Työperäinen maahanmuutto

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.

Toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-ryhmän äsken Suomen hallitukselle luovuttama loppuraportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto katsoo raportin sisältävän useita harkinnan arvoisia esityksiä.

Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään. Samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin, sillä matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.

Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.

Maahanmuutto liittyy oleellisesti kevään kunta- ja aluevaaleihin. Esimerkiksi hyvinvointialueilla sote-henkilökunnan saatavuus, hoitohenkilökunnan arvostus ja moni muu seikka linkittyy usein vaatimuksiin aina vaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Suomen kieltä taitamaton hoitaja voi kuitenkin olla jopa riski potilasturvallisuudelle. - Perussuomalaisille suomea puhuva hoitaja on perusoikeus, sanoo puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Perussuomalainen Nuoriso toivoo hoiva-alan laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa ajavien eduskuntapuolueiden perehtyvän SuPerin jäsenkyselyyn, jonka mukaan yli puolet lähi- ja perushoitajista kokee ulkomaalaisten hoitajien kielitaidottomuuden johtavan vaaratilanteisiin ja kuormittuvansa työkavereidensa kielitaidottomuuden vuoksi.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.

Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.

Tämän päivän eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola otti esille työperäisen maahanmuuton ja hallitusohjelman mukaiset muutokset siihen liittyvissä pelisäännöissä.

Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.

Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä jo joka kolmas työtön on vieraskielinen. Espoon työttömistä jo 43 prosenttia on vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.

Vuoden 2025 budjetin lähetekeskustelu eduskunnassa jatkuu vilkkaana. Oppositio nostaa kerta toisensa jälkeen, aina hieman eri sanoin, esiin kaksi asiaa: valtion velkaantumisen ja siihen liittyvät säästöt ja sopeutustoimet sekä työttömyyden. Valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa muistuttaa oppositiota heidän taikalääkkeestään näihin: maahanmuutosta.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsäseltä kuultiin maanantain A-studiossa moitteita hallituksen taloussopeutustoimista, vaikka hyvin tiedetään, että demarit eivät itse kykenisi minkäänlaisiin sopeutuksiin hallituksessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto totesi, että tarvittava talouden oikaisu olisi jäänyt tekemättä, jos SDP olisi nyt vallankahvassa.

Huomattava osa kunnista on taloudellisissa vaikeuksissa mutta valtiota on turha huutaa avuksi, koska ”sokea on todella huono taluttamaan toista sokeaa”. Näin luonnehti maamme nykytilaa valtiovarainministeri Riikka Purra Kuntaliiton puoluejohdon paneelissa.

Muiden muassa RKP:n, kokoomuksen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin, Hesarin ja Ylen visiot kymmenistä tuhansista uusista maahanmuuttajista vuosittain hirvittävät monia. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, että näin paljon ja enemmänkin maahanmuuttajia tulee Suomeen jo nyt.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous jatkui valtiovarainministeri Riikka Purran ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän puheiden jälkeen tiedotustilaisuudella, jossa median edustajat tenttasivat Purran ja Mäkelän lisäksi Jenna Simulaa ja Vilhelm Junnilaa eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta sekä puoluesihteeri Harri Vuorenpäätä.

Avoimesta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Kanada on päättänyt tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ensimmäiseksi rajoitetaan matalapalkkaisen kausityövoiman tuomista ulkomailta. Syksyllä on odotettavssa lisää rajoituksia maahanmuuton kokonaismäärään.