Työelämä puhututti kauden viimeisellä kyselytunnilla. Oppositio kritisoi muun muassa vientivetoista palkkamallia, mutta jätti kokonaan huomioimatta ne toimet, joita hallitus tekee työperäisen maahanmuuton eteen. Perusuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen otti kysymyksessään esille myös maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeudet.  Lue lisää >

Opposition, etenkin SDP:n, talousvaihtoehdoissa ratkaisuiksi esitetään lähinnä uusia veroja. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman kärkeä. – En vilpittömästi usko verojen korotuksen lisäävän kilpailukykyämme tai talouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä.  Lue lisää >

Työperäinen maahanmuutto ei saa olla pelkkä kaunis sana hallitusohjelmassa, vaan sen on näyttävä konkreettisina tuloksina työmarkkinoilla ja julkisen talouden vahvistumisena, sanoo perussuomlaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.  Lue lisää >

Perussuomalainen Nuoriso pitää SDP:n kasvupaketin toimia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi suomalaisia työntekijöitä vähättelevänä.  Lue lisää >

SDP esitti toimenpiteitä, joilla Suomi saataisiin heidän mukaansa kasvuun. Kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Ari Koponen tyrmää kokonaisuuden pääosin toiveiden tynnyrinä.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin viime viikolla keskustan ja Liike Nytin jättämästä välikysymyksestä liittyen hallituksen talouspolitiikkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti puheenvuoroissaan, että Suomen raskaasti alijäämäisen julkisen talouden velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista. Siksi hallituksen täytyy ohjata Suomi-laiva oikealle kurssille.  Lue lisää >

Siirtolaispolitiikka on Saksassa eräs kuumimmista eurovaaliteemoista. Vihreät haluavat tulijoille turvallisia saapumisreittejä. Kristillisdemokraatit, AfD ja Wagenknecht-puolue vaativat muuton rajoittamista sekä anomusten käsittelyn siirtämistä kolmansiin maihin.  Lue lisää >

Vuonna 2023 Ruotsiin muutti lähes 4 000 saksalaista ja sama tahti on jatkunut jo vuosia. Toimivan puutalon saa pilkkahintaan ja elämän laatua suurkaupunkien ulkopuolella ei edes voi mitata rahassa. Saattaisi toimia Suomessakin.  Lue lisää >

”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa artikkelissaan. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee Facebookissa Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä...  Lue lisää >

Helsingin Sanomien artikkelissa esitetään harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiin. HS pohjaa artikkelinsa tuoreeseen työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin, jossa lasketaan jo työläiseksi, jos on vuoden aikana ansainnut euronkin palkka- tai yrittäjätuloa.  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on kommentoinut viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) tuoreita tutkimuksia Hollannista ja Saksasta, joissa on tutkittu maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen. Lisäksi Salminen kertoo brittiparlamentin käytännössä toimivan jo islamistien ehdoilla edustajien henkeen kohdistuvien tappouhkauksien vuoksi.  Lue lisää >

Välineellistetty maahantulo itärajalla on osoittanut, että Suomi on uudessa turvallisuustilanteessa, joka edellyttää uusia toimia. Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä. Suomi vie tätä viestiä eteenpäin myös EU:ssa, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen sisäministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissaan.  Lue lisää >

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio yrittää irvailla uusimmassa kolumnissaan (1.2.) valtionvarainministeri Riikka Purralle, joka on taas kyseenalaistanut maahanmuuton väitettyjä taloudellisia hyötyjä. Helsingin Sanomien maahanmuuton hehkutuksessa pyörii jälleen sama levy puolitotuuksia, joissa olennainen on jätetty sanomatta.  Lue lisää >