Perussuomalainen 1/2025

PS Naiset 3/2024

Tampereen Perussuomalaisilta kritiikkiä Orpon veropuheille – pormestariehdokas Vigelius: ’’Uhkana on, että vaalien jälkeen sinipuna korottaa yhdessä kuntien verotusta’’

Puisto: Tukea kasvuyrityksille – työperäisessä maahanmuutossa kriteerit ja reunaehdot pidettävä korkealla

Purra: Järki leviää ilmastoasioissa

Sara Seppänen haluaa lisää selviytymis- ja erätaitoja opetukseen: Peruskoulusta valmistuvien nuorten on pystyttävä selviytymään vähintään 36 tuntia ilman sähköä, vettä ja ruokaa

Norjalaisyritys osti Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupalliset tv-yhtiöt – kauppa ei miellytä Ruotsin porvarihallitusta

Puheenjohtaja Purra kiersi vaalikenttää: ”Hyviä perussuomalaisia kohtaamisia”

Huippunyrkkeilijä Robert Helenius perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi: ”Arjessa pitää saada kokea turvallisuutta”

Kansanedustaja Vilhelm Junnila lähtee mukaan Turun pormestarikisaan – Naantalin menestyksen opeista mallia myös Turulle

PERUSASIAA-avausjaksossa Vilhelm Junnila ja Mikael Lith: näin Trumpin sisäpolitiikka vaikuttaa Suomeen

USA:n uusi sisäministeri on maaseudun ääni vallan ytimessä – Krista Noemin ensimmäinen tehtävä on hoitaa presidentin lupaamat massakarkotukset

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Jenna Simula: Asepalveluksen suorittaneet toiminnallisen ammunnan pariin

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa: Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä

uskottava puolustus

Vain neljä kymmenestä on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti. Se on liian vähän, sillä maata ei voi puolustaa uskottavasti vain edustajan välityksellä. Uskottava pelote syntyy vasta silloin kun maanpuolustustahto kohoaa 70 prosenttiin, kirjoittaa Fokus-aikakauslehti.

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Nato-mielipiteet kääntyivät Ruotsissa ja Suomessa samalla hetkellä myönteiseksi sotilaalliselle liittoutumiselle.
Ruotsista kuului tosin toisenlaisiakin mielipiteitä. Liberaalien ex-puoluejohtaja Nyamko Sabuni ilmoitti ohimennen, että kriisin mahdollisesti tullessa hän pakenee Norjaan.
Armeija tarvitsee kansan tuen
Sabuni ei toki ole mielipiteineen yksin. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan. Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin.
&#8211; Se on kokonaisuudessaan se osa väestöstä, joka on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti, <a href="https://www.fokus.se/aktuellt/sverige-enligt-svenskarna-inte-vart-att-forsvara/">toteaa</a> valtiotieteen professori Sten Wildman Fokus-aikakauslehdessä.
&#8211; Kaikesta huomaa, että Ruotsi ei ole ollut sodassa pitkään aikaan.
Wildman on yhdessä valtiotieteilijä Thomas Perssonin kanssa tutkinut ruotsalaisten maanpuolustustahtoa valtion psykologista maanpuolustusta tutkivan laitoksen (<a href="https://www.mpf.se/">Myndigheten för psykologiskt försvar</a>, MPF) toimeksiannosta. Raportti ilmestynee vielä tämän vuoden puolella.
Alhainen maanpuolustustahto on jo itsessään ongelma. Teoriassa valtio voi selviytyä kriisiaikoina pienen mutta huipputeknologisen armeijan kanssa. Käytännössä armeija kuitenkin tarvitsee koko kansan tuen.
Kyse uskottavasta pelotteesta
Menestyksellinen maanpuolustus edellyttää asiantuntijoiden mukaan ainakin 70 prosenttiin nousevaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Suomessa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-maanpuolustustahto-mittaushistorian-korkeimmalla/#f29f625f">maanpuolustustahto</a> on yli 80 prosentin tasolla.
&#8211; Kyse on Ruotsin puolustuksen uskottavuudesta, sanoo johtaja Fredrik Bynander Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
&#8211; Saatamme periaatteessa tulla toimeen sillä, että alle 10 prosenttia väestöstä ottaa aseen käteensä. Jos maanpuolustukselta kuitenkin puuttuu selkeä <a href="https://www.foi.se/nyheter-och-press/nyheter/2023-08-31-vad-vet-vi-egentligen-om-viljan-att-forsvara-sverige.html">kansan tuki</a>, se ei toimi pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle.

Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen