. Vaihtaminen kannatti, sillä hänestä myös tuli Kuntaliiton hallituksen ruotsinkielinen jäsen keväällä 2013.
Ruotsinkielisyydestä tuli sittemmin asemien säilyttämisen este joulukuussa 2014, koska äidinkieltään vaihtanut Krohn havaittiin olevan epäkelpo toimimaan tehtävässään Helsingin opetuslautakunnan johtajana.
Ei tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin
Uusruotsinkielisenä Krohnista oli tullut opetuslautakunnan sekä sen suomenkielisen jaoston puheenjohtaja marraskuussa 2013. Tuolloin Krohnin kielikelpoisuus jäi tarkistamatta.
Helsingin kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnan 11 jäsenestä yhdeksän tuli olla suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä. Krohn oli tuolloin laskettu suomenkieliseksi. Myöskään kuntalain mukaan ruotsinkielinen Krohn ei ruotsinkielisenä saanut toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston johdossa.
Helsingin silloinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/hs-aidinkieltaan-vaihtanut-helsingin-opetuslautakunnan-johtaja-epakelpo/">huomautti</a>, ettei kaupungin johtosääntö jousta Krohnin tapauksessa.
&#8211; Johtosääntö on yhtä vahva kuin laki, eikä siitä voi poiketa. Tämä on samankaltainen tilanne kuin se, jos jäsen muuttaa toiseen kuntaan. Yleensä ihmiset ovat niissä tilanteissa itse aloitteellisia, Jarnila sanoi.
Usein poliitikot ymmärtävät itse olla siirtymättä tehtäviin tai olla pyrkimättä niihin, mikäli he eivät ole oikeutettuja toimimaan tehtävässä. Krohn kuitenkin perusteli uusäidinkielisyydestään seurannutta <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002785781.html">pattitilannetta</a> sillä, että häneltä ei kysytty kielisyydestä, eikä hän tullut ajatelleeksi asiaa.
Vanha veivaus pelasti lautakuntapaikan
Vihreä Krohn onnistui säilyttämään paikkansa Helsingin opetusasioiden johdossa tutulla veivauksella: vuoden 2014 lopussa hän vaihtoi netissä äidinkielensä takaisin suomeksi.
Helsingin Sanomille Krohn tuolloin perusteli <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002787002.html">kieliveivaustaan</a> suvun perinteillä sekä sillä, että on työskennellyt pitkään kahdella kielellä. Äidinkielen vaihtaminen suomesta ruotsiksi aiemmin ei kuulemma liittynyt mitenkään Kuntaliiton hallituksen kiintiöpaikkaan.
Samassa yhteydessä Krohn joutui kuitenkin pohdiskelemaan mahdollista jatkoaan Kuntaliitossa, johon ensimmäinen äidinkielen vaihtoveivaus liittyi. Kuntaliiton sääntöjen mukaan hallituksessa tuli olla sekä varsinainen että varajäsen, jotka edustavat ruotsinkielistä väestöryhmää &#8211; ja Krohnin kuuluminen ruotsinkieliseen ryhmään oli vähintäänkin epäselvää.
Putosi valtuustosta kielikohun jälkeen
Krohnin itsensä kannalta tapahtumasarja päättyi kuitenkin tyydyttävällä tavalla. Suomenkieliseksi vaihdettuaan hän säilytti onnekkaasti paikkansa Kuntaliiton hallituksessa, vaikka hänet oli valittu sinne ruotsinkielisenä.
Vuonna 2017 osana Kuntaliiton 100 tasa-arvotekoa -kampanjaa Kuntaliitto julkaisi Tasa-arvo ajan tasalle -pikaoppaan, jonka julkistamisen yhteydessä Krohn pääsi jo puhumaan omalla mukavuusalueellaan eli tasa-arvosta moraalisen tiedostavuuden hengessä.
&#8211; On hyvä tunnistaa tasa-arvoa estäviä rakenteita ja toimintatapoja, jotka usein perustuvat sukupuolirooleihin liittyviin ennakkokäsityksiin, stereotypioihin ja muuttaa niitä, Krohn <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/tasa-arvo-ajan-tasalle-kunnissa-ja-maakunnissa-uuden-pikaoppaan-avulla?publisherId=2133&amp;releaseId=57611981">ohjeisti</a> Kuntaliiton tiedotteessa.
Kielikohun jälkeen Krohnin 20 vuoden ura valtuustossa kuitenkin katkesi. Vuoden 2017 kuntavaaleissa hän sai vain 712 ääntä, eikä tullut enää valituksi kaupunginvaltuustoon.

Muistatko vihreän kuntapoliitikon huikean kielitempun: Vaihteli edestakaisin äidinkieltään – suomesta ruotsiin ja taas takaisin suomenkieliseksi muutaman vuoden sisällä

Ruotsi on ainut maa Euroopassa, jossa ihmisten tappaminen ampuma-aseella yleistyy. Surmat liittyvät lähes poikkeuksetta rikollisten keskinäisiin välienselvittelyihin. Syy silmittömään väkivaltaan on arvoitus maan viranomaisille.

Vuosien 2014-2017 välisenä aikana vain Kroatiassa surmattiin ampumalla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) <a href="https://www.bra.se/om-bra/nytt-fran-bra/arkiv/press/2021-05-26-dodligt-skjutvapenvald-har-okat-i-sverige-men-inte-i-ovriga-europa.html">tutkimuksessa.</a>
Vuonna 2018 Ruotsi oli jo surullisen tilaston ykkönen. Nousu tilastohuipulle on tapahtunut vain muutaman vuoden aikana.
&#8211; Ruotsin kehitykselle ei löydy vertaa mistään muusta maasta, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/eK96Va/bra-sverige-hade-nast-hogst-niva-av-dodsskjutningar-i-europa">sanoo</a> Brå:n tutkija Klara Hradiolova-Selin.
&#8211; Valitettavasti tämä vahvistaa sen, minkä olemme omin silmin nähneet, toteaa puolestaan Ruotsin eteläisen poliisialueen päällikkö Håkan Jarborg.
Väkivalta kasvanut räjähdysmäisesti
Vielä muutama vuosi sitten Ruotsi kuului niihin Euroopan maihin, jossa kuolemaan johtavat väkivalta oli suhteellisen <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/mBAV8v/svensk-okning-av-dodsskjutningar-unik-i-europa">harvinaista</a>. Sitten tapahtui nopea muutos. Tutkimuksen kohteena olleen neljän vuoden aikana vain Kroatiassa tapettiin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa. Tutkimuksessa oli mukana 22 maata.
Ammuskelut alkoivat Ruotsissa yleistyä 2000-luvulla ja varsinainen tilastoloikka tapahtui vuoden 2013 jälkeen. Synkeät luvut ovat jatkaneet kasvuaan ja vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan mittaushistorian <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsissa-tapettiin-vuonna-2020-enemman-ihmisia-kuin-koskaan-mittaushistorian-aikana/">väkivaltaisin:</a> tilastoiduissa 366 ammuskelussa kuoli 47 ja haavoittui 117 ihmistä. 80 prosenttia aseellisesta väkivallasta tapahtui rikollisten keskinäisissä välienselvittelyissä.
Taistelua huumereviireistä
Selvityksestä ei löydy selvää vastausta siihen, miksi Ruotsin kehitys on niin poikkeavaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Brå listaa kuitenkin kolme seikkaa, joilla voi olla merkitystä aseellisen väkivallan kasvulle.
Kyse on huumekaupasta, rikollisryhmien välisistä yhteentoista ja tietyissä väestöryhmissä tunnetusta syvästä epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan.
Samat riskitekijät ovat tosin tunnettuja monessa muussakin vertailumaassa. Ruotsin ainutlaatuinen kehitys on kuitenkin arvoitus maan viranomaisille. Brå tarjoaa erääksi selitykseksi myös ”inflaatiota”. Kun ampuma-aseita käytetään yhä useammin, niin ammuskelut johtavat taas uusin aseellisiin yhteenottoihin.

Ruotsissa ammutaan eniten ihmisiä Euroopassa – nousu tilastohuipulle on ollut hämmästyttävän nopeaa