Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

työttömyysetuudet

Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä, kerrotaan Kelan tiedotteessa.

Suomessa asui vuoden 2022 lopussa <a title="" href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Ftiedotteet.kela.fi%2Fgo%2F2169008-869511-68848101&amp;data=05%7C01%7C%7Cf13f0e5bfa3d41a8e4bd08dba2db09f4%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638282833868893189%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=0Whd%2BIlIBeGZaMGiQcsw7u7w80FqDRCyttEKpEVk1hU%3D&amp;reserved=0" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="VerificationFailed" data-linkindex="1">496 000 vieraskielistä henkilöä</a>. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2010 verrattuna, jolloin vieraskielisiä oli 224 000. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2022 noin yhdeksän prosenttia.
Vieraskielisten osuus kaksinkertaistunut
Vuosien 2010 ja 2022 välillä vieraskielisten osuus työttömyysturvan saajista on yli kaksinkertaistunut. Kasvua on ollut suhteellisesti hieman enemmän kuin vieraskielisten osuudessa koko väestöstä.
Sekä vieraskielisten että muiden työttömyysturvaa saaneiden määrät kasvoivat 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuodesta 2016 vieraskielisten työttömyysturvan saajien määrän kasvu on hidastunut. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien työttömyysturvan saajien määrä on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2020 koronakriisi aiheutti voimakkaan työttömyyspiikin, joka näkyy myös Kelan tilastoissa.
Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat ovat enemmistö muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, työnhakuvalmennuksessa ja uravalmennuksessa. Vieraskieliset työttömyysturvan saajat saavat etuutta yleisimmin omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen perusteella.
Näkyy myös lapsilisien saajissa 
Lapsilisää sai vuonna 2022 yhteensä 533 000 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli vajaa 71 000 eli reilut 13 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lapsilisän saajien määrä on vuodesta 2010 vähentynyt noin 64 000 henkilöllä, mutta vieraskielisten saajien määrä on kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 35 000 henkilöllä. Yhteensä lapsilisän saajien määrä on vähentynyt noin 29 000 henkilöllä vuodesta 2010.
Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.
&nbsp;
&nbsp;

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Samaan aikaan kun Suomessa intoillaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin, veronmaksajat kustantavat joka ikinen kuukausi satojen miljoonien edestä työttömyysetuuksia. Pelkästään viime huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä oli liki 300 000 työikäistä ihmistä. Heille maksettiin etuuksia 312 miljoonalla eurolla.

Kelan ja Finanssivalvonnan yhdessä tuottama Suomen työttömyysturvatilasto paljastaa karuja tosiasioita Suomen työmarkkinatilanteesta. Huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen piirissä työttömyysetuuksien saajina oli kaiken kaikkiaan 296 466 työikäistä ihmistä.
Työttömyysturvan maksajia on Suomessa useita. Kela maksaa sekä peruspäivärahaa että työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiopäivärahaa, jota kutsutaan myös ansiosidonnaiseksi työttömyystueksi. Suomen työttömyysturvatilasto kertoo kuukausittain eriteltynä tiedot kaikkien työttömyysturvaa saajien määristä sekä heille yhteensä maksetun rahojen kuukausittaisesta määrästä.
Työttömyysetuuksien <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ministerit-hehkuttavat-kilpaa-tyollisyysastetta-samaan-aikaan-tyottomyysturvan-saajien-maara-paisuu-maaliskuussa-jo-350-000-kelan-ja-tyottomyyskassojen-rahojen-piirissa/">saajien määrä</a> on hieman matalampi kuin vuosi sitten, mutta on edelleen huolestuttavan korkealla. Työttömyyden hoitaminen on samalla järkyttävän kallista. Pelkästään huhtikuussa etuuksia maksettiin 312,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana etuuksien määrä on kuukausitasolla hieman vaihdellut, mutta kokonaismäärä on ollut joka kuukausi yli 300 miljoonaa.
Työttömyys sairastuttaa
Suomalaisessa järjestelmässä kaikki veronmaksajat osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista turvaa. Kela puolestaan maksaa työttömyysetuuksia niille, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kelan maksamia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Vuositasolla työttömyyden hoitaminen onkin kallista veronmaksajille: viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin lähes 3,7 miljardin euron edestä, kun huomioidaan sekä Kelan että työttömyyskassojen maksamat etuudet. Koska toistaiseksi tänä vuonna maksettujen työttömyysetuuksien kuukausittainen määrä ei ole ollut kertaakaan alle 300 miljoonaa euroa, kehitys on johtamassa siihen, että etuuksia maksetaan tänäkin vuonna yli 3,6 miljardia euroa.
Tyypillisesti työttömyys on korkeinta ryhmässä, jonka jäsenet ovat pelkän perus- ja keskiasteen koulutuksen varassa. Numeroiden valossa on kuitenkin selvää, että työttömyyden vähentämiseen kannattaa panostaa ja poistaa työllistymisen esteitä, sillä koko yhteiskunnan etu olisi etuuksien saajien määrän väheneminen ja siirtyminen työelämään samalla kartuttamaan yhteistä kassaa.
Työttömyys käy kalliiksi muillakin tavoilla, koska työttömyydellä tiedetään olevan yhteys psyykkisen ja fyysisen terveyden puutteeseen.
Vasemmistolle mieluisa silmänkääntötemppu
Suomalainen erikoisuus on käyttää mittarina työllisyysastetta, ja monet poliitikot tyypillisesti myhäilevät tyytyväisenä päästessään kertomaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on myös ollut työllisyyden kohentaminen – ja ainakin näennäisesti tuloksia on tullut. Viime vuonna Marin myös ilmoitti puolueensa tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen.
Myös Marinin puoluetoveri, työministeri Tuula Haatainen on aina tilaisuuden tullen muistanut kertoa positiivisista työllisyysasteen muutoksista.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Työllisyysaste jatkaa reippaasti nousuaan. Hallituksen tavoite ylitettiin jo lokakuussa, eli työllisyystoimemme tehoavat ja tällä tiellä on syytä jatkaa. <a href="https://t.co/r2q3913yMg">https://t.co/r2q3913yMg</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1605137233350205440?ref_src=twsrc%5Etfw">December 20, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Poliitikoille työllisyysasteesta kertominen on eräänlainen silmänkääntötemppu, sillä työllisyysasteen mittarit työllistymiselle ovat sangen löysät. Työllisyysasteen tuijottaminen johtaakin harhaan.
Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 2022 ennätyskorkea 74,5 prosenttia. Hallituksen taholta on kovasti kehuttu tätä saavutusta, mutta se kertoo vain osan totuudesta, sillä ehdyt työtunnit ovat jopa kääntyneet laskuun ja työpanos kokonaisuudessaan supistunut. Pelkästään tarkastelemalla samanaikaisesti kuukausitasolla maksettujen työttömyysetuuksien kokonaismäärää on helppo ymmärtää, miten työllisyysasteen esittämä kuvaus on puutteellinen.
Työllisyysasteen nousu ei auta julkistaloutta
Ajatuspaja Suomen Perustan analyysissä Nouseva työllisyysaste, vähenevät työtunnit ja kasvava tukien käyttö entinen Suomen pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä huomauttaa, että talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden ja <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/nouseva-tyollisyysaste-vahenevat-tyotunnit-ja-kasvava-tukien-kaytto/">koko työpanoksen</a> kehityksestä. Koska työttömyysturvan saajien määrä on edelleen korkealla tasolla, työllisyysasteen nousu ei ole kohentanut julkisen talouden tilannetta.
Lisäksi on huomioitava, että tehtyjen työtuntien määrä on laskenut samaan aikaan kun työllisyysaste on noussut. Työllisyysasteeseen lasketaankin mukaan jo yhdellä viikkotyötunnilla. Näin tunti duunia viikossa muuttaa työttömän työlliseksi ja samalla tuntiduunari singahtaa pois työttömien joukosta.
Työllisyysasteen nousu perustuukin suurelta osin osa-aikatöiden kasvuun. Osa-aikatyötä tekee nyt jo 20 % työllisistä, joista joka kolmas haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä. Samalla kun työelämä pirstaloituu, erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien käyttö on kasvanut, mikä onkin helposti nähtävissä, kun tarkastelee työttömyysetuuksien saajien määrää.
Lisäksi työttömiä on edelleen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen huhtikuun <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164959">työllisyyskatsauksen</a> mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Demari-Lindtmanin mamuhehkutus lässähti
Samaan aikaan, kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja monet sinnittelevät osa-aikatyössä, perussuomalaisia lukuun ottamatta liki kaikki muut puolueet haluaisivat lisätä matalasti koulutetun työväestön määrää tuomalla maahan lisää työikäisiä maahanmuuttajia.
Viimeksi näin teki SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Antti Lindtman, jonka mukaan Suomessa olisi työvoimapula, johon demarit vaativat ”ratkaisuja”. Lindtman ei tällä kertaa mainitse suoraan työperäistä maahanmuuttoa, mutta hänen jakamassaan artikkelissa, vaaditaan ”toivottamaan tervetulleiksi” ulkomailta tulevat työntekijät.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Busseista loppuvat kuljettajat, päiväkodeista lastenhoitajat ja sairaaloista hoitajat, ellemme löydä ratkaisuja työvoimapulaan. Siksi tarvitaan reilua ja avointa työlinjaa.<a href="https://t.co/HW5GNKopcK">https://t.co/HW5GNKopcK</a>
&mdash; Antti Lindtman (@AnttiLindtman) <a href="https://twitter.com/AnttiLindtman/status/1664545804005130240?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Lindtmanin mamuhehkutus ei kuitenkaan uppoa hedelmälliseen maaperään. Nykyään Suomessa tiedostetaan jo hyvin, että matalapalkkaiset maahantulijat kääntyvät Kelan tulonsiirtojen pariin, koska palkka ei riitä elämiseen. Näin ollen työperäinen maahanmuutto on vain lisärasite veronmaksajille.
Lindtmanille huomautetaan myös, että Suomessa jo nyt on runsaasti työikäisiä maahanmuuttajia Kelan rahoilla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mitä on tehty kaduilla kävelevien runsaiden maahanmuuttajoukkojen aktivoimiseksi työelämän palvelukseen?
&mdash; Timo Merimaa (@TimoMerimaa) <a href="https://twitter.com/TimoMerimaa/status/1664554488986755072?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kannustavuuden ongelmat korjattava
Mikä neuvoksi, jotta satojen tuhansien työttömien joukko saataisiin liikkeelle ja samalla työttömyysetuuksien määrä laskuun? Koskenkylä ei analyysissaan lämpene työperäiselle maahanmuutolle. Koskenkylän mielestä työllisyyttä tulisikin parantaa keskittymällä korjaamaan ulkomaisen työvoiman palkkoihin, verotukseen ja kannustinloukkuihin liittyviä epäkohtia, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on Suomessa erittäin paljon.
Työllisyysastetta parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita. Perussuomalaiset on toistuvasti pitänyt esillä työn kannustavuuteen liittyviä ongelmia ja vaatinut niiden korjaamista.
Tammikuussa julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-talouspoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">talouspoliittisessa ohjelmassa</a> perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työtuntien lisäämiseen työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.
Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua. Poolimalli olisi sovellettavissa myös konsernin sisäisesti tai jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.
Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se samalla lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.

Suomessa on viime aikoina jälleen nähty uutisia työllisyyden nopeasta kasvusta. Esimerkiksi Yle kertoi marraskuussa työllisten määrän kasvusta sekä siitä, että työllisyysaste oli tuolloin noussut 74,7 prosenttiin.
Työllisyysasteen vahvistaminen on myös yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkitavoitteista.
Marraskuussa työministeri Tuula Haatainen ilmoittikin hallituksen jopa ylittäneen työllisyystavoitteensa työllisyysasteen noustua lähelle 75 prosenttia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hieno uutinen! Marinin hallituksen työllisyystavoite on ylitetty. Panostuksemme ovat olleet tarpeellisia ja vaikuttavia. <a href="https://twitter.com/hashtag/ty%C3%B6llisyys?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#työllisyys</a> <a href="https://t.co/X0BHDFGAKJ">https://t.co/X0BHDFGAKJ</a>
&mdash; Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) <a href="https://twitter.com/TuulaHaatainen/status/1594954111442903040?ref_src=twsrc%5Etfw">November 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Numeroita 74,7 ja 75 on epäilemättä mukavaa esitellä omille sidosryhmille ja kertoa tavoitteiden saavuttamisesta medialle, mutta työelämän todellisuutta työllisyysaste ei kuvaa kovin hyvin.
Osa-aikatyön voimakas kasvu nostaa astetta
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta hehkuttaminen johtaa harhaan. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
<a href="https://www.stat.fi/meta/kas/tyollisyysaste.html">Työllisyysaste</a> kuvaa vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. Työllisyysasteen tiedot tuottavan Tilastokeskuksen tutkimuksessa työlliseksi siis <a href="https://www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html">lasketaan</a> myös yhden viikkotyötunnin tekijät, eli työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen.
Työllisyysasteen kasvu johtuukin pitkälti osa-aikatyön voimakkaasta <a href="https://yle.fi/a/3-12321601">kasvusta</a>, jolloin työn tekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Osa-aikatyö sopii joillekin ihmisryhmille, kuten opiskelijoille, mutta suuri joukko osa-aikaisista on tilanteessa tahtomattaan ja haluaisi kokoaikatöitä.
Ei aihetta suuriin riemunkiljahduksiin
Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei siis anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja myös esimerkiksi veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista.
Myös viime keväänä &#8211; samaan aikaan kun työllisyysaste nousi &#8211; työttömyysturvan saajien määrä paisui. Viime maaliskuussa jo 350 000 ihmistä oli Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä. Työttömyyden hoitaminen on kallista, sillä pelkästään vuoden 2022 maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra onkin usein todennut, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-tyollisyysastetta-oleellisempaa-olisi-tarkastella-millaisia-toita-ihmisilla-on-kuinka-usein-he-kayvat-toissa-ja-tulevatko-palkallaan-toimeen-vai-tarvitsevatko-sosiaaliturvaa/">tarkastella</a>, millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa.
&#8211; Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvointia, ei työn määrää eikä kokonaistuotosta. Sen arvoon ja toiveisiin kuitenkin politiikassa jatkuvasti viitataan. Työllisyysasteen nousu toimii toiveiden tynnyrinä, ja sen juuttunut luonne kannustaa kriisipuheeseen, Purra sanoo.
&nbsp;

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

työttömyysetuudet

Kela: 26 prosenttia työttömyysetuuksien saajista vieraskielisiä

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024