Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

ulkomaalaisopiskelijat

Valtiovarainministeriö <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009426986.html?share=cd5e48c70c6ea80ef291af08859559ac&amp;fbclid=IwAR2sjPkWPoZF4QTyChNTKgi1otvASu3s3QEVVMIOMV6Sfy_i3oXsLRSByK8">julkisti</a> maanantaina laajan katsauksen siitä, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriö muun muassa katsoo, että osan kolmivuotisesta ammatillisesta koulutuksesta voisi muuttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja pitää yhtenä mahdollisena talouden tasapainottamisen keinona EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti Facebookissa, että esitti itse samoja toimenpiteitä jo <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=pfbid03oHjarc6xvKpRzH2KHiTaq75foUd64F5siJfwTNFxLtVWPN7VhCv5QXCriur6PF2l&amp;id=100000011881605">8 vuotta sitten</a>.

Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, jakoi FB-päivityksessään kuvan, jossa vuonna 2015 antoi koulutuslupauksensa. Siinä Mäenpää esitti ensinnäkin kaksivuotista ammattikoulua ja toiseksi ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.
Koulutuslupaus itsessään herätti menneinä vuosina kiivastakin poliittista keskustelua. Keskeinen syy tälle oli, että koulutuslupauksessaan vuonna 2015 Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.) lupasivat, ettei koulutuksesta leikata, mutta <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000932814.html">leikkasivat silti</a>.
Ammattikoulun lyhentäminen esille kyselytunnilla
Mäenpää ei jättänyt lupauksiaan vain vaalikentille. Eduskunnassa käsiteltiin helmikuussa 2023 suullisella kyselytunnilla muun muassa koulutuksen perusrahoitusta. Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei tosin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaalta-ehdotus-tyouran-pidentamiseksi-voisiko-ammattikoulun-lyhentaa-kahteen-vuoteen/?fbclid=IwAR35GjPY8p_aKIpXcobaq5TV3XidYoM_XKUgoskgvXMfMxnt7_vXdpCx09I">innostunut ideasta</a>.
&#8211; Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas, totesi Mäenpää tuolloin.
&#8211; Eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja ja tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? hän kysyi.
Mäenpää korosti ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa useilla aloilla työvoimapulaa. Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä kansanedustajan mukaan yrittää pidentää elämän alkupäästä.
&#8211; Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, hän huomautti.
Mäenpää korostaa, että kaksivuotisessa ammattikoulussa työtuntien määrän pitää vastata työelämää ja sen tarpeita.
Valtiovarainministeriö: Kehitysavusta mahdollista leikata
Valtiovarainministeriön listalla on muitakin perussuomalaisittain mielenkiintoisia nostoja. Ministeriö katsoo mahdolliseksi säästötoimenpiteeksi muun muassa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittaisen laskemisen kohti OECD-maiden keskiarvoa. Säästöä arvioitaisiin saatavan noin 200–300 miljoonaa euroa.
Toinen mainitsemisen arvoinen kohta listalla liittyy maahanmuuttoon. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisella ja oleskelulupamenettelyn tehostamisella saataisiin valtiovarainministeriön arvion mukaan säästöjä 100 miljoonaa euroa.
Mäenpää on aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-julkisen-talouden-suunnitelman-kehitysapukaavailuista-milla-tavalla-tama-on-suomen-ulkopoliittisten-intressien-mukaista/">arvostellut</a> myös Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan, hän huomautti huhtikuussa 2022.
&nbsp;

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Suomen Kylät ry ja eduskunnan kylätoimiverkosto järjestivät yhteisen &#8220;kansainvälistyvä tai kuihtuva maaseutu&#8221;-tilaisuuden. Pääaiheina olivat maaseudun elinvoima, huippuosaajat ja työvoimapula. Perussuomalaisia edusti eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne, joka ihmetteli, miksi kaikki muut puolueet kuvittelevat, että työvoimapulaa ja maaseudun elinvoimaa elvytetään moninkertaistamalla maahanmuuttajien määrä.

Tilaisuuden yhtenä vieraana oli liikemies Peter Vesterbacka. Hän esitteli Finest Future -malliaan, jolla värvätään ulkomailta alaikäisiä nuoria opiskelemaan maaseudun lukioihin.
Lulu Ranne totesi puheenvuorossaan mallin päämäärän olevan ihailtava: motivoituneita opiskelijoita kuihtumisvaarassa olevien kuntien lukioissa ja mahdollisia osaajia työmarkkinoilla myöhemmin.
&#8211; On kuitenkin kysyttävä, onko toisen asteen rahoitusjärjestelmä tarkoitettu tällaiseen? Oikeus ilmaisiin opintoihin edellyttää oppivelvollisuutta, joka taas edellyttää sekä alaikäisyyttä että kotikuntaa Suomessa.
&#8211; Onko tarkoituksenmukaista hakemalla hakea Suomeen teoriassa rajoittamattomasti alaikäisiä nimenomaisena tarkoituksena saattaa heidät oppivelvollisuuden piiriin, jotta syntyisi oikeus ilmaiseen opetukseen? Ranne kysyi.
Rahat eivät riitä ulkomaalaisopiskelijoihin
Ranteen mukaan Vesterbackan malli kyllä voi tukea suomalaistenkin opiskelua elävöittämällä joitakin maaseutukuntien lukioita, mutta hän ei usko ulkomaalaisten jäävän suomalaisia useammin maaseudun osaajiksi ja rakentajiksi. Jatko-opiskelu tapahtuu joka tapauksessa muualla.
&#8211; Montako tuhatta pitäisi kouluttaa, että maaseudullekin palaisi joskus joku? Panos/tuotos -suhde ei ole oikea, Ranne huomautti.
Myös OAJ:n edustaja suhtautui malliin kriittisesti tilanteessa, jossa lukiorahoituksessa on 100 miljoonan euron vaje, eikä ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamiseen Suomen toisella asteella ole osoitettu rahoitusta.
Maaseutua tyhjennetty nykypolitiikalla
Ranne muistutti, miten muiden puolueiden ajamalla ilmasto-, energia- ja talouspolitiikalla on pitkään tyhjennetty maaseutua, joten käännös toiseen suuntaan ei ole helppo.
&#8211; Maaseudun elinvoima löytyy ihmisistä, jotka yrittävät, tekevät työtä ja pystyvät elämään maalla sujuvaa ja kohtuuhintaista arkea. Kunnan vuokrakerrostalo kirkonkylällä ei ole kansainvälinen vetovoimatekijä. Tukeakseen maallemuuttoa kuntien on käännettävä kelkkansa esimerkiksi kaavoituksessa ja lapsiperheet huomioivissa palveluissa.
Kannustinloukut purettava
Työvoimapulaan perussuomalaisilla on selkeitä ratkaisuja. Ranne muistuttaa, että Suomessa on jo 31 000 työtöntä maahanmuuttajaa ja ETLA:n mukaan 100 000 henkilöä kannustinloukussa.
&#8211; On järjetöntä houkutella loukkuun lisää porukkaa ulkomailta. On aivan välttämätöntä purkaa kannustinloukut, ja luoda paremmat edellytykset yksityisten työpaikkojen luomiselle, jotta kaikki Suomessa jo olevat työkykyiset, nuorista ikääntyneisiin ja myös osatyökykyiset saadaan rakentamaan Suomea.
Julkishallintoa tehostettava
Ranteen mukaan osaajapulaan saadaan helpotusta myös nykyisistä työllisistä.
&#8211; Osaajia on jo täällä, mutta he joutuvat käyttämään aikaansa ja osaamistaan vääriin asioihin. Meillä on esimerkiksi liian vähän hoitajia, lääkäreitä, opettajia ja poliiseja. Toisaalta julkishallinnossa on aivan liikaa tehottomia prosesseja ja niissä liikaa hyvin koulutettuja turhautuneita henkilöitä. Ainakin 800 000 työntekijää työllistävää hallintoa ja palvelutuotantoa on virtaviivaistettava jatkuvan parantamisen keinoin. Siten vapautuu paljon osaavaa väkeä yksityiselle puolelle tekemään jotain, mitä Suomi voi myydä, Ranne sanoi.
&#8211; On keskityttävä ydintehtäviimme, Suomen suojelemiseen, pelastamiseen ja rakentamiseen. Niin pelastetaan myös maamme maaseutu.

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla