Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

vaalitappio

Ruotsidemokraatit koki eurovaaleissa ensimmäisen merkittävän vaalitappionsa. Syyt mahalaskuun selvitetään perin pohjin ja aavistuksia on jo olemassa. Tuorein gallup on kuitenkin balsamia haavoille ja puolueen kannatus on taas 20 prosentin tietämissä.

Ruotsidemokraatit sai 13,2 prosenttia <a href="https://www.dn.se/sverige/resultat-eu-valet-2024-alla-senaste-siffrorna/">EU-vaaleissa</a> annetuista äänistä. Se on 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä, vuoden 2019 vaaleissa. Puolue kuitenkin säilytti kolme paikkaansa EU-parlamentissa.
Ruotsin äänioikeutetuista 53,4 prosenttia <a href="https://results.elections.europa.eu/sv/valdeltagande/">äänesti</a> EU-vaaleissa. Se on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. Tässä saattaisi kukaties olla ensimmäinen syy siihen, miksi ruotsidemokraattien kannatus notkahti lievemmin kuin perussuomalaisten lahden tällä puolen.
Selvitys heti käyntiin
Ruotsidemokraattien kannatus on gallupeissa heilunut pitkään 20 prosentin tienoilla, joten tappio EU-vaaleissa oli yllätys. Puolue <a href="//86485DAF-1FF1-43E4-A038-ABD66D399777/EU-vaalit%20ka%CC%88sitteleva%CC%88t%20monimutkaisempia%20kysymyksia%CC%88%20kuin%20eduskuntavaalit">menetti</a> ensimmäistä kertaa kannatustaan ja alamäkeä mentiin kautta maan.
Puolueväen keskuudessa tulos otettiin vastaan “shokilla”, kuten puheenjohtaja Jimmie Åkesson itse asian ilmaisi. Puoluehallitus kokoontui heti maanantaina ja pisti samantien pystyyn sisäisen selvityksen kannatuksen katoamiseen johtaneista syistä.
&#8211; Tuli vähän turpaan. Se on ehkä hyväksikin seuraavia vaaleja ajatellen. Ennemmin tai myöhemmin tuuli kääntyy vastaiseksi ja toivottavasti siitä opitaan jotakin hyödyllistä, <a href="https://www.svd.se/a/yE7nBr/darfor-tappade-sd-i-eu-valet-fortrollningen-bruten">pohtii</a> ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Magnus Persson Svenska Dagbladetissa.
Kotimaan vaalit lähempänä äänestäjää
Perssonin mielestä vaalitappio ei ole haudanvakava, koska puolue säilyttää paikkalukunsa EU-parlamentissa. EU-kritiikki olisi voinut olla selkeämpää ja puolueen äänestäjistä moni jäi kotiin, koska EU-vaaleissa käsiteltävät asiat ovat monimutkaisempia kuin valtiopäivävaaleissa.
&#8211; Valtiopäivävaalien teemoihin on helpompi samaistua. Rikollisuus, lasten koulunkäynti, työttömyys ja sen sellaista. Niistä ihmiset innostuvat helpommin.
Åkesson suivaantui medialle
&#8211; Tämä on oudoin vaalitaistelu, jossa olen ollut mukana koko elämäni aikana, enkä ole saanut puhua mitään siitä, mistä olisin halunnut ja jota pidän tärkeänä, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsidemokraattien-voittoputki-katkesi-punavihrea-aalto-pyyhkaisi-yli-kansankodin/">selitti</a> Åkesson vaalivalvojaisissa heti tuloksen selvittyä.
&#8211; Siteeran Nick Faldoa, kerran maailman parasta golfin pelaajaa. Lopettaessaan uransa tämä totesi: haluan kiittää mediaa koko sydämestäni.
Hyökkäys ei ollut paras puolustus
&#8211; Lumous on kadonnut ja ruotsidemokraateista on tullut puolue muiden joukossa. Joskus vaalit voitetaan ja joskus hävitään, sanoo vaaliasiantuntija Henrik Ekengren Oscarsson.
&#8211; Puolue ei saanut äänestäjiään liikkeelle, syistä tähän ei ole vielä tänään selvyyttä mutta oletuksia on.
Erään teorian mukaan äänestäjät eivät pitäneet tavasta, jolla puolue ja ennen kaikkea Jimmie Åkesson suhtautuivat Kalla fakta -ohjelman paljastuksiin ruotsidemokraattien somen anonyymitileistä.
Åkesson nimitti tutkimusta “giganttiseksi kotimaiseksi vaikutusoperaatioksi”. Ekengren Oscarssonin mielestä hyökkäys ei ollut tässä kohtaa paras puolustus.
Gallupista uskoa tulevaisuuteen
Ruotsidemokraattien ahdistus ja synkkä itsetutkistelu <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/scbs-partisympatiundersokning-presenteras/">helpottivat</a> heti, kun ensimmäinen vaalien jälkeinen mielipidemittaus ilmestyi. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mittauksessa ruotsidemokraattien kannatus on nyt 19,5 prosenttia eli aivan moderaattien kannassa.
&#8211; Tämä on mainio vastaisku ja antaa hyvää potkua tulevaisuutta ajatellen, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sverige/scbs-partisympatiundersokning-presenteras/">kommentoi</a> ruotsidemokraattien puoluesihteeri Mattias Bäckström Johansson Expressenissä.
&#8211; Meillä on tosi revanssihenkinen puoluekoneisto, joka saa nyt aivan uutta energiaa näistä luvuista.

Ruotsidemokraattien kannatus jälleen nousussa – heikosti menneiden eurovaalien tulosta selvitellään

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan ay-liikkeen kahden viikon poliittisen lakon pitkäaikaisista vaikutuksista Suomen talouteen, jonka selkärangan ay-liikkeet yrittävät nyt katkaista. Vientiteollisuudelle aiheutetaan haittoja, joiden korjaaminen voi olla mahdotonta, jos yritykset lähtevät Suomesta tai eivät investoi.

&#8211; Hallitus tekee parhaansa Suomen taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Valitettavasti se tarkoittaa leikkauksia valtion talouteen. Sen lisäksi työmarkkinoihin on tehtävä muutoksia, jotka vievät Suomea lähemmäksi muita pohjoismaita ja lisäävät toteutuessaan työpaikkojen määrää, Sanna Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan vasemmistopuolueisiin kytköksissä olevat ay-pomot kuvittelevat omaavansa veto-oikeuden parlamentaarista luottamusta nauttivan hallituksen esityksiin.
&#8211; On selvää, että ay-pomot ovat aloittaneet kapinan, jossa he haluavat mitätöidä viime huhtikuun eduskuntavaalien tuloksen, jossa vasemmistopuolueet menettivät valtansa.
Vaarantaa sisäistä turvallisuutta
Tiedotusvälineissä on nähty kuvia lakkovahdeista, joilla on punainen käsivarsinauha mallia punakaarti.
&#8211; Luulisi, että punakaartitouhut olisivat menneisyyttä, mutta näin ei taida olla. Toivottavasti sentään pian demareiden tukemana ei jälleen sytytetä punaista lyhtyä, Antikainen pohtii.
Antikaisen mukaan turvallisuustilanne on näinä aikoina erityisen merkityksellinen. On olemassa suuri riski siitä, että Venäjä ajaa rajalla Suomen kohti poikkeusoloja.
&#8211; Tässä tilanteessa on äärimmäisen huolestuttavaa, että vasemmistopuolueet ay-pamppujen yhteisrintamana vaarantavat Suomen sisäisen turvallisuuden. Talous on osa turvallisuuden kokonaisuutta. Kahden viikon Suomen vientiin kohdistuvalla poliittisella lakolla on merkittäviä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomen maariski voi kohota entisestään, kun rajanaapurin uhan lisäksi meillä on uhkana myös ay-liikkeiden poliittiset lakot.
Kuinka pitkälle valmiita menemään?
Antikaisen mielestä punaiset käsivarsinauhat signaloivat sitä, että ay-liikkeet voivat tarvittaessa mennä vielä pidemmälle.
&#8211; Kuinka pitkälle? Haluavatko ne ajaa Suomen sisäiseen sekasortoon vain siksi, etteivät vasemmistopuolueiden edustajien ja ay-pomojen hermot kestä vaalitappiota. Kova olisi hinta suomalaisille, Antikainen sanoo.
&#8211; Isänmaan turvallisuuden edesvastuuton horjuttaminen on torjuttava. Poliittisia lakkoja tulee rajoittaa Suomessa. Nyt näemme selvästi miksi. Muutoksen jälkeen lakkoilu koskien työehtosopimuksia ja palkkaa on edelleen sallittu, kuten aina ennen. Ainoa muutos on, ettei vasemmistolaistaustainen ay-liikkeen johtoporras voisi enää itsekkäästi masinoida lakkoja poliittisten syiden vuoksi, eivätkä näin vahingoittaa Suomen taloutta ja turvallisuutta.

Antikainen: Punaisen käsivarsinauhan käyttäminen viestii ikäviä kaikuja menneisyydestä

Vihreiden piti olla puolue, joka on nuorekas, raikas ja innostava. Se halusi esitellä itsensä joukkona, jossa on kivaa ja jossa pääsee muuttamaan maailmaa. Se halusi vaikuttaa lempeältä, sallivalta, seksikkäältä, hauskalta ja upealta.

Nykytodellisuus on toisenlainen. Tunnemaailmaa leimaavat pelokkuus, estyneisyys, huolestuneisuus ja hermostuneisuus. Vihreistä on tullut yksinäinen, pelokas, nurkassa kyhjöttäjä, joka traumatisoituu omasta sanomastaan, julkisuuden paineesta sekä eduskuntavaalien murskatappiosta.
Puolue kiihdytti itsensä vaalien alla ilmastovimmaan, joka taisi olla sille itselleenkin liikaa. Vaaleihin marssittiin hokemalla ilmastonmuutosta. Vihreät jätti väittelemisen vähemmälle ja viritti orkesterinsa toistamaan yhden sanan iskulauseita. Naurettavuuksiin asti myötäsukainen toimittajajoukko yritti kannatella hökötystä. Se tarjosi auliisti palstatilaa, nosti vihreiden kärkiteemoja sekä selitti töpeksinnät ja ristiriidat parhain päin.
Eduskuntavaalit käytiin, kylmä viima puhalsi. Murskatappio, jossa kahdenkymmenen kansanedustajan joukko kutistui kolmeentoista. Viesti ei uponnut. Löylytys oli niin hirmuinen, ettei väistyvän puheenjohtajan Maria Ohisalon työlle tahdo löytyä enää jatkajaa.
Ykkösnimet Krista Mikkonen, Atte Harjanne, Iiris Suomela, Hanna Holopainen, Oras Tynkkynen ja Fatim Diarra kieltäytyivät. Ei jaksa. Maapallon pelastaminen on tärkeintä, mutta ei silti viitsi. Vai onko kyse uskalluksen puutteesta?
Ehkä kummallisin kaikista on jopa ministeriksi asti noussut erittäin kokenut Emma Kari, joka luonnehtii itseään sanoilla ”periksiantamaton luonnonsuojelija”. Hän päätti vuoden alussa, ettei kansanedustajuus enää maistu, saati sitten puheenjohtajuus. Hän lopettaa. Puheenjohtajuudesta kisaavat enää vasemman laidan Saara Hyrkkö ja oikeistolaisempi Sofia Virta. Kumpikaan heistä ei ole erityisen tunnettu. 
Mitä seuraavaksi? On kolme vaihtoehtoa. Liike voi joko a) jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta koska tämä johti umpikujaan, niin muutoksia lienee odotettavissa. Vihreät voi yrittää b) vähentää hysteeristä vimmaa tai c) kiihdyttää sitä. Valittavana on joko Pekka Haaviston viitoittama rauhallisempi polku tai Elokapinan viitoittama räyhäkkäämpi lähestymistapa.
Valitsee vihreät sitten kumman tahansa, kannattaisi ehkä tutkia, mitä se äänestäjille tarjoaa. Puolueen matikka kun ei oikein täsmää. Se väittää olevansa erittäin huolissaan ilmastosta, mutta on ilmeisellä tavalla kiinnostuneempi kiihdyttämään kansainvälistä muuttoliikettä. Se väittää olevansa erittäin huolissaan nuorten mielenterveydestä, mutta tekee kaikkensa maalatakseen nuoriin mieliin maailmanlopun kauhua ja sukupuolikaaosta.
Vihreät väittää olevansa huolissaan heikoimmin toimeentulevista, mutta edelle rynnii vimma potkia nurin Suomen vaurauden tukipilareita – metsä- ja terästeollisuutta, edullista energiaa ja toimivaa liikennettä. Tätä kutsutaan vihreällä epäkielellä ”elinvoimaksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi”.
Vihreillä on monia ristiriitoja, mutta tämä lienee ristiriidoista suurin: kannattajakunnan valtaosa on naisia, joille sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää. Mutta vihreiden politiikan ydin ei asiallisesti ottaen piittaa vähäväkisistä. Vihreät ei keskity luomaan Suomelle vaurautta, jolla tuloeroja voitaisiin tasata. Se keskittää kaiken voimansa ympäristötuskaan liittyvien fiksaatiopisteidensä ympärille unohtaen muun.
Vihreät ei ole oikeastaan puolue vaan paniikkinappula. Se ei kysy, ei kuuntele eikä käy väittelyä. Se paaluttaa itsensä turvallisiin tiloihinsa ja paasaa sieltä käsin todellisuudelle vieraita ohjeitaan. Vihreitä myötäilevät toimittajat tekevät mielellään tarinoista uutisnostoja, mutta kansalaiset eivät enää keskustele Hesarin mielipidepalstalla. Se aika on ollutta ja mennyttä. Jos liike haluaa menestyä, sen on kyettävä saamaan suosiota ajatuksilleen siellä, missä ihmisetkin ovat. Avoimessa väittelyssä. Netissä.
Mutta tämä ei ole helppoa, koska avoimessa väittelyssä vihreät joutuisi kohtaamaan toisen paradoksinsa. Vihreät ovat hyviä havaitsemaan ihmisten välisiä ristiriitoja, mutta myös hyviä aiheuttamaan niitä. Vihreät ovat ihmiskeskeisiä – tavattoman kiinnostuneita ihmisten välisistä suhteista. Mutta eivät osaa toimia tilanteessa, jossa ihmiset reagoivat voimakkaasti vihreiden yliampuviin ehdotuksiin. Heillä on hyvät tuntosarvet, kenties liiankin hyvät. Vähän kuin korvat, jotka ovat koko ajan liian kovalla.
Kollektiivinen kiukku on heille yksinkertaisesti liikaa. Se kuulostaa heidän korviinsa kakofonialta, jonka torjumiseksi kyhätään hätäpäissään vihapuhelakeja, vihasanalistoja ja turvallisia tiloja, kun ei muutakaan keksitä.

Pääkirjoitus: Vihreiden matikka ei enää täsmää

Suomen eduskuntavaalien ja Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksissa on yllättävänkin paljon yhteistä. Keskeisenä punavihreän koalition tuuppaaminen historian hämärään. Suomen uusi hallitus rakentuisi luontevasti perussuomalaisten ja kokoomuksen ympärille. Perussuomalaisten tukema vähemmistöhallitus Ruotsin tapaan ei sen sijaan näytä todennäköiseltä.

Naapurimaan poliittisiin kommentaattoreihin on tehnyt ilmeisen lähtemättömän vaikutuksen kylmyys, jolla Sanna Marin heitti hallituskumppaninsa ”bussin alle” taatakseen itselleen ja puolueelleen vaalivoiton. Näin Svenska Dagbladetin <a href="https://www.svd.se/av/olof-ehrenkrona">Olof Ehrenkrona</a>:
&#8211; Kun sosialidemokraattien johtaja Sanna Marin vaalikampanjan aikana varmistui hallituspuolueita uhkaavasta vaalitappiosta, hän oli tarpeeksi tunteeton vaatimaan taktista äänestämistä perussuomalaisten pysäyttämiseksi. Seurauksena keskustapuolue, vihreät ja vasemmistoliitto, joka on vanhan kommunistipuolueen perillinen, menettivät vieläkin enemmän äänestäjiä.
Äänestäjien viesti oli Suomessakin selvä
Ehrenkronan <a href="https://www.svd.se/a/y6G1Ge/finland-omfamnade-det-blaa-laget">mukaan</a> äänestäjien viesti on selvä: ei enää punavihreätä politiikkaa. Niinpä hallitus rakentuisi loogisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille. Taloussotku on siivottava ja budjettivajeesta on päästävä eroon rakenneuudistusten avulla.
&#8211; Tuntuuko tutulta? Suomella on jälleen tilaisuutensa osoittaa olevansa aikuisten Ruotsi.
&#8211; Kun pöly vaalien jälkeen oli laskeutunut, kävi selväksi, että Suomen ja Ruotsin vaalituloksella on hyvin paljon yhtäläisyyksiä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/stora-likheter-mellan-svenska-och-finska-valet">aloittaa</a> SVT analyysinsa Suomen eduskuntavaalien tuloksesta.
Suomeen tuskin vähemmistöhallitusta
Erojakin on. Valtiotieteilijä Thomas Karv arvelee, että Suomessa tuskin onnistuisi vähemmistöhallitus Ruotsin tapaan. Siis sikäläistyyppinen moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien koalitio, jota ruotsidemokraatit tukee valtiopäivien äänestyksissä.
&#8211; Suomessa tuskin hyväksyttäisiin, että perussuomalalaiset ainoastaan tukevat hallitusta sen sijaan, että heidät pakotettaisiin mukaan hallitukseen kantamaan vastuuta, Karv toteaa SVT:n haastattelussa.
Marin ilmoitti tänään, ettei hän hae jatkokautta SDP:n puheenjohtajana.

Ruotsalaislehti: ”Sanna Marin oli tarpeeksi tunteeton vaatimaan taktista äänestämistä perussuomalaisten pysäyttämiseksi”