Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Kymen piirin ensimmäiset aluevaaliehdokkaat valittu

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

työmarkkinauudistukset

Vappu on työn ja työväen juhla. Työhön ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovatkin hallinneet julkista keskustelua ja politiikan asialistaa ja tekevät niin varmasti myös jatkossa, totesi puhemies Jussi Halla-aho vappupuheessaan, jonka hän piti Helsingin Snellmanin aukiolla Helsingissä. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon puheen kokonaisuudessaan.
 
Hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat sopeutustoimet ovat tuoneet hyvin esille sen, että vaikka lähes kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole olemassa mitään yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata. Ei saa leikata taiteesta eikä kulttuurista, ei Yleisradion rahoituksesta, ei sosiaali- ja työttömyysturvasta, ei koulutuksesta, ei opiskelijoilta, ei eläkeläisiltä, ei pieni- eikä keskituloisilta, ei kehitysavusta eikä maahanmuuttajien kotouttamisesta, ei ympäristö- ja ilmastotoimista, eikä tietenkään terveydenhuollon kustannuksista.
Onkin totta, että leikattiin mistä hyvänsä, se on aina joltakulta pois. Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mitään pois, herää väistämättä kysymys, että mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen. Joku voi tietysti sanoa, että ei tehdä mitään. Ollaan kuten ennenkin. Eletään velaksi ja otetaan joka vuosi 10 miljardia euroa uutta lainaa juokseviin menoihin. Tällainen ajattelu on kuitenkin hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia. Yhä pienempien ikäluokkien harteille jää paitsi yhteiskunnan välttämättömien toimintojen rahoittaminen myös meidän luomamme velkavuori ja velanhoitokulut. Onko se reilua ja solidaarista?
Työmarkkinauudistusten yhteydessä ay-liike ja poliittinen vasemmisto ovat toistelleet, että tähän asti Suomessa on pystytty sopimaan asioista, ja että nykyinen hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin ja konfliktiin. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksinkertainen muihin pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut vuoden 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei olisi suututettu ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla rahaa. Lapsilta on helppoa ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta.
Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja ja maksuttomia palveluja. Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen. Jos Suomi olisi öljyvaltio ja rahaa olisi jaettavaksi, tämä olisi tietysti aivan oikein. Valitettavasti nämä asiat kuitenkin rahoitetaan velkarahalla ja verottamalla entistä ankarammin työtä ja yrittämistä. Vasemmisto sanoo, että hallitus hyysää hyvätuloisia, mutta valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käteen. Korkea kokonaisveroaste osuu kaikkein ankarimmin pieni- ja keskituloisiin, työssäkäyviin ihmisiin, joita on yhä pienempi osa väestöstä. Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä.
Kaikki ymmärtävät sen, että vastuullinen kotitalous ei ylläpidä valheellista elintasoa ottamalla korkeakorkoisia pikavippejä. Jokainen ymmärtää sen, että menot eivät voi jatkuvasti ylittää tuloja. Tämän saman ajattelun pitäisi päteä myös julkiseen talouteen. Ei leikkauksia tehdä siksi, että se olisi mukavaa, vaan siksi, että meidän tulomme eivät riitä ylläpitämään kaikkea sitä, mitä valtio, kunnat ja hyvinvointialueet yrittävät tehdä. Meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa.
Mutta jotta tämä sopeuttaminen olisi hyväksyttävää, on tietysti ensimmäisenä leikattava kaikkein turhimmista menoista. Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahalla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia. Hallitus onkin sisäministeri Mari Rantasen johdolla ryhtynyt tekemään maahanmuuttopolitiikassa suunnanmuutosta, jolla Suomesta tehdään vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle muuttoliikkeelle. Tämä on tärkeää paitsi talouden myös yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.
Kaikkien kotimaanpolitiikkaan liittyvien jännitteiden keskellä on maltettava välillä katsoa myös suurta kuvaa. Eurooppa elää vaarallisinta aikaa sitten toisen maailmansodan. Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta, eikä moni meistä jaksa enää kiinnittää asiaan päivittäistä huomiota. Venäjä on kuitenkin tänä aikana muuttunut vaarallisemmaksi, ei vähemmän vaaralliseksi, kaikille naapureilleen. Venäjä on sitä vaarallisempi meille kaikille, mitä paremmin se menestyy sodassaan Ukrainaa vastaan, ja siksi on tärkeää, että länsimaiden, myös Suomen, poliittinen ja ennen kaikkea materiaalinen tuki Ukrainalle jatkuu. Venäjä laskee sen varaan, että meiltä loppuu päättäväisyys. Meillä ei ole varaa väsyä.
Päätän näihin sanoihin ja toivotan teille kaikille iloista vappua!
<iframe loading="lazy" title="Vappupuhe 1.5.2024 - Jussi Halla-aho ja Mari Rantanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/COOptjsf9zE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Lue puhemies Jussi Halla-ahon koko vappupuhe

Kun eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelua, tuli selväksi miten työmarkkinauudistusten vastustajilta unohtuu se, mistä perussuomalaiset on muistuttanut jo vuosia: eurofantsuttelun huumassa tehtiin suuri talouspoliittinen virhe ja luovuttiin omasta valuutasta. Kakkua ei voi sekä syödä että säästää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

&#8211; Kun ei ole omaa valuuttaa, joka joustaa, on työmarkkinoiden joustettava. Ja jos ne eivät halua joustaa, sitten joustaa työttömyys. Se tarkoittaa vähemmän verotuloja, enemmän sosiaalitukia ja syöksykierteen jatkumista. Siksi tämä hallitus tekee välttämättömät korjaukset, kertoo kansanedustaja Laura Huhtasaari.
Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista myös Ville Valkonen ja Sinuhe Wallinheimo totesivat eilisessä täysistunnossa euron joustamattomuuden edellyttävän sitä, että työmarkkinat joustavat.
Kilpailukyvyn puute kompensoitu velalla
Huhtasaari muistuttaa, että demarit ja kumppanit halusivat aikanaan viedä Suomen euroon, vaikka seurauksista varoitettiin.
&#8211; Suomen bruttokansantuote olisi huomattavasti korkeampi, jos olisimme pitäneet oman valuutan. Nyt työmarkkinoiden on pakko joustaa. Näitä uudistuksia, jotka muut verrokkimaamme ovat jo kauan sitten toteuttaneet, ei ole Suomessa haluttu tehdä. Se on johtanut siihen, että olemme kompensoineet kilpailukyvyn puutettamme velkaantumisella, hän toteaa.
IMF ei kysy mistä leikataan
Velkaantumistahti on hurjaa. Tällä menolla Suomi joutuu IMF:n käsittelyyn, jossa ei kysytä sen enempää oppositiolta kuin hallitukseltakaan, mistä leikataan.
&#8211; Kun Kreikka joutui IMF:n kuritukseen, niin silloin kiinalaiset ostivat Kreikan satamia ynnä muuta. Nyt Italian hallitus paniikissa myy melkein koko valtion omaisuuden, eikä se edes riitä tasapainottamaan taloutta, sanoo Huhtasaari.
&#8211; Tietysti italialaisilla on keskimäärin paljon enemmän rahaa kuin suomalaisilla. Suomalaisethan ovat italialaisiin nähden köyhiä. Ja olemme ainoa Pohjoismaa, joka on eurossa. Ruotsi ja Tanska eivät ole joutumassa EU:n alijäämämenettelyyn, Suomi on.
Aika on ajanut vihervasemmiston ohi
Demareilla on kohtuullinen menneisyys työntekijöiden puolustamisessa, myöntää Huhtasaari.
&#8211; Aika on kuitenkin ajanut aidosti demareiden ohi. He eivät puolusta suomalaista työtä. Aika on ajanut ohi myös keskustasta. Vasemmistoa ei ole koskaan edes tarvittu &#8211; ja vihreät haluavat heikentää taloutta liian tiukalla vihreällä regulaatiolla, joka sitten johtaa siihen, että päästöt maailmanlaajuisesti vain lisääntyvät.
&#8211; Me teemme nyt maltillisia uudistuksia. Sen me teemme muun muassa tukemalla mikroyrittäjiä, sanoo Huhtasaari.
&nbsp;

Huhtasaari: Eurokakkua ei voi sekä syödä että säästää

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat kaikessa synkkyydessään korutonta kertomaa. Venäjän hyökkäyssota alkoi, sitten nousivat korot ynnä epävarmuus ja talous rämpii yhä edelleen. Elinkeinoministerin mukaan viitteitä paremmasta on kuitenkin näkyvissä.

Toiveikkuus on hiljalleen viriämässä globaalitaloudessa mutta positiivinen vire ei vielä näy Suomessa. Pienten ja keskisuurten yritysten tunnelmat ovat kääntyneet <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/70102032/pk-yritysbarometri-kainuun-yritysten-epavarmuus-jatkuu-arviot-tulevaisuudesta-ovat-synkkia-ja-kasvuhalukkuus-ennatysalhaista?publisherId=69817878&amp;lang=fi">Pk-yritysbarometrin</a> mukaan jopa heikompaan suuntaan.
-Tämä hyvinkin heikko saldoluku pätee suurimpaan osaan maata mutta ei aivan kaikkialle, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=L1Hj3gdtFqs">sanoi</a> Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.
Lapissa positiiviset näkymät
Brotherus nosti esiin Lapin tilanteen, siellä yrityksissä näkymät ovat jo positiivisen puolella. Ero on iso vaikkapa itärajan tuntuman, Kanta-Hämeen tai Etelä-Savon yrityksissä vallitseviin tunnelmiin.
&#8211; Matalasuhdanne on kestänyt jo toista vuotta ja monella pk-yrityksellä puskurit ovat ehtyneet ja kysyntä on sakannut jo pidempään, joten enää ei ole niitä puskureita tämän heikon tilanteen turvaamiseksi ja nyt se näkyy tunnelmissa aika selvästi, Brotherus tulkitsi.
Maksuvaikeudet kasvussa
&#8211; Yritysten rahoituksen saatavuus on heikentynyt lievästi ja maksuvaikeudet ovat Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilän mukaan kasvussa.
Talouden epävarmuuden keskellä on erityisen tärkeää turvata niiden yritysten rahoituksen saatavuus, jotka tavoittelevat kasvua ja investoivat tulevaisuuteen.
&#8211; Finnveran merkitys kasvuyritysten, investointien ja puhtaan siirtymän rahoituksessa tulee korostumaan epävarmassa ympäristössä.
&#8211; Olemme käynnistäneet uudelleen myös vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan. Finnvera järjestää ilmaista koulutusta jokaiselle viennin rahoituksen ratkaisuista kiinnostuneelle yritykselle.
Loppuvuodesta kirkastuvaa
Suomen talouden startti kuluvalle vuodelle vaikuttaa aneemiselta. Näkymien ennakoidaan kuitenkin kirkastuvan loppuvuotta kohden.
&#8216;Toki sillä edellytyksellä, ettei maailmalla synny uusia globaaliin talouteen vaikuttavia konflikteja tai vastaavat vaikutukset omaavia kriisejä.
Kun talouden kasvua jarrutelleet korkea inflaatio ja korot laskevat kysyntä ja tuotanto todennäköisesti elpyvät. Tämä vaikuttaisi suotuisasti myös työllisyyteen.
Uudistumista tarvitaan
Epävarmuuden aika kuitenkin jatkuu edelleen.
&#8211; Suomen taloudessa tarvitaan nyt kipeästi uudistumista. Siihen olemme hallituksen puolesta kantamassa oman kortemme kekoon, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman.
Rydman kertoi hallituksen tekevän tarvittavat työmarkkinauudistukset, teollisuuspoliittisen strategian valmistelu on aloitettu ja tutkimus- sekä kehitystoiminnan rahoitusta vahvistetaan voimakkaasti.
&#8211; Suomen menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille.
Yrityksissä ymmärretäänkin, että kehitystyö on välttämätön osa uudistumaista. Suurin osa eli 60 prosenttia yrityksistä aikoo PK-barometrin mukaan pitää innovaation, tuotannon ja tuotteiden kehitystyön tason ennallaan vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta.

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi A-studiossa eilen, ettei hallitus ole perääntymässä työmarkkinauudistuksista mielenosoituksien vuoksi. Mäkelä muistutti, että poliittisella lakkoiluilla on suuri hintalappu yhteiskunnalle.

Torstaina ja perjantaina jopa nähdään useita keskusjärjestö SAK:n poliittisia mielenosoituksia eri työpaikoilla ympäri Suomen. Esimerkiksi osa julkisesta liikenteestä ja teollisuudesta pysähtyy ja ruokakauppoja on kiinni.
Jani Mäkelä ei usko, että lakoilla edistettäisiin mitään järkevää tai hyödyllistä.
&#8211; Kyse on mielenosoituksesta. Lakkojen mittasuhteet ja negatiiviset vaikutukset ovat suuria. Suhteellisuudentaju on ehkä jo karannut lakkoilijoilta käsistä.
Poliittinen lakkoilu tunnetusti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kyselytunnin-satoa-taman-poliittisen-lakkopaivan-hinta-on-jopa-130-miljoonaa-euroa/">käy kalliiksi</a> yhteiskunnalle: jo yhden poliittisen lakkopäivän hinta voi asettua 100-150 miljoonan euron välille
Hallitus parantaa duunarin ostovoimaa
Vasemmistoliiton kansanedustajan Jussi Saramon mukaan mielenosoitukset olisivat oikeutettuja siksi, että ”laajalla skaalalla” heikennettäisiin työntekijän asemaa.
&#8211; Tää on niin epätasapainossa. Yhtä ainutta työntekijän asemaa parantavaa asiaa ei olla tekemässä, Saramo sanoi ja puhui jopa ”vaalipetoksesta”.
Mäkelä muistutti kollegaansa, että hallituksen eri politiikkatoimilla palkansaajan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/palkansaajan-verotus-kevenee-ensi-vuonna/">verotus kevenee</a> tänä vuonna.
Duunarin ostovoiman vahvistaminen tapahtuu siis ilman vasemmistoliittoa, joka ei ole mukana hallituksessa.
&#8211; Nyt täytyy muistaa, että veroratkaisuilla hallitus helpottaa pieni- ja keskituloisen asemaa, muun muassa työtulovähennyksellä, eli palkansaajille jää selvästi lisää rahaa käteen. Myös polttoaineveroon saadaan maltillisia loivennuksia ja elämisen kulut vähenevät. Ajatuksena on siis työntekoon kannustaminen ja työstä palkitseminen, Mäkelä sanoi.
Poliittista lakkoilua rajattu Euroopassa
Hallitusohjelman kirjauksien mukaisesti hallitus aikoo rajata poliittisten työtaisteluiden pituutta. Mäkelä muistutti, että muualla Euroopassa poliittisia lakkoja rajoitetaan monissa maissa jo nyt tai poliittinen lakkoilu on kokonaan kielletty.
&#8211; Kun lähdetään kansainväliseen vertailuun, niin havaitaan, että poliittista lakkoilua on useissa maissa rajattu jopa enemmän kuin Suomessa, Mäkelä sanoi.
Hän jatkoi, että kansainvälisien mallien vertailun sijaan olisi aiheellisempaa puhua siitä, miten Suomen työmarkkinoille saataisiin lisää joustoja, jotka mahdollistavat työllistämistä.
Saramon mukaan hallituksella olisi tarjota ”pelkästään yhdensuuntaisia” toimia. Mäkelä vastasi, että hän haluaisi kuulla vasemmistolta tai ay-liikkeeltä ehdotuksia siitä, miten Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
&#8211; Sellaisia en vielä ole kuullut, Mäkelä heitti Saramolle.
Saramo ei esittänyt vastaukseksi mitään työllisyyttä parantavia toimia, vaan alkoi puhua ohi aiheen veropolitiikasta.
&#8211; Meidän verojärjestelmässä me haluttaisiin korjata, uusia osinkoverojärjestelmä länsimaiselle tasolle, Saramo höpötti.

Vasemmisto lietsoo joukkoja poliittisiin lakkoihin, hallitus peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua: Käy kalliiksi yhteiskunnalle

Perussuomalaisten kansanedustaja, hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkainen ihmettelee ay-johtajien poliittisia työtaisteluja, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa niin kansalaisille, kansantaloudelle kuin yrityksillekin. Kun ay-johtajat yrittävät laittaa päättäjät polvilleen, kärsijöiksi joutuvat sivulliset.

Ammattiyhdistysliikkeen synty ulottuu 1800-luvulle, jolloin jo sovittiin paikallisia ja alakohtaisia sopimuksia. Ay-liikkeen historiassa on muiden muassa sellaisia saavutuksia kuin vuosilomat, työterveys ja viisipäiväinen työviikko.
&#8211; Keskusjärjestöjen osallistuessa työelämän lainsäädännön kehittämiseen on ammattiliittojen tärkein tehtävä neuvotella työnantajaliittojen kanssa työehtosopimuksista. Ilman ay-liikettä meillä Suomessakin saattaisi olla järjestelmä, jossa työelämässä poljettaisiin jopa ihmisoikeuksia, työehdoista puhumattakaan, sanoo kansanedustaja Jari Ronkainen.
Painostuskeino kansan valitsemia päättäjiä kohtaan
Poliittiset lakot ovat politiikkaa. Poliittisten työtaistelujen tavoitteena on vastustaa hallituksen tai eduskunnan päätöksiä, eikä niillä pyritä vaikuttamaan työehtosopimuksiin. Poliittinen lakko on painostuskeino demokraattisesti valittuja poliittisia päättäjiä kohtaan, pyrkimys vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä kansan valitsema eduskunta tekee.
&#8211; Hallitusohjelmassa sitouduttiin uudistamaan työmarkkinoita ja työllisyyttä. Muissa Pohjoismaissa vastaavat uudistukset on jo tehty vuosikymmeniä sitten. Nyt vihdoin on Suomen vuoro. Suomen linja on ollut poikkeuksellisen salliva poliittisille työtaistelutoimille, joiden kestoakaan ei ole rajoitettu. Kun ay-johtajat yrittävät laittaa päättäjiä polvilleen, kärsijöinä on sivulliset. Vertauskuvallisesti voidaan sanoa, että Antti suuttuu Pentille, mutta kiukuttelee Jannelle.
&#8211; Poliittiset lakot aiheuttavat merkittävää haittaa kansalaisille, kansantaloudelle ja yrityksille. Tehtaita päätetään nyt sulkea päiväksi tai kahdeksi. Sehän ei ole vain kahden päivän ongelma, vaan tehtaan alasajo ja takaisin toimintaan saaminen kestää vuorokausia pysäytyksen lisäksi. Yritykset joutuvat kantamaan tappiot demokraattisesti valittujen päättäjien toimien vastustamisesta.
Ay-johtajien tulisi kunnioittaa kansan tahtoa
Huoltovarmuus on tässä maailmanajassa päivän sana. Se on toimintaa, jolla yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Nyt tällaiset puhtaasti poliittiset työtaistelutoimet ulotetaan mm. satamiin, energiateollisuuteen, jopa puolustusteollisuuteen. Puolustussektorilla, jossa työtä tehdään tehostetusti useammassa vuorossa, jokainen tehtaasta ulos tuleva tavara tulee tarpeeseen.
&#8211; Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ja kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hakaniemen ay-johtajien tulisi kunnioittaa kansan tahtoa. Poliittinen aktivismi on ihailtavaa, mutta ay-pomoilla se kuuluu vapaa-ajalle.
&#8211; Pitää muistaa myös se, että hallitus ei ole rajoittamassa työntekijöiden oikeutta painostaa omaa työnantajaa. Vahva perustuslain suojaa nauttiva lakko-oikeus on jatkossakin. Työtaisteluiden olisi silti oltava suhteutettuna tavoitteisiin, ja vahinkojen tulisi kohdistua vain työriidan osapuoliin.
&#8211; Olemme kaikki samassa veneessä. Veneessä, jonka pitää pysyä pinnalla. Mitä enemmän venettä keikutetaan tai ajetaan karille, sitä kauemmin matka perille kestää, Ronkainen toteaa.
&nbsp;

Työtaistelujen tulisi olla suhteessa tavoitteisiin ja vahingoittaa vain työriidan osapuolia – Ronkainen: Onko ay-liike kehityksen vauhdittaja vai jarru?

Vasemmiston ja SAK:n käynnistämät poliittiset lakot uhkaavat pysäyttää Suomen. Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan lakkoilusta voi vetää vain yhden johtopäätöksen: mitä tahansa vasemmisto tekee tai jättää tekemättä, aina muut maksavat laskun.
&#8211; Eilinen lakkopäivä on demarien ja heidän Hakaniemen paikallisosasto SAK:n tekemisen taidonnäyte: työntekijät eivät pääse töihin, lapset eivät saa kouluruokaa ja lonkeronhuuruisesta lakkopäivästä lankeaa Suomelle sadan miljoonan euron lasku, Vigelius summaa.
Vasemmisto haluaa lisää velkaa
Lakkoilun lisäksi malliesimerkkinä vasemmiston tekemättömyydestä toimii edeltävä Marinin hallitus. Vasemmistohallituksen aloittaessa Suomi oli velkaantunut yhtä soittoa yli vuosikymmenen, mutta silti se jätti tekemättä sekä välttämättömät menosäästöt että työmarkkinauudistukset.
&#8211; Ja silloinkin, kun vasemmisto jotain tekee, se tietää aina lisää menoja, lisää velkaa ja lisää veroja. Tämä hallitus tekee jo ensimmäisenä vuotenaan suuremmat säästöt ja veronkevennykset kuin vasemmisto koko nelivuotiskautenaan, Vigelius toteaa.
Liitot poliittisella asialla
Suomalaisten äänestettyä kevään vaaleissa velkavasemmiston pois hallituksesta, pyrkivät vasemmistopuolueet nyt oppositiosta käsin estämään kaikki hallituksen välttämättömät uudistukset ja menosäästöt. Tekemään kykenemätön vasemmisto tekee siis kaikkensa estääkseen myös muiden tekemisen – surkeasta taloustilanteesta ja lakkoilusta aiheutuvasta vahingosta piittaamatta.
&#8211; Vasemmiston tekemättömyydestä poiketen uusi hallitus tarttuu nyt päättäväisesti valtiontalouden ja työn kannattavuuden haasteisiin: menoja karsitaan, työn verotusta kevennetään, työmarkkinoita uudistetaan ja Suomeen luodaan 100 000 uutta työpaikkaa.
&#8211; Siinä olisi liitoille monta ’’painavaa syytä’’ tukea hallituksen toimia, mutta todellinen syyhän lakkoiluun piilee liittojen politikoinnissa ja perussuomalaisten vastustamisessa, ei duunareiden puolustamisessa, Vigelius toteaa.

Vigelius: Vasemmiston lakkoilusta laskun maksavat veronmaksajat

Tuore Suomen Yrittäjien mielipidetiedustelu kertoo, että yrittäjät ovat aiempaa tuntuvasti tyytyväisempiä hallitukseen. Yrittäjägallupin mukaan 59 prosenttia yrittäjistä on tyytyväisiä hallituspohjaan, 56 prosenttia hallitusohjelmaan ja 54 prosenttia hallituksen toimintaan. Luvut ovat parantuneet elokuusta, jolloin 51 prosenttia oli tyytyväisiä hallituspohjaan ja 53 prosenttia hallitusohjelmaan.

Erityishuomion voi kiinnittää siihen, että elokuussa vain 23 prosenttia oli tyytyväisiä hallituksen aloitukseen, kun taas nyt marraskuussa 54 prosenttia yrittäjistä oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan.
Yrittäjätaustainen perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas ei ihmettele hallituksen suosiota yrittäjien keskuudessa.
&#8211; Yrittäjät ymmärtävät monia muita paremmin talouden lainalaisuudet. Yrittäjät arvostavat hallituksen vastuullista ohjelmaa, ja se näkyy gallupeissa.
Ilmaisia lounaita ei ole
Siihen, että hallitus on erityisen suosittu lännessä sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, näkee Kangas syyksi sen, että ihmiset näillä alueilla ovat tottuneet pärjäämään ja tulemaan toimeen omillaan.
&#8211; Minä tulen pohjoisesta, ja siellä tiedetään, ettei ilmaisia lounaita ole. Pitää pärjätä itse ja pitää myös kantaa vastuu itse. Tähän hallitusohjelma antaa paremmat mahdollisuudet kuin edellisen hallituksen aikana.
Kangas pitää myös työmarkkinauudistuksia tärkeinä.
&#8211; Nekin ovat merkki siitä, että hallitus on toteuttamassa ohjelmaansa.
Tyytyväisyys Purraan kasvanut
Yrittäjät ovat tyytyväisempiä myös valtiovarainministeri Riikka Purran toimintaan. Tyytyväisyys on kasvanut jopa 15 prosenttiyksikköä, 34 prosentista 49 prosenttiin. Kankaan mukaan syy on selvä.
&#8211; Yrittäjät uskovat, että Purra pitää lupauksensa. Ja kaikki tähän mennessä tehty ja sanottu vain vahvistaa sitä uskoa.
Oppositio saa yrittäjiltä varsin surkeat kannatusluvut, hieman yli kymmenen prosenttia. Kangas ei sitä ihmettele.
&#8211; Oppositio kyllä haukkuu hallitusta, mutta minkäänlaisia omia, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja suurimpiin ongelmiimme ei sieltä ole kuultu. Lisää verottamalla ei Suomi nouse.
&nbsp;

Perussuomalaisten Antti Kangas: Yrittäjät arvostavat hallituksen vastuullista ohjelmaa

Eilen liputettiin lasten oikeuksien päivän kunniaksi, ja kuluvaa viikkoa vietetään lasten viikkona. Siksi nyt on erityisen hyvä hetki muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat tälle hallitukselle tärkeitä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew. &#8211; Heidän tulevaisuutensa turvaaminen on suurin syy sopeutustoimille, joiden välttämättömyyttä edellinen hallitus ei edes halunnut nähdä.

Välikysymyksessä viitataan hallituksen päätöksiin yksioikoisesti leikkauksina. Toimenpiteet ovat kuitenkin osa suurempaa uudistusten kokonaisuutta: uutta perusturvaa, uutta asumistukijärjestelmää, opintuen kokonaisuudistusta ja työmarkkinauudistusta. Nämä järjestelmät on pakko uudistaa, jotta yhteiskunta voisi tulevaisuudessakin huolehtia kaikkein heikoimmista, erityisesti muiden muassa lapsista ja nuorista.
&#8211; Nykyisten mallien ylläpitäminen yhä kasvavin velka- ja korkomenoin olisi täydellinen katastrofi tuleville sukupolville, huomauttaa kansanedustaja Kaisa Garedew.
Hallitus panostaa koulutukseen
Tämä hallitus tulee panostamaan perusopetukseen ja koulutukseen, kertoo Garedew.
&#8211; On jokaisen nuoren etu, että koulunpenkillä ei istuta turhaan, vaan sieltä valmistuneilla on riittävät valmiudet työelämässä pärjäämiseen ja kenties myös opintojen ohella kertynyttä arvokasta työkokemusta.
Mielenterveyttä ei ole unohdettu
Nuorten lisääntyvät mielenterveys- ja jaksamisongelmat ovat todellinen, koko eduskunnan yhteinen huolenaihe. Nuorten hyvinvointiin ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn liittyen hallitus tulee esimerkiksi toteuttamaan nuorten terapiatakuun.
&#8211; Sitä vihervasemmisto ei halunnut itse edistää ollessaan edelliset neljä vuotta hallituksessa ja virheellisesti väittää välikysymyksessä, ettei se nykyisenkään hallituksen toimesta etene. Kyllä etenee. Esitys on tulossa eduskuntaan vuoden päästä. Sen toteuttamiseen osoitetaan 35 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi nepsy-lasten tilanteen parantamiseen lisätään vielä erikseen 25 miljoonaa.
Ilmastoahdistus ei ole ykkösasia
Vaikka vihervasemmisto on täydellä koneistolla yrittänyt lietsoa nuoriin ilmastoahdistusta, katsoi selvästi suurempi osa nuorista siitä huolimatta toimivan terveydenhoidon sekä laadukkaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen turvaamisen tärkeämmiksi kuin ilmastotoimet tuoreessa Kansalaispulssi-kyselyssä.
&#8211; Saman kyselyn kaikkien ikäluokkien yhteenlasketuissa vastauksissa hallituksen toivottiin kiinnittävän erityisesti huomiota toimivaan terveydenhoitoon, työllisyyden parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään julkiseen talouteen, laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Vasta sitten oli tämä “ilmaston pelastaminen”. Kärjessä olivat siis teemat, joihin tämä hallitus erityisesti panostaakin.
&#8211; Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan hallituksen kaavailemat välttämättömät uudistukset. Käytännössä SDP, vasemmisto ja vihreät vaativat, että antaisimme julkisen talouden paisua paisumistaan, kuten he itse viime kaudella tekivät. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Tätä vastuuta kannetaan nimenomaan pitkänäköisillä toimenpiteillä ja julkista taloutta tasapainottavilla uudistuksilla, Garedew sanoo.
&nbsp;

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät tiistaina välikysymyksen nuoriin kohdistuvista leikkauksista. Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt pitävät opposition nuoriin kohdistuvaa välikysymystä keppihevosena omien poliittisten tavoitteiden esille nostamiseen vailla aitoa huolta nuorista.

Välikysymyksessä nostetaan esille muun muassa opiskelijoiden toimeentulo, työmarkkinauudistukset, lastensuojelun jälkihuolto, ensiasunnon ostajan verovapauden poisto, luonto- ja ilmastovelka, leikkausten vaikutusarviot sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
&#8211; Kaikki puolueet ovat huolissaan valtion velkaantumisesta, mutta oppositiolle ei kelpaa mitkään toimet, mitä hallitus esittää. Jokainen velkaeuro on leikkaus nuorten tulevaisuudesta ja velka on maksettava takaisin korkojen kera, mikä nähdään jo nyt, kun valtionvelan korot ovat vuosittain miljardeja euroja. Hallitus tavoittelee 100 000 työpaikkaa Suomeen ja nämä eivät synny ilman välttämättömiä työmarkkinauudistuksia. Uusista työmahdollisuuksista hyötyvät myös nuoret, huomauttaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.
Työnteon oltava kannattavaa opintojen ohella
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen muistuttaa, ettei tulonsiirtoja voida korottaa loputtomiin nousevien elinkustannusten mukana tilanteessa, jossa Suomi on suorastaan ylivelkaantunut Pohjoismaisiin verrokkeihinsa verrattuna.
&#8211; Nuorten opiskelijoiden toimeentuloa voidaan parantaa korottamalla opintotukien tulorajoja ja takaamalla sen, että työnteko opintojen ohella on aina kannattavaa. Samalla on edistettävä opintojen ja perhe-elämän yhteensovittamista priorisoimalla tuissa perheelliset opiskelijat, joilla ei välttämättä ole aikaa työskentelyyn, Laitinen painottaa.
Vasemmistopuolueilta ei tule ratkaisuja
RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhlen mielestä hallituksen sukupolvipolitiikassa on parantamisen varaa, mutta on lyhytnäköistä keskustella asiasta nostamatta eläkkeitä mukaan keskusteluun.
&#8211; Suomen taloustilanne vaatii säästöjä, ja kaikkien pitäisi osallistua yhteisiin talkoisiin. Vasemmistopuolueet eivät myöskään esitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka johtaisivat rakentavaan keskusteluun nuorten tilanteen parantamisesta.
&#8211; Välikysymys ohittaa täysin hallituksen panostukset nuorten hyvinvointiin, ja väittää valheellisesti, ettei terapiatakuu lapsille ja nuorille etene, vaikka sitä parasta aikaa valmistellaan ministeriössä. Terapiatakuu olisi ollut mahdollista toteuttaa jo edellisellä hallituskaudella, mutta silloinen hallitus äänesti sen kumoon. Nykyinen hallitus panostaa myös aloituspaikkojen lisäämiseen ja tuo siten helpotusta korkeakouluhakupaineisiin. Jos joku, niin tämä hallitus nimenomaan pyrkii pelastamaan nuorten tulevaisuuden vastuullisella talouspolitiikalla, toteaa puolestaan KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama.

Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Hallituksen työmarkkinauudistukset eivät ole ay-liikkeen mieleen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin painottaa, että toimilla hallituksen tarkoituksena on saada Suomeen lisää työpaikkoja.

&#8211; Työmarkkinoilla on liikaa jäykkyyksiä, kasvu on kituliasta ja talous on rapakunnossa. Toimia on siis tehtävä, Riikka Purra sanoo.
Hallituksen työmarkkinauudistuksiin tyytymätön ay-liike on ilmoituksensa mukaan aloittamassa ensi viikolla järeät työtaistelutoimet.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ja muiden liittojohtajien puheissa on ollut uhkaava sävy, sillä tiistain tiedotustilaisuudessa luonnehdittiin ensi viikolla alkavia lakkoja ”viimeiseksi varoitukseksi”. Eloranta on myös suoraan väläytellyt toimista aiheutuvan vahinkoa kansantaloudelle.
Palkansaajien verotus kevenee
Valtiovarainministeri Purra oudoksuu ay-liikkeen aikeita. Purra katsoo, että kyseessä on pitkälti liittojohtajien valitsema toimintatapa. Purra kehottaakin katsomaan kokonaiskuvaa.
&#8211; Katsotaanpa mitä hallitus tekee: helpottaa työllistymistä ja työllistämistä. Esimerkiksi pienyrittäjällä on jatkossa helpommat mahdollisuudet palkata työntekijöitä.
Palkansaajien verotus myös kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus.
&#8211; Ensi vuonna työntekijän käteen jäävät tulot kasvavat, kun teemme veronalennuksia. En näkisi, että kenenkään työntekijän tulisi olla erityisen huolissaan näistä toimista, Purra sanoo. Hän oli eilen vieraana MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Uudistukset verrokkimaiden tasolla
Elorannan ja muiden liittopomojen retoriikka on ollut viime päivinä tuttuun tapaan värikästä. Uhittelun höysteeksi puheissa on ollut reilusti liioittelun makua.
Purra kuitenkin huomauttaa, että työmarkkinauudistukset eivät juuri poikkea Suomen oleellisten verrokkimaiden nykytasosta.
&#8211; Uudistukset, joita hallitus toteuttaa, ovat selkeästi valtavirtaa monissa Suomen vertailumaissa, esimerkiksi Pohjoismaissa. Olennaista onkin huomata, että samat uudistukset olisi pitänyt tehdä Suomessa jo aikoja sitten. Toki vaikeaa uudistusten tekeminen on tälläkin hetkellä, kuten nyt nähdään.
Ay-liikkeen retoriikkaan kuuluvat väitteet siitä, että heidän viestiään ei muka kuultaisi. Purra toteaa, että tosiasiassa työmarkkinaosapuolia kuullan laajasti useissa pöydissä ja neuvotteluissa.
&#8211; Me teemme hallitusohjelman mukaisia kirjauksia emmekä ole menossa niistä yli. Valmistelu tehdään kolmikantaisesti, ja osapuolet saavat kertoa omia näkemyksiään. Muutosehdotuksiakin saa esittää.
Järjestelmän hyväksikäyttö kuriin
Purra painottaa, että hallitus pyrkii saaman Suomeen lisää työpaikkoja.
&#8211; Teemme rakenteellisia uudistuksia, joilla työpaikkojen syntymistä pyritään helpottamaan. Neuvotteluissa on kuultu erilaisia ehdotuksia. Selkävoittoja ei olla hakemassa, mutta nyt isänmaamme Suomi tarvitsee näitä toimia. Työmarkkinoilla on liikaa jäykkyyksiä, kasvu on kituliasta ja talous on rapakunnossa. Toimia on siis tehtävä.
Hallitus pyrkii edistämään vain sellaista työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, joka vahvistaa julkista taloutta. Jatkossa Suomesta on myös poistuttava, jos työn perässä saapuneen työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa.
Niin sanottua ”kolmen kuukauden sääntöä” on myös kritisoitu, mitä Purra ihmettelee.
&#8211; Kritiikki tuntuu ihmeelliseltä, kun kuitenkin puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, joka jo määritelmällisesti viittaa siihen, että tulija on saapunut tekemään töitä. Mikäli henkilö ei ole enää Suomessa töissä, hän ei ole enää työperäinen maahanmuuttaja, joten silloin oikeus oleskella Suomessa päättyy. En myöskään usko, että uudelleen työllistyminen voi olla liian vaikeaa, olemmehan vuosia kuulleet puheita <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdp-asken-suomessa-on-tyovoimapula-sdp-nyt-suomessa-ei-ole-tyopaikkoja/">työvoimapulasta</a>.
&#8211; Pyrimme tietenkin myös paikkaamaan porsaanreikiä maahanmuuttolainsäädännössä. Teemme toimia, joilla järjestelmämme hyväksikäyttö saadaan loppumaan.
Valmiina päättämään lisätoimista
Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden suunnan kääntäminen. Purra on korostanut, että tavoitteen toteuttaminen edellyttää realismin palauttamista talouspolitiikkaan.
Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia. Lisäksi tehdään rakenteellisia uudistuksia.
Äskettäin hallitus antoi eduskunnalle ensimmäisen talousarvioehdotuksensa.
&#8211; Valitettavasti emme saa vetoapua suhdanteista, ja taivaalla on myös mustia pilviä. Saattaakin olla, että tulemme tarvitsemaan lisätoimia, joista päätetään poliittisesti puoliväliriihessä.
&#8211; Pidän myös järkevänä, että hallituspuolueet aktiivisesti seuraavat tilannetta, mihin suuntaan talous kulkee ja miten onnistumme säästöjen ja työllisyystoimien osalta. Olemme valppaita ja valmiina päättämään myös uusista toimista. Mahdollisesti uusia säästöjä ja veroratkaisuja tullaan tarvitsemaan, Purra sanoo.
&nbsp;

Ay-liike uhittelee työtaistelutoimilla – jatkossa työllistyminen on helpompaa ja palkasta jää enemmän käteen – ”Työntekijän ei tarvitse olla huolissaan”