Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Ulkoistaminen

Maailmaa ravisuttavat nyt tapahtumat, jotka saattavat muuttaa talouden toimintamalleja radikaalisti. Kaikkea ei voi enää ulkoistaa maailman ääriin, ja inflaatio sekä saatavuusongelmat pistävät kuluttajankin miettimään kaiken tavaran tarpeellisuutta.

Jo syyskuussa 2019 YK:n yleiskokouksessa presidentti Donald Trump julisti, että ”tulevaisuus ei kuulu globalisteille”. Hieman tuon jälkeen tapahtui Brexit, sitten oltiinkin pian jo pandemian kourissa ja nyt ollaan keskellä Ukrainan sotaa.
Pandemian aikana kansainväliset toimitusketjut alkoivat tökkiä ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai maailmankaupan lopullisesti sekaisin. Tämä kaikki on saanut merkittävän sijoitusanalyytikonkin <a href="https://www.blackrock.com/corporate/investor-relations/larry-fink-chairmans-letter">varpailleen</a> ja julistamaan loppua globalisaatiolle.
Sodan vaikutukset tuntuvat vielä pitkään
Tavan kansalainen kokee toimitusketjujen häiriöt arjen kulutustavaroiden ja varaosien puutteena, joka puolestaan nostaa hintoja ja syöttää bensaa inflaation liekkeihin. Sota Ukrainassa on johtanut myös fossiilisten polttoaineiden sekä ruoan kallistumiseen joka sekin osaltaan kiihdyttää inflaatiota.
&#8211; Sodan vaikutukset ovat melkoisen ajankohtaisia juuri nyt ja laajalla sektorilla. Vaikka sota loppuisi saman tien, sen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/globaliseringens-dod">toteaa</a> Anna Stellinger Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestöstä.
EKP pyrkii <a href="https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2022/html/ecb.mp220414~d1b76520c6.fi.html">vakauttamaan</a> inflaatiovauhdin kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Inflation_in_the_euro_area">inflaatio</a> oli tuoreiden ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 7,5 prosenttia. Suomessa<a href="https://www.stat.fi/"> kuluttajahinnat</a> nousivat maaliskuussa 5,8 prosenttia.

Sota Ukrainassa voi tietää loppua globalisaatiolle – maailmankaupan sekasorrosta kärsitään vielä pitkään

Vanhusten asema nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa on aika heikko, sanoo asian kanssa vuosikymmeniä paininut perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen ja Kärkölän Perussuomalaisten puheenjohtaja Matti Mäntylä. Mäntylän mukaan vanhusten kohtelussa voidaan puhua jopa laillistetusta heitteillejätöstä.

10. kauden kunnanvaltuutettu Matti Mäntylä Kärkölästä pitää pahana virheenä sitä, kun aikoinaan suomalaisessa yhteiskunnassa päätettiin perinteiset vanhainkodit ajaa alas ja lakkauttaa. Mäntylä toivoo, että löytyisi jokin keino, jotta joskus vielä voitaisiin palata takaisin kodinomaisiin vanhainkodin tyyppisiin hoitokoteihin.
&#8211; Nythän nämä asiat on siirretty kasvottomille veronkiertäjille ja vanhusten hoitamisesta on tehty bisnestä. Kaikki pienet 6–10 vanhuksen yksityiset yksiköt ajettiin ulkoistusbuumin aikana alas, kun iso yksikkö ei enää antanut asiakkaita pieniin yksiköihin. Kaikki ajettiin alas, niin vanhainkodit kuin pienet yrittäjätkin. Tällä hetkellä kunnat harrastavat laillistettua vanhusten heitteillejättöä, Mäntylä kertoo.
Vanhus ei saa olla kotinsa vanki
Vanhukset on pisteytetty, ja kriteerit palvelutaloihin pääsemiseksi on tehty niin rankoiksi, että vanhusten on tänä päivänä hyvin vaikea päästä palveluasumisen piiriin. Sen sijaan huonokuntoisille vanhuksille tarjotaan kotihoitoa.
&#8211; Eihän vanhus voi olla kotinsa vanki. Kotihoito käy asiakkaan luona maksimissaan neljä kertaa päivässä, ja tällä hetkellä Suomessa on kotonaan useita sellaisia vanhuksia, joiden paikka ei missään tapauksessa ole oma koti, vaan auttavien käsien tulisi olla saatavilla ympäri vuorokauden. On hyvä, että kotona pystyy asumaan ja olemaan niin kauan kuin siellä pärjää, mutta siinä tulee se raja vastaan. Vanhus ei voi olla mikään esine, jota siirretään paikasta toiseen kustannussyistä, Mäntylä sanoo.
Inhimillisyys jäänyt säästämisen jalkoihin
Koska vanhuspalvelut on ulkoistettu, eivät kunnat pääse itse myöskään vaikuttamaan vanhusten asioihin. Monissa yksiköissä vanhuksia ei edes hoideta inhimillisesti, vaan joka asiasta säästetään ja hoitajat joutuvat siivoamaan, keittämään ja tekemään kaikenlaista muuta, minkä ei hoitajien tehtäviin pitäisi edes kuulua.
&#8211; Tarkoitukseni ei ole syyllistää näitä yrityksiä, jotka vanhuksia tänä päivänä hoitavat, mutta homman pitäisi olla pikkuisen ihmisläheisempää kuin mitä se tällä hetkellä on, Mäntylä pohtii.
Vanhustenhoidon kriteerit yhtenäistettävä
Tässä tilanteessa, kun melkein kaikki on yksityistetty isoille toimijoille, on vaikea peruuttaa tehtyjä päätöksiä ja palata takaisin kohti inhimillisempää vanhuspalvelua. Ainoa asia, mihin poliitikoilla vielä on mahdollisuuksia vaikuttaa, olisi pyrkiä saamaan vanhustenhoitoa koskevat kriteerit maanlaajuisesti yhtenäisiksi.
&#8211; Nythän jokainen kunta tulkitsee omaishoidontukeakin omalla tavallaan. Jossain päin Suomea saattavat omaishoidon tuen kriteerit olla vähän löysemmätkin, täällä Päijät-Hämeessä ne ovat äärettömän tiukat, Mäntylä mainitsee.
&#8211; Olen viimeiset 20 vuotta näistä asioista saarnannut, mutta ei se paljon auta, kun nämä asiat ovat vähän isommissa käsissä. Silti nukun yöni paremmin, jos ainakin yritän saada aikaan parannuksia sen verran, mitä nyt yksi ihminen voi tehdä.
Pienen ihmisen puolustaja
Kymmenettä kauttaan kunnanvaltuustossa istuvalla Mäntylällä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus sosiaalipuolen asioista. Mäntylä siirtyi aikoinaan SMP:stä perussuomalaisiin eikä ole ikinä ollut missään muussa puolueessa. Hän ei ole koskaan unohtanut niitä asioita, joita haluaa edustaa, eli vähän köyhempää kansaa ja ihmisiä, joilla on todellinen hätä.
&#8211; Tunnen olevani melkein kuin juristi, koska puolustaessani ihmisiä joudun vetoamaan lakiin ja sen tulkintoihin. Lakia voi tulkita myös asiakkaan edun mukaisesti. Olen auttanut ihmisiä parhaani mukaan sen mitä pystyn auttamaan ja tehnyt Kelaankin erilaisia oikaisuvaatimuksia ihmisten puolesta. Olen hiukan ylpeä siitä, että olen muutaman sellaisen valituksen jopa onnistunut voittamaan.
&#8211; Pieni ihminen on aina hiukan huonossa asemassa, jos hän lähtee yhteiskunnalta peräämään oikeuksiaan. Siellä on vastassa juristiarmeija, joka työkseen tulkitsee lakia tiukimman mukaan. Silloin varsinkin vanhukset ovat heikoilla, Mäntylä kertoo.
”Yhden asian liike”
Erilaisissa ylikunnallisissa tehtävissä toimiessaan Mäntylää on usein haukuttu ”yhden asian liikkeeksi”, kun hän koko ajan jaksaa pitää esillä vanhusten asemaa. Mäntylä myöntää, että näin voidaan toki sanoa, mutta toisin kuin monilla muilla yhteiskunnan tukea tarvitsevilla ihmisillä ei vanhuksilla välttämättä ole ketään, joka heitä puolustaisi ja auttaisi taistelussa byrokratiaa vastaan.
&#8211; Olen nähnyt, miten vanhusten tilanne on viimeiset kaksikymmentä vuotta mennyt koko ajan vain huonommaksi. Olen tutustunut vanhuksiin ja kuunnellut heidän murheitaan välillä tippa silmässä, mutta kun mitään ei mahda. On iso tie, että saat sitä mitä tarvitsisit. Mielestäni kunnissa pitäisi olla joku sellainen ihminen, jonka pääasiallinen tehtävä olisi auttaa vanhuksia, tehdä oikaisuvaatimuksia heidän puolestaan ja niin edelleen, Mäntylä sanoo.

Pitkän linjan kuntapoliitikko Matti Mäntylä: ”Vanhus ei voi olla mikään esine, jota siirretään paikasta toiseen kustannussyistä”

Hallitus esitteli keskiviikkoaamuna jo toisen suuren saavutuksen tiistaina julkaistun kehysriihipaketin jälkeen. Hallituksen sote-vastuuministerit julkistivat mallinsa sote-uudistukseksi, josta on väännetty kättä jo toista vaalikautta. Loppujen lopuksi kolme hallituspuoluetta saavuttivat uudistuksesta hyvän yhteisymmärryksen. 

Perussuomalaisia edusti uudistuksessa alan asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hän kiitti kumppaneitaan ja virkakuntaa lämpimästi suuresta saavutuksesta.
Kestävä paperi
Hän luonnehti sotesopua kestäväksi paperiksi, jonka pohjalta voidaan tehdä niin hyviä uudistuksia, että niiden kanssa voidaan elää monta vuosikymmentä. Tärkeintä on turvata palvelut niin, että ihmiset saavat ne asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta.
&#8211; Olen varma, että tämä työ antaa tälle hyvät lähtökohdat. Tämä prosessi on vahvistanut tietämystämme näiden päätösten vaikutuksista. Olen myös tyytyväinen, että on aidosti kiinnostuttu, mikä on henkilöstön asema uudistuksessa: tiedän, että sote-kentällä on monenlaisia huolia, Mäntylä pohti.
Päätöksillä on merkitystä sen kannalta, saavatko potilaat palvelut myös jatkossa ja saavutetaanko sillä hallituksen tavoittelemat säästöt, joita pitäisi kertyä peräti kolme miljardia euroa.
18 sote-aluetta
Sote-alueiden määrä ja laatu tuntui elävän loppuun saakka. Loppujen lopuksi alueiden määrä vakiintui 18 maakuntaan. Sote-palvelut järjestetään jatkossa maakunnan tasolla, eivätkä kunnat vastaa enää lainkaan yksin siitä, miten sote-palvelut tuotetaan niiden alueella.
Kaikki maakunnat tekevät yhteistyötä viiden yhteistoiminta-alueen puitteissa, jotka rakentuvat yliopistosairaaloiden pohjalle. Organisaatio on jo olemassa nykyisen erityisvastuualueen eli ervan muodossa. Maakuntaliittojen täytyy vain tehdä asiasta uusi sopimus.
Aluesairaaloita aiotaan säilyttää noin 12. Niihin jäävät synnytykset ja ympärivuorokautinen päivystys ja noin kymmenen eri erikoisalaa. Kevyempiä aluesairaaloita jää vähintään kuusi: ne voivat erikoistua johonkin asiaan ja painottaa esimerkiksi jälkihoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ympärivuorokautista päivystystä ei niissä olisi.
Pelastuspalvelu keskitettäisiin viidelle pelastusalueelle, kun nyt niitä on 22. Kiinteistöjen hoitoon perustetaan peräti yksi valtakunnallinen alue.
Kunnallisista ulkoistuksista pyritään eroon
Niiden kuntien, jotka ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa yksityiselle yritykselle, sopimukset arvioidaan uudelleen siinä vaiheessa, kun ne tulevat katkolle. Valtion tahto on, että epätarkoituksenmukaisista sopimuksista pyrittäisiin eroon.
Sote-palveluiden järjestäjiksi perustetaan maakunnallisia julkisia yhtiöitä. Se ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä eikä ulkoistamista: se on vain tapa organisoida toiminta läpinäkyvästi. Julkista yhtiötä tarvitaan nimenomaan sellaisissa toimissa, jotka avataan valinnanvapaudelle.
Soten rahoitus jaetaan valtion kassasta. Maakuntien itsehallinto toteutuu niin, että maakunnat saavat rahansa könttänä, jonka käytöstä ne saavat päättää varsin vapaasti. Toisaalta valtio varaa itselleen huomattavasti nykyistä suuremman valvontaoikeuden toiminnan sujumisesta ja tehokkuudesta.
Ruotsin tyyppistä maakunnallista verotusta ei aiota valmistella tällä vaalikaudella, mutta sen tarvetta ja ominaisuuksia voidaan selvittää ja asiaa voidaan tarkastella uudelleen jatkossa lähivuosina kertyvien kokemusten pohjalta.
Rahoitus kerätään osana muuta tuloverotusta niin, että sote-kuluille varataan oma osansa kansalaisten tuloverotaulukoista, mutta siten, ettei verotuksen taso muutu nykyisestä. Maakunnallinen sote-uudistus käynnistyy 1.1.2019.
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan hallitus pyrkii sotella nyt tosissaan myös kolmen miljardin säästöihin, ei pelkkään organisaation muutokseen. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat yksi keino lisätä toiminnan tehokkuutta, mutta ne eivät ole pyrkimys sinänsä.
Hallitus pyrkii lisäämään yksityisten palveluiden tarjontaa etenkin siellä, missä ei tarjontaa vielä ole. Myös suuret yritykset, jotka myyvät palveluksiaan yksittäisille kunnille, voivat tarjota palveluksiaan myös maakuntien perustamille yhtiöille, mutta yritysten täytyy rekisteröityä ja täyttää yhtenäiset valtakunnalliset ehdot ja mahdollisesti ehkä vielä maakunnan omat pääsyvaatimukset sen lisäksi.
Hallitus haluaa suosia pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurten kansainvälisten yritysten sijasta sekä suosia uusia toimintatapoja myös esimerkiksi kolmannen sektorin kautta.
Hallitus aikoo Pöystin mukaan vahtia entistä tarkemmin maakuntien sote-toiminnan tehokkuutta. Yksi keino on verrata maakunnallisen toiminnan tehoa yksityisiin vertailukohtiin. Valtio voisi ääritapauksessa jopa liittää tehottoman sote-maakunnan toiseen. Tämä olisi suuri muutos nykytilaan verrattuna, kun pieniäkään sairaanhoitopiirejä ei ole tahdottu yhdistää valtion patisteluista huolimatta.

Sote-uudistus eteni reippaan askelen – mutta millaisesta uudistuksesta on kyse?

Perussuomalaiset järjesti eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden, jossa arvioitiin kaupallistuvan terveydenhuollon ongelmia ja pureuduttiin palveluosuuskuntien mahdollisuuksiin sote-palvelujen tuottamisessa.
Tilaisuuden avasi kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.). Asiantuntija-alustajina olivat Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Sami Karhu, emeritusprofessori Tapani Köppä, professori Iiro Jussila ja perussuomalaisten eurovaaliehdokas, professori Mauno Vanhala. 
<iframe loading="lazy" src="//dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/i8sui5k9" height="259" width="460" allowfullscreen="" frameborder="0"></iframe>
Tilaisuuden vidotaltiointi. Eduskunnan kansalaisinfo 22.10.2013 (55min 42 sek).
<h4>Raha ratkaisee jatkossa, jos mitään ei tehdä</h4>
Emeritusprofessori Tapani Köppä tähdensi, että jos asioiden annetaan mennä menojaan, on todennäköistä, että raha ratkaisee jatkossa yhä enemmän: Terveydenhoito kaupallistuu markkinajohtajina suuret ylikansalliset palveluketjut ja asiakkaina hyvätuloiset. Julkinen sosiaaliturva heikkenee ja hyväntekeväisyysjärjestöt huolehtivat köyhien avustamisesta. Jos kuitenkin osuustoiminnan idea ja mahdollisuudet tunnistetaan ja otetaan ihmiset mukaan, on mahdollista, että 15 vuoden jälkeen palvelutuotannon monimuotoisuus, työnjako, kokonaisvaltaisuus ja erikoispalvelut on saatu kuntoon.
Köppä hahmotteli mallia, jossa lähiyhteisöt tuottavat hoivaa ja huolenpitoa omatoimisesti läsnäolon oheistuotteena ja terveysosuuskuntien jäsentoiminta pitää lääkärin pitkään loitolla ennaltaehkäisevän terveysvalistuksen ja kuntoiluaktiviteettien ansiosta. Tarpeen vaatiessa terveyspalvelujen logistiikka tarjoaisi nopeasti avun paikan päälle tai kuljettaisi avun tarvitsijan asianmukaiseen hoitoon. Sopimuksellisuus kuntien ja kansalaistoiminnan palvelutuotannossa olisi vakiintunutta ja turvaisi kansalaistoiminnan osallisuuden ja resursoinnin. Järjestöt ja osuuskunnat toimisivat sote-palveluissa markkinajohtajina eikä kilpailunrajoituksen varjolla asetettaisi esteitä niiden laajapohjaiselle yhteistyölle palvelutuotannossa.
<h4>Osuuskuntamalli toimii, on jo käytössä</h4>
Pellervo-Seuran Karhun mukaan monet yhteiskuntarakenteen peruspalvelut, myös sote-palveluja tuottavat, toimivat jo nyt osuuskuntapohjalla. Pellervon rekisterissä on 88 sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskuntaa. Esimerkkeinä Karhu mainitsi Pohjois-Karjalan Terveys Oy:n, joka on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan täysin omistama, yksityisiä terveyspalveluita tuottava tytäryhtiö. Toiminta alkoi 2013. Toiseksi esimerkiksi Karhu nosti Pohjola Vakuutus Oy:n omistaman Omasairaala Oy:n, joka on ortopediseen päiväkirurgiaan erikoistunut yksityissairaala.
Osuustoiminnan johtamisen professori Iiro Jussila puolestaan totesi, että osuustoiminta sopii ydinideoidensa puolesta erinomaisesti sote-palveluihin niin työntekijä- tai asiakasomisteisena mallina kuin yritysten tai muiden organisaatioiden yhteenliittyminä. Malli istuu markkinatalouteen ja puhuttelee täten niitä, jotka vierastavat julkista palvelutuotantoa. Toisaalta malliin kuuluu resurssien yhteisomistus ja demokraattinen kontrolli, jotka vierastavat puhdasta markkinaohjausta.
<h4>Perusterveydenhuollon ulkoistuksissa paljon ongelmia</h4>
Yleislääketieteen professori, ylilääkäri Mauno Vanhala kertoi, että viime aikoina lisääntyvässä määrin etenkin perusterveydenhuollossa ja päivystyksissä lääkäripalveluja on hankittu ostopalveluina ”keikkalääkärifirmoilta”. Hänen mukaansa vaikeuksia on tullut roppakaupalla. Laatu ja saatavuusongelmia on yleisesti. Lääkärin taidot, kielitaito jne. eivät ole vastannut tilattua. Sosiaalitoimessa ja perusterveydenhuollossa on Vanhalan mukaan ulkoistettu kokonaisuuksia. Vaikeuksia odotetaan hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun kriittinen (n. 30-40 %) kynnys ylittyy.
&#8211; Markkinaa vallatessa ulkomaisten pääomasijoittajien rahoilla on varaa tehdä tappiollakin, mutta kun kilpailijat on saatu nurin, niin hinta nousee vääjäämättä. Ulkomaiset sijoittajat eivät tee hyväntekeväisyystyötä Suomessa, vaan ansaitakseen Suomen sote-palveluilla, Vanhala täsmensi.
Vanhala näkee, että perusterveydenhuolto on romuttumassa. Hänen mukaansa tuotanto vinoutuu muun muassa siksi, koska rahoituksen painopiste siirtynyt perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Päättäjien on helpompi karsia oman kunnan perusterveydenhuoltoa kuin kuntayhtymän erikoissairaanhoitoa. Yksityinen, etenkin keikkafirmat ja kasvanut työterveyshuolto lisäävät erikoissairaanhoidon käyttöä.
Erilaisia mahdollisuuksia vinoumien poistoon voisivat Vanhalan mukaan olla terveysaseman tuottajaosuuskuntamalli, lääkäreiden muodostama tuottajaosuuskunta, spesiaalitoiminnan osuuskuntamalli tai kuntien osaomistama lääkäriosuuskuntamalli. Lääkäreiden perustaman lääkäripalveluita tarjoava osuuskunta vastaisi keikkafirmoja, mutta sillä erolla, että työn on tarkoitus tuottaa palkka osuuskunnan jäsenille, ei voittoa yritykselle.

Terveydenhuollon ulkoistuksissa suuria ongelmia – auttaisiko osuuskuntamalli?