Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

USA:n presidentinvaalit

Somevaikuttaja sai Yhdysvalloissa seitsemän kuukauden ehdottoman vankeustuomion nettimeemistä, jossa kehotettiin äänestämään Hillary Clintonia tekstiviestillä. Trumpista levitettiin samoissa vaaleissa aivan vastaavia meemejä, mutta niistä ei ole tuomittu ketään. 
Meemitehtailija ja nettitrolli Douglass Mackey <a href="https://www.nytimes.com/2023/10/18/nyregion/douglass-mackey-trump-sentencing.html">tuomittiin</a> keskiviikkona seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeuteen vuoden 2016 presidentinvaalien alla Twitterissä julkaistusta meemistä, jossa kehotettiin ihmisiä jäämään kotiin ja äänestämään Hillary Clintonia tekstiviestillä. Tuolloin Donald Trump voitti vaalit, mutta tuskin tämän nettimeemin ansiosta.
Tuomittiin vaalirikoksesta
Douglass Mackey, joka käytti Twitterissä käyttäjätunnusta “TheRickyVaughn&#8221; todettiin <a href="https://www.justice.gov/usao-edny/pr/social-media-influencer-douglass-mackey-convicted-election-interference-2016">syylliseksi</a> jo maaliskuussa, mutta varsinainen tuomio langetettiin vasta nyt. Hänet tuomittiin vaalirikoksesta, koska hänen katsottiin yrittäneen estää muiden oikeutta äänestää vaaleissa.
Nimimerkillä Ricky Vaughn oli Twitterissä noin 58 000 seuraajaa ja MIT-korkeakoulun medialaboratorion listauksessa häntä pidettiin 107:nneksi tärkeimpänä somevaikuttajana vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Oikeuden mukaan hän toimi salaliitossa eräiden muiden netin käyttäjien kanssa jakaessaan valheellisia viestejä, joiden mukaan Hillary Clintonia voisi äänestää tekstiviestillä tai somessa.
&#8220;Vältä vaalijonot. Äänestä kotoa.&#8221;
Yhdessä Mackeyn jakamista meemeistä oli teksti &#8220;Vältä vaalijonot. Äänestä kotoa.&#8221; Äänestäjää kehotettiin lähettämään tekstiviesti &#8220;Hillary&#8221; numeroon 59925. Kuvan alareunassa oli pienellä präntillä lisätietoja: &#8220;Äänestäjän on oltava vähintään 18 vuotias. Yksi ääni per henkilö. Äänestäjän on oltava USA:n laillinen kansalainen.&#8221; Lisäksi väitettiin, että tämän mainoksen on maksanut Hillary Clintonin vaalikampanja.
Kuvassa oli musta naishenkilö. Toisessa vastaavassa meemikuvassa tekstit oli kirjoitettu espanjaksi. Oikeus toi tuomiossaan erikseen esille sen, että Mackey oli twiiteissään korostanut mustien äänestysvilkkauden vähentämisen tärkeyttä.
Ainakin 4 900 tekstiviestiä
Syyttäjän mukaan ainakin 4 900 eri puhelinnumeroa yritti lähettää tekstiviestin &#8220;Hillary&#8221; meemissä annettuun numeroon vaalipäivänä tai sitä ennen. On mahdotonta tietää, kuinka moni tekstiviestin lähettäjä teki sen ihan piruuttaan ja kuinka moni meni oikeasti lankaan tyhmyyttään tai tietämättömyyttään.
Oikeus ilmeisesti piti kuitenkin todennäköisenä, että suuri määrä äänestäjiä erehtyi oikeasti luulemaan, että presidentinvaaleissa voi äänestää tekstiviestillä, joten heidän mahdollisuuttaan käyttää äänioikeuttaan rikottiin. Mackey sai siksi tuomion vaalirikoksesta.
Trump-meemeistä ei syytteitä
Douglass Mackey <a href="https://thepostmillennial.com/breaking-twitter-user-douglass-mackey-sentenced-to-7-months-in-prison-after-being-found-guilty-of-election-interference-for-making-memes-disparaging-hillary-clinton">puolustautui</a> oikeudessa sillä, että aivan vastaavia tekstiviestiäänestystä mainostavia meemejä tehtiin myös Donald Trumpista. Niistä ei kuitenkaan ole nostettu syytettä.
Hillary Clintonista on levitetty myös paljon ilkeämpiä meemejä, joissa muun muassa vihjaillaan hänen sekaantuneen eri ihmisten kuolemiin ja &#8220;itsemurhiin&#8221;. Näistä &#8220;Killary&#8221;-meemeistä ei ole kuitenkaan nostettu syytteitä, koska ne mahtuvat Yhdysvaltojen laajan sananvapauskäsityksen piiriin.

Somevaikuttaja sai seitsemän kuukautta vankeutta Hillary Clintoniin liittyvästä meemistä

Euroopan unioni on komission puheenjohtajan mukaan halukas laajentumaan itään. Eräs ongelmista on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia. EU:n laajentumisaikeista ja sen vaatimista toimista keskusteltiin Ylen A-Talk -ohjelmassa.

EU haluaa byrokraattisten organisaatioiden tapaan laajentua itään ja parhaillaan kuusi valtiota onkin jäsenyysprosessissa. Ja Moldova sekä Ukraina vielä ovella odottamassa. Laajentumisen kannalla on erityisen näkyvästi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Koska prosessi kokonaisuudessaan on raskas, olisikin kenties mahdollista ottaa jäseniä sisään joihinkin EU:n yhteistyökuvioihin. Ikäänkin vaiheittain osajäseneksi. Tämä mahdollisesti nousee esiin jo EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Espanjassa perjantaina 6.10.
Yleisradion <a href="https://areena.yle.fi/1-6394475">A-Talk -ohjelmassa</a> teemasta olivat keskustelemassa entiset europarlamentaarikot ja nykyiset kansanedustajat perussuomalaisten Laura Huhtasaari sekä vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Mukana ohjelmassa olivat myös vihreiden Ville Niinistö sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds, molemmat nykyisiä europarlamentaarikkoja.
Geopoliittinen intressi kaiken takana
Keskustelijoiden yhteisen näkemyksen mukaan laajentuminen on toki mahdollista mutta ongelmallista. Suurin este on se, että jäsenkandidaatit ovat enemmänkin nettosaajia kuin maksajia.
Kyse onkin enemmän siitä, paljonko ollaan valmiita maksamaan demokraattisen järjestelmän antamista takuista Venäjän ja muiden totalitaaristen valtioiden mahdollista aggressiota vastaan. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat kysymysmerkki Euroopan kannalta.
&#8211; Yhdysvalloissa on käynnissä hyvin vahva demografinen muutos. Kohta siellä ei pääse presidentiksi ilman latinojen ääniä ja voidaan miettiä, kuinka paljon he ovat kiinnostuneita Euroopan puolustamisesta tai millainen yhteys heillä enää on Eurooppaan, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Huhtasaari huomautti.
Diktatuurin pelko on viisauden alku
Huhtasaari toki sanoi ymmärtävänsä von der Leyeniä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa tilanteessa.
&#8211; Jos emme täytä sitä aukkoa Länsi-Balkanilla tai Ukrainassa, niin kyllä siellä ihan monia muitakin mielenkiintoisia kumppaneita löytyy autoritaarisista maista, kuten Kiina. Eli tässä on aivan selvästi geopoliittinen intressi. On kovin perusteltua, että ollaan siellä.
Vastauksena kysymykseen siitä, kannattaako perussuomalaiset nyt EU:n laajentumista Huhtasaari asetti sanansa varovasti. Hän sanoi kannattavansa ”kumppanimaita” ja ”naapuruston kehittämistä”. Ukrainan nopeaa jäsenyyttä ei voi kannattaa &#8211; useammastakaan syystä.
&#8211; Jos katsomme EU:n liittymiskriteereitä, niin se ei ole mitenkään realistista lähivuosina.
Pois tulonsiirtounionista
Huhtasaaren mielestä köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja. Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta. ”Ei näitä rahalla kaikkia ratkaista”, vaikka EU tuppaakin usein yrittämään pääomavaltaisia ratkaisuja.
&#8211; Samaan aikaan kun me Suomessa mietimme kuumeisesti leikkauslistoja, niin samanaikaisesti EU:n rahoituskehyksen väliarviointiin halutaan 100 miljardia lisää.
&#8211; Meidän tulee radikaalisti muuttaa EU:ta tulonsiirtounionista toisenlaiseen EU:hun.
”EU paisuu kuin pullataikina”
Laajeneva EU tarkoittaisi kehittyviä ja laajentuvia sisämarkkinoita eli lisää vientimahdollisuuksia suomalaisillekin. Riippumattomuuskin kasvaisi, jos ajatellaan suhteita vaikkapa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mutta sitten on se toinen puoli:
&#8211; EU on sellainen pytinki, joka paisuu kuin pullataikina ja meppejä tulee paljon lisää.
&#8211; EU:n pitäisi muuttua radikaalisti ja juuri tulonsiirtoa pitäisi vähentää. EU ei tarvitse parlamenttia, vaan komission ja EU:n ministerineuvoston tulee riittää. Neuvostossahan on eri maiden demokraattisesti valittujen hallitusten edustus, Huhtasaari sanoi.
Muut keskustelun osanottajat hämmästyivät säikähtäin ja päitään puistellen ohittivat Huhtasaaren esityksen.
&#8211; Tästä ei tule mitään, ajatus siitä, että romuttaisimme Euroopan parlamentin, se on kuolleena syntynyt, siunaili RKP:n meppi Torvalds.
Isot maat ajavat omaa etuaan
EU:n hallintoon ja parlamentaariseen edustukseen tarvitaan kuitenkin muutoksia mahdollisesti laajenevassa unionissa. Siitä keskustelussa vallitsi poliittinen yksimielisyys.
Joidenkin mielestä tärkeintä saattaisi olla siirtyminen määräenemmistöön, jossa päätökset syntyvät jo kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällä estettäisiin päätöksenteon halvaantuminen.
&#8211; Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat sitä, että isot maat päättävät ja sitten menemme vielä enemmän isojen maiden ehdoilla.
&#8211; Ainahan isot maat kuitenkin ajavat omaa etuaan. Kun on yksimielisyysvaade, niin pienelläkin maalla on väliä, Huhtasaari muistutti.

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Niin sanottu rotukysymys askarruttaa ankarasti amerikkalaista poliittista eliittiä, jonka perinteisen leipäpuun juurella vaanii jo kirves. Mitä tapahtuu, kun valkoiset ovat vain yksi vähemmistö muiden joukossa ja latinaisamerikkalaista perua oleva väestö kasvaa kaiken aikaa kohisten? Vastausta on etsinyt SVT.
Itse asiassa historialliset sanat <a href="https://www.youtube.com/watch?v=NZZt3jPDvNQ">lausui</a> kommentaattori Bill O´Reilly Fox-uutiskanavan vaalivalvojaisissa, kun demokraattien Barack Obama oli valittu Yhdysvaltain presidentiksi. Elettiin vuotta 2012.
&#8211; Demografia muuttuu ja vanhaa Amerikkaa ei ole enää olemassa, valkoinen valta on nyt vähemmistö, O’Reilly totesi kylmän rauhallisesti.
Etninen tausta ratkaisee
Väestötiede osoittaa vääjäämättä, että USA on menossa kohti suurta muutosta ja se on huomioitu myös meneillään olevissa vaalikampanjoissa. Puolueet kiinnittävät erityistä huomiota potentiaalisen äänestäjäkunnan etnisiin taustoihin.
&#8211; Äänestäjien rodullinen tai etninen tausta ennustaa usein vaalikäyttäytymistä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/politiska-kartan-ritas-om-nar-vita-blir-minoritet-i-usa">sanoo</a> professori Dag Blanck SVT:n uudessa Ulkoministeriö-ohjelmassa.
Vuoden 2045 paikkeilla valkoiset jäävät <a href="https://www.brookings.edu/blog/the-avenue/2018/03/14/the-us-will-become-minority-white-in-2045-census-projects/">vähemmistöksi</a> Yhdysvalloissa, tosin suurimmaksi. Nopeimmin kasvaa latinalaisamerikkalaisen taustan omaava väestö, suuresta syntyvyydestä ja Etelä-Amerikasta tulevasta muuttoliikkeestä johtuen.
Valtapuolueet vähemmistöjen asialla
Poliittisen pelikentän muutos edellyttää syvälle menevää uudistumista sekä republikaaneilta että demokraateilta. Perinteisesti demokraatit ovat olleet vahvempia vähemmistöjen piirissä, mutta pianhan Yhdysvalloissa on ainoastaan vähemmistöjä. Puoluetoimistoissa on huhkittu asian päällä jo vuosikaudet.
Vuoden 2012 vaalitappion jälkeen republikaanit <a href="https://online.wsj.com/public/resources/documents/RNCreport03182013.pdf">löivät lukkoon</a> ”ruumiinavausraportissaan”, että puolueen täytyy saada haltuunsa vähemmistöryhmät. ”Muuten häviämme tulevaisuuden vaalit, sen voi lukea datasta”, seisoo raportissa.
Tiedekin on erehtyväinen
Demokraatit ovat puolestaan luottaneet tutkimuksiin, jotka todistavat puolueen dominanssia valtapolitiikassa, kunhan vain pidetään kiinni vähemmistöistä ja naisäänestäjistä.
Kuinkas Amerikoissa on viimeisimmissä vaaleissa käynytkään?
&nbsp;

Yhdysvaltain poliittinen kartta menee uusiksi, kun valkoiset jäävät maassa vähemmistöksi

Mustien ja latinojen työttömyysluvut ovat Yhdysvalloissa ennätysmäisen alhaalla. Osittain tähän on vaikuttanut presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka, joka pyrkii asettamaan oman maan kansalaiset etusijalle. Mutta tuleeko tämä näkymään ensi vuoden presidentinvaalien äänestyskäyttäytymisessä? Äänestäjien puoluevalinta määräytyy Yhdysvalloissa pitkälti sen mukaan, mitä rotua he kokevat edustavansa.
Jatkokaudelle pyrkivän Donald Trumpin presidenttikampanjassa mukana oleva Kimberly Guilfoyle kehuu Trumpin talouspolitiikkaa kolumnissaan <a href="https://www.realclearpolitics.com/articles/2019/09/11/dems_divide_us_by_race_while_trump_expands_economic_pie_141219.html">Real Clear Politics -sivustolla</a>.
Kirjoittajan mukaan Trumpin ajamat veronkevennykset keskituloisille, tuontitullien korottaminen ja pyrkimys rajoittaa laitonta siirtolaisuutta ovat parantaneet työssäkäyvien amerikkalaisten asemaa.
Vähemmistöille miljoonia uusia työpaikkoja
Kolumnin mukaan ylivoimaisesti suurin osa Trumpin presidenttikaudella syntyneistä uusista työpaikoista on mennyt vähemmistöjen edustajille. Vuoden 2016 lopusta lukien noin 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa on mennyt vähemmistöille, kun valkoiset ovat saaneet vain 700 000 uutta työpaikkaa vastaavana aikana.
Uusien työpaikkojen määrä on osaltaan näkynyt myös siinä, että liittovaltion ruokakuponkien tarvitsijoiden määrä on <a href="https://www.breitbart.com/economy/2019/09/08/6-2-million-individuals-off-food-stamps-under-trump/">vähentynyt</a> peräti 6,2 miljoonalla. Yhdysvalloissa ruokakupongit vastaavat Suomen toimeentulotukea.
Demokraatit korostavat etnisiä jakolinjoja
Kolumnisti Kimberly Guilfoyle syyttää demokraatteja siitä, että nämä pyrkivät jakamaan amerikkalaisia rodun perusteella ja korostamaan etnisiä jakolinjoja. Etnisten jakolinjojen korostaminen näkyy muun muassa siinä, että orjuudesta maksettavat rahakorvaukset ovat yksi tärkeimmistä demokraattien presidenttiehdokkaiden puheenaiheista.
Yhdysvalloissa on yleistä, että äänestäjät valitsevat puolueensa sen perusteella, mitä rotua itse kokevat edustavansa. Erityisesti tämä näkyy demokraattien kannatuksessa.
Valkoiset miehet Trumpin takana
Viime presidentinvaaleissa <a href="https://edition.cnn.com/election/2016/results/exit-polls">ovensuukyselyjen mukaan</a> Donald Trump oli ensisijaisesti valkoisten ehdokas, kun taas Hillary Clinton oli muiden rotujen suosiossa. Valkoisista äänestäjistä 57 % äänesti Trumpia, kun taas muista kuin valkoisista 74 % äänesti Clintonia. Rotu tarkoittaa tässä yhteydessä vastaajan itsensä vapaasti valitsemaa määritelmää. Jotkut voivat identifioida itsensä useampaankin kategoriaan, kuten sekä mustiksi että latinoiksi.
Erot näkyvät vieläkin selvemmin sukupuolittain tarkasteltuina. Valkoisista miehistä 62 % äänesti Trumpia, kun taas 82 % mustista miehistä ja 63 % latinomiehistä äänesti Clintonia. Ei-valkoisille miehille puoluekanta oli siis selvästi tärkeämpi ehdokkaan valintakriteeri kuin sukupuoli. Mustista naisista peräti 94 % äänesti Clintonia.
Trump on yrittänyt kasvattaa jaettavaa kakkua suuremmaksi kaikille amerikkalaisille, mutta nähtäväksi jää, tuleeko mustien ja latinojen työtilanteen parantuminen näkymään lisä-ääninä Trumpille vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Tuoko Trumpin talouspolitiikka ääniä vähemmistöiltä – USA:ssa äänestetään rodun mukaan