PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia

Mauri Peltokangas: Ottawan sopimukseen liittyminen oli idioottimainen teko

Perussuomalaiset: Sote-toimia kohdistetaan sinne, missä tarve on suurin – ”Seisomme suomalaisten arjen puolella”

SDP jatkaa julkisen talouden sopeutuksien moittimista, mutta ei tarjoa vaihtoehtoa – Sara Seppänen: Edellisen hallituksen jäljiltä on pakko säästää joka paikasta

Purra Sahateollisuudelle: Perussuomalaisten lähtökohta on, että puun saatavuus tullaan huomioimaan kaikissa tehtävissä päätöksissä

Ruotsalaisprofessori: Oppilaiden valtaa on rajattava

Kaisa Garedew: Vieraskielisten oman äidinkielen opiskelua ei tulisi maksattaa suomalaisilla

Mäenpää tyytyväinen hallituksen aikeisiin esittää miinakieltosopimuksesta irtautumista: ”Vihdoinkin vuoden 2011 strateginen virhe korjataan”

Tavio tapasi Sambian presidentin – kehitysyhteistyö palvelemaan Suomen taloudellisia intressejä

Somessa leviävä tappolista ennustaa uutta jengisotaa Ruotsiin: ”Pidetään hylsyt kuumiina ja ruumiit kylminä”

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”

Vigelius kyselytunnilla: ’’Yli 80 % hoitajista kuormittuu työkaverin kielitaidon puutteesta’’

uudelleenmetsittäminen

Ilmastopaniikin lietsojat väittävät, että meillä olisi vain kymmenen vuotta aikaa ratkaista ilmastonmuutos. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on näyttänyt perruuttamattomalta ilmiöltä, jolle ei voi tehdä enää mitään, ellei hiilidioksidipäästöjä saada hyvin pian kuriin. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että maiden uudelleen metsittämisen maailmanlaajuinen nielupotentiaali on paljon luultua suurempi. Jopa kaksi kolmasosaa siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on ilmakehään päästänyt, voidaan saada metsänieluihin.
Zürichin ETH-yliopistossa tehty, <a href="https://science.sciencemag.org/cgi/doi/10.1126/science.aax0848">Science-lehdessä julkaistu</a> tutkimus osoitti, että maailmaan mahtuu niin paljon lisää puita, että metsittämällä voitaisiin alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viime vuosisadan alun lukemiin. Ihmiskunta on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 300 gigatonnilla niinä vuosisatoina, kun fossiilisia polttoaineita on käytetty. Kaksi kolmasosaa siitä voitaisiin sitoa kasvaviin metsiin.
&#8211; Me kaikki tiesimme, että uudelleenmetsittämisellä voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, mutta meillä ei ollut mitään tieteellistä ymmärrystä siitä, missä mittakaavassa tällä keinolla voitaisiin vaikuttaa, yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista, Thomas Crowther sanoi.
&#8211; Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että uudelleenmetsitys on paras ilmastonmuutosratkaisu tällä hetkellä.
Koska puut ottavat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä runkoihin ja maaperään, on laajamittaista uudelleenmetsittämistä pidetty tehokkaimpana aseena ilmastonmuutosta vastaan. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan yksi miljardi metsähehtaaria lisää tarvittaisiin rajoittamaan globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, ovatko tällaiset tavoitteet saavutettavissa, koska tutkijat eivät ole tienneet, miten suuri osa planeetan maapinta-alasta olisi metsitettävissä tulevaisuuden ilmasto-oloissa.
<h4>9 miljoonaa neliökilometriä uutta metsää varastoisi yli 200 gigatonnia hiiltä</h4>
Tämän selvittämiseksi Jean-Francois Bastin ja Tom Crowther kollegoineen keräsivät Google Earthin ilmakuvien avulla aineiston, jota hyödyntämällä he kehittivät ennustemallin kartoittamaan maailman eri alueiden metsityspotentiaalia. Tutkimuksen mukaan nykyiset metsät, maatalousmaat ja asutetut alueet poislukienkin maailman ekosysteemeihin mahtuisi vielä 900 miljoonaa hehtaaria uutta metsää.
Kasvaessaan täyteen mittaansa nämä metsät voisivat varastoida yli 200 gigatonnia hiiltä, mikä vastaa kahta kolmasosaa ihmisen kaikkien aikojen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvu toki ottaa oman aikansa, pohjoisissa havumetsissä vuosisadankin.
Suomessa muun muassa puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo on ehdottanut erittäin laajamittaisia metsityshankkeita. <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/professori-eero-paloheimo-yhdistaisi-maailman-armeijat-metsittamaan-saharan/">Suomen Uutisten</a> haastattelussa hän ehdotti maailman armeijoiden yhdistämistä Saharan metsittämiseen.
Uuden tutkimuksen valossa juuri massiiviset uudelleenmetsitysohjelmat näyttäisivät realistisimmilta keinoilta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kaksi kolmasosaa ihmiskunnan kaikkien aikojan hiilipäästöistä voitaisiin peruuttaa metsittämällä