Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Kolumni: Poliittinen ilmiö nimeltä Trump

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Eerola: Avointen pohjoismaisten rajojen ei pitäisi tarkoittaa rikollisten liikkumisen helpottamista

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi lisää aluevaaliehdokkaita – kolmannes ehdokaslistasta täytetty

Hallitus esittää merkittäviä rajoituksia kännyköiden käytölle kouluissa – rehtorikansanedustaja Jaana Strandman: ”Opetukseen ja oppimiseen keskittyminen helpottuvat”

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Vauvaraivoa Hitlerin ja Orbánin varjolla

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

työtunnit

&#8220;Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko.&#8221; Näin <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/58ec0a90-c875-4928-b0a1-4a5922b169e4">kirjoitti</a> valtionvarainministeri Riikka Purra Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan maanantaina. SAK:sta ja vasemmistosta kovasti älähdettiin ja väitettiin päinvastaista. Miten asia on? Tarkistetaanpa. 

EU:n tilastokeskus Eurostatin <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lfsa_ewhun2__custom_9394739/default/table?lang=en">tilastojen mukaan</a> Purra on oikeassa.
Kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyötunneilla mitattuna Suomessa tehdään Euroopan lyhyintä työviikkoa.
Vuonna 2022 keskimääräinen viikkotuntimäärä päätyössä oli 38,7 tuntia viikossa. Ruotsissa 41,6, Saksassa 40,4. EU-maista eniten viikkotyötunteja päätyössä tehdään Kreikassa, 42,7 h/viikko. EU:n keskiarvo on 40,5.
Kuten taulukko karulla tavalla näyttää, Suomen viikkotyötuntimäärä on pudonnut viime vuosina. Se on nyt koko Euroopan pienin: 
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-112773" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa.jpg" alt="" width="1539" height="1156" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa.jpg 1539w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-300x225.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-1024x769.jpg 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-768x577.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-1536x1154.jpg 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-100x75.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/tyotunnit_euroopassa-51x38.jpg 51w" sizes="(max-width: 1539px) 100vw, 1539px" /></a>
Eurostat: Kokoaikaisessa työssä olevien keskimääräisen työviikon pituus Euroopan maissa 2013-2022. <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lfsa_ewhun2__custom_9394739/default/table?lang=en">Lähde</a>. 
Sama asia kuvana esitettynä &#8211; vuoden 2022 osalta Euroopan kartta näyttää <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Hours_of_work_-_annual_statistics#Employed_people_by_length_of_the_average_usual_working_week">Eurostatin mukaan</a> tältä. Mitä tummempi maa, sen enemmän viikkotyötunteja:
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-112777" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit.png" alt="" width="1093" height="1201" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit.png 1093w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit-273x300.png 273w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit-932x1024.png 932w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit-768x844.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit-91x100.png 91w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/01/eurooppa_tyotunnit-35x38.png 35w" sizes="(max-width: 1093px) 100vw, 1093px" /></a>
Osa-aikaisten työsuhteiden osalta Suomi on niin ikään häntäpäässä &#8211; 20,3 tuntia viikossa, EU-keskiarvon ollessa 21,9.
<h4>Verkossa sinkoilee kummallisia vastaväitteitä</h4>
SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen <a href="https://twitter.com/AriNaatanen/status/1747157512309141805">vänkää</a> Purran olevan väärässä, ja että Suomessa sovittu työaika olisi samalla tasolla kuin muissa EU 14 -maissa.
Näätäsen väite nojaa työehtosopimuksissa sovittuihin työtuntimääriin, mutta nyt kyse ei ollut niistä. Purra puhui lyhyistä työviikoista.

Purra on oikeassa, SAK on väärässä – Suomessa todellakin tehdään lyhyttä työviikkoa

Sunnuntaina äänestyskopissa on mahdollista ottaa kantaa siihen, ryhdytäänkö Suomen työmarkkinoille, lähinnä palvelualojen töihin, tuomaan yhä lisää ja lisää ihmisiä maailman toiselta puolelta vai parannetaanko sen sijaan työnteon kannustimia ja korjataanko koulutuspolitiikkaa, jotta jatkossa oppilaitoksista valmistuu ammattitaitoisia osaajia juuri niihin tehtäviin, joihin kotimaisissa yrityksissä on tarvetta.

Kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja SDP ovat eduskuntavaalien alla usean viikon ajan esittäneet työvoimapulapuhetta. Vanhojen puolueiden mukaan väitettyyn ongelmaan hopealuotiratkaisu olisi tuoda Suomeen suuressa määrin maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.
Työvoimapulapuheen esittämistä ei ole mitenkään haitannut se tosiasia, että Suomessa olisi jo nyt reservissä satojatuhansia työnhakijoita ja lisäksi runsaasti vajaatyöllistettyjä, joista moni haluaisi lisää työtunteja. Kotimaisten työnhakijoiden murheet eivät kuitenkaan näytä kiinnostavan.
Työntekijät karkaavat naapurimaihin
Ylen puoluejohtajien vaalitentissä eilen perussuomalaisten Riikka Purra tyrmäsi puheet yleisestä työvoimapulasta ja muistutti, että työvoimapulan ja niin sanotun kohtaanto-ongelman taustalla olevat syyt vaihtelevat eri aloilla.
Usein työvoimapula-alana mainitaan hoiva-ala. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo olisikin valmis tuomaan alalle Suomeen töihin jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">200 000 maahanmuuttajaa</a>.
Purra nosti esille syitä sotesektorin työvoimapulalle.
&#8211; Sotesektorilla työn kuormittavuus ja henkilökunnan vähäinen määrä aiheuttaa noidankehän suhteessa palkkaan, joka on selvästi matalampi kuin naapurimaissa. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan menee Suomesta hoitajia töihin. Ongelmaa ei voi korjata sillä, että tuodaan Suomeen suurissa määrin lisää hoitajia ulkomailta.
Kannustinloukut kaikkien ongelma
Purra painotti, että Suomen järjestelmän kannustinongelmat ovat syynä monien palvelualojen työvoimapulalle.
&#8211; Esimerkkinä voidaan nostaa siivousala. Siivoojista on jatkuvasti pulaa, vaikka Suomeen tulee koko ajan ulkomailta siivoojia. Mistä tämä tilanne johtuu? Se johtuu siitä, että riippumatta siivoojan etnisyydestä tai kotimaasta, tässä maassa, Suomessa, ei vain yksinkertaisesti kannata toimia siivoojana suhteessa korkeaan sosiaaliturvaan.
Purra huomautti, että tilanne on täysin sama kaikille, niin kotimaisille kuin ulkomaalaisillekin työntekijöille.
&#8211; Matalan palkan sektoreille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyys heikkenee tasaisesti maahantulon jälkeen nimenomaan siitä syystä, että heidän ei kannata pysyä työssä. Se ei siis johdu kenenkään taustasta, vaan kyseessä on järjestelmätason ongelma.
Vihreät tarjoavat perustuloa koko maailmalle
Kuten ennenkin, perustelut eivät kelvanneet vanhojen puolueiden johtajille, jotka Ylen vaalitentissä heittelivät ilmaan erilaisia lukuja Suomeen muka tarvittavien maahanmuuttajien määrästä – sen kummemmin tarkentamatta, mille aloille maahanmuuttajat tulisivat työllistymään sekä perustelematta, miksi Suomessa jo olevat työntekijät eivät voisi työllistyä avoimiin työpaikoihin.
Vihreiden Maria Ohisalon mielestä Suomessa tulisi olla tarjolla veronmaksajien kustantama universaali perustulo, jonka päälle voisi tehdä töitä. Ohisalo siis olisi valmis suomalaisen veronmaksajan kustannuksella avaamaan perustulon kaikille, jotka Suomeen vain ulkomailta onnistuvat saapumaan. Ohisalon mukaan vihreät myös esittää ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista
&#8211; Sitten voisi tehdä vaikka yhden päivän viikossa töitä, Ohisalo päästeli.
Työmarkkinajärjestöiltäkin kritiikkiä
Työperäisen maahanmuuton voimakas lisääminen on ollut yksi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeista. Purra toi kuitenkin esille, että myös ammattiliitot ovat yhä enemmän esittäneet kritiikkiä matalapalkkamaahanmuuttoa kohtaan.
&#8211; Muun muassa SAK on kertonut usein matalapalkkamaahanmuuton ongelmista. Myös hoitajajärjestöt ovat kertoneet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-viittasi-hoitoalan-jarjeston-asiantuntijalausuntoon-maahanmuutto-heikentaa-alaa-ja-kielitaidottomat-hoitajat-ajavat-muita-hoitajia-pois-alalta-helsingin-sanomat-aloitti-vaaristelyn-he/">kielitaidottomien hoitajien</a> aiheuttavan ongelmia työpaikoilla.
&#8211; Kymmenien tuhansien ihmisten tuominen Suomeen työn verukkeella tulee pitkällä aikavälillä tuhoamaan ammattiliittojärjestelmän. Se tulee tuhoamaan myös Suomen sosiaaliturvajärjestelmän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tulijoiden ylläpitoon, Purra sanoi.
Halpatyövoimaa ja uusia äänestäjiä
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille, että veronmaksajille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pieni-mutta-vaikutusvaltainen-vahemmisto-hyotyy-yhteiskunnalle-haitallisesta-maahanmuutosta-kriittisesti-suhtautuvan-hiljaisen-enemmiston-on-vaikeaa-saada-aantaan-kuuluviin/">kalliiksi käyvästä maahanmuutosta</a> oudolla tavalla hyötyvät sekä vihervasemmisto että elinkeinoelämän tukema oikeisto.
Vihervasemmisto haalii maahanmuuttajia Suomeen toivoen saavansa näistä uusia äänestäjiä. Elinkeinoelämä puolestaan ottaa mielellään vastaan ulkomailta työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Loppupeleissä lasku maahanmuutosta lankeaa aina suomalaisen veronmaksajan harteille.

Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet