Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

työkyvyttömyys

Kansantaloustieteilijät ovat heränneet &#8211; tai herätetty &#8211; tutkimaan Ruotsia ravistelevan ampumis- ja räjäytysväkivallan kokonaiskustannuksia. Tutkimuksessa otetaan kantaa sekä suoriin, välittömästi ampumisesta aiheutuviin kuluihin, että mahdollisiin myöhempiin menoeriin.

Tutkijat ovat SVT:n mukaan jo <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/uppsala/uppsalaforskaren-paverkar-sa-manga-fler-an-de-direkt-inblandade--t350i8">arvioineet</a>, että yksi ampuminen, jossa haavoittuu kaksi henkilöä, maksaa yhteiskunnalle suorina kustannuksina 75 miljoonaa kruunua (6,5 M€). Tällöin lukuihin sisältyvät SVT:n mukaan kiireellisen sairaanhoidon, poliisin sekä oikeuslaitoksen kustannukset.
Ampumiset aiheuttavat myös piileviä sekä välillisiä kustannuksia, joita tutkijat aikovat nyt kartoittaa ja laskea. Uppsalan yliopisto selvittää myös sen, miten ampumisväkivalta vaikuttaa ongelma-alueilla asuviin ihmisiin ja millaisia kustannuksia tästä aiheutuu.
&#8211; Gottsundassa asuu tuskin ketään, joka olisi jäänyt vaikutusten ulkopuolelle, arvelee tutkija Mattias Öhman erään Uppsalan ammuskeluistaan tunnetuksi tulleen lähiön tilannetta.
Väkivallan hinta hirvittää
GPT-3.5 (openai.com) listaa ampumisten sosiaalisten, taloudellisten sekä inhimillisten 11 kohdan seurausluettelosta yhden eli sairaanhoidon kuluiksi yhtäältä ensihoidon ja toisaalta niitä seuraavat kiireellisten lääketieteellisten operaatioiden kulut.
Jopa vuosien mittaisia lisäkuluja tulee uhrien fysioterapiasta sekä todennäköisesti tarvittavista psykologisista hoitopalveluista.
Vähintään satojen tuhansien eurojen lisäkustannuksia saattaa tulla uhrin työkyvyttömyydestä ja jatkuvan hoidon tarpeesta, joka voi olla loppuelämän mittainen. Vaihtoehtoisina kustannuksina voivat tulla kyseeseen hautaukseen liittyvät kulut.
Kaikkea ei mitata rahassa
Harva ajattelee massiivisia menoja, jotka koituvat julkisen sektorin eri kriisiresurssien vuosikausien hintalapusta aina ongelma-alueilla arvoaan menettäviin asuntoihin ja kiinteistöihin asti.
Kaiken päälle lankeavat vielä vaikeasti luvuiksi muutettavat inhimillinen kärsimys ja pelko ynnä viha. Sekä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mahdolliset kärsimät peruuttamattomat vauriot.

Jengiväkivallan kaikki kustannukset selvitetään – yhden ampumisen suorat kulut 75 miljoonaa kruunua

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on huolissaan pitkäkestoiseen koronatautiin eli ns. long covidiin sairastuneista, joista suurimmalle osa ei pitkäaikaisesta työkyvyn menetyksestä huolimatta myönnetä eläkettä. Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt Juuso vaatii pikaisia toimia tilanteen korjaamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on noin 23 000 pitkäkestoiseen koronaan sairastunutta, jotka ovat saaneet long covid -diagnoosin. Sairastuneiden määrä on kasvanut nopeasti.
Pitkäkestoinen COVID-19 aiheuttaa siihen sairastuneelle haastavia, monitekijäisiä toimintavajeita, jotka kohdistuvat niin fyysiseen toimintakykyyn, kognitioon kuin mielenterveyteenkin. Potilaat ovat pahimmillaan jääneet vuodepotilaiksi oireiston viedessä täysin normaalin toimintakyvyn riippumatta akuuttivaiheen oireiden vakavuudesta.
&#8211; Pitkäkestoisen covidin diagnostiset kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet, ja tilaa ei ole määritelty tarkasti. Se ei kuitenkaan helpota siihen sairastuneen asemaa, kun toimintakyky on mennyt. Asiantuntijoiden mukaan paranemiseen voi mennä aikaa kaksi-kolme vuotta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Vaarassa jäädä tukijärjestelmän ulkopuolelle
Yleisimpiä pitkäkestoisen COVID-19-taudin oireita ovat uupumus, unettomuus, huono rasituksensietokyky, muistioireet, autonomisen hermoston oireet, sydän- ja hengityselimistön oireet, aivosumu (keskittymisvaikeuksia ja tiedonkäsittelyn hitaus), uneliaisuus, nivel- ja lihaskivut, hengenahdistus, jatkuva yskä ja päänsärky sekä silmä- ja iho-oireet. Taudissa on tyypillisesti useita oireita samanaikaisesti.
Long covidia ei ole määritelty riittävästi. Työkyvyttömyyden aiheuttaville oireille ei ole löytynyt eläkkeen perusteluksi kelpaavaa elimellistä selitystä.
&#8211; Long covidiin sairastuneilla on tietyissä tapauksissa ollut mahdollisuus saada tilapäistä sairauspäivärahaa tai joissakin tapauksissa kuntoutustukea. Todetusta ja pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta määräaikaisia ja osa-aikaeläkkeitä on myönnetty vain vähän, ja eläkehakemukset ovat enimmäkseen tulleet hylätyiksi.
&#8211; Työkykynsä menettäneitä sairastuneita pidetään työnhakijoina, ja sairastuneita on myös ohjattu toimeentulotuen asiakkaiksi. Monet long covidiin sairastuneet ovat pudonneet tai vaarassa pudota toimeentuloloukkuun. Tähän asiaan täytyisi saada muutos, ja olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Juuso toteaa.
&nbsp;

Long covid -potilaat putoavat sosiaaliturvaloukkuun – Juuso: Tilanteeseen on puututtava nopeasti

Sami Ojanperä (46) on jo seitsemättä vuotta löysässä hirressä vakuutusyhtiön ja Kelan kanssa. Vakuutusyhtiö myönsi ammattitaudin. Myöhemmin yhtiö pienensi työkyvyn alenemaa alle 10 prosentin tason. Todistukset 16 lääkäriltä eivät painaneet mitään. Vakuutusyhtiö ja Kela tuntuvat tietävän Ojanperää hoitaneita erikoislääkäreitä paremmin.

&#8211; Vakuutusyhtiössä töissä oleva tuttuni sanoi, että olen vakuutusyhtiölle niin kallis mies, että yrittävät kaikin keinoin kiemurella irti korvauksista, kertoo Sami Ojanperä.
Ojanperä työskenteli korkeapaineruiskumaalarina kymmenisen vuotta. Hän altistui työssään liuotinaineille. Päänsärky alkoi töissä ollessa. Vakuutusyhtiön lausunnossa todetaan, että 9.12.2015 ilmennyt ammattitauti, liuotinaineaivosairaus, oikeuttaa tapaturmavakuutuslain perusteella korvaukseen. Sairaus todettiin työlääketieteen klinikalla Helsingissä.
Ojanperä uudelleenkoulutettiin ammattikuljettajaksi eläkevakuutusyhtiön tuella vuonna 2017.
&#8211; En pystynyt ammattikuljettajan työhön, kun aivot ei meinaa pelittää.
Eläkeyhtiö maksoi kuntoutusrahoja liikaa. Yhtiö puolitti takaisin perittävän summan, koska virhe oli yhtiön.
&#8211; Eläkevakuutusyhtiö perii ulosotossa 12 000 euroa.
Vakuutusyhtiö ei maksa
Ainut tulo on Kelan työttömyyspäiväraha.
&#8211; 552 euroa kuukaudessa. Ei mitään jää, eikä piisaa. Sähkölaskut on pöydällä, ei jäänyt rahaa niihin.
Hän on turvautunut seurakunnan diakonian ruokapusseihin ja leiponut saamistaan jauhoista sämpylöitä.
&#8211; Ei ole rahaa mennä kauppaan, kauhea stressi joka asiasta. Ei saa nukuttua öisin, kun pitää vain odottaa ja odottaa.
Hän joutui myymään autonsa, että pärjäisi taas hetken.
Loppuvuodesta 2020 vakuutusyhtiö, joka oli myöntänyt ammattitaudin, totesi, että työkyvyn alenema onkin alle 10 %. Näin ollen yhtiö ei voi maksaa päivärahaa eikä tapaturmaeläkettä.
&#8211; Päätös oli tehty ennen kuin lääkärien B-lausunnot olivat edes menneet yhtiöön.
Kemikaalien hajut ja tuulivoimalat pahentavat oloa
Vointi ei ole kaksinen.
&#8211; Pää on kipeä koko ajan, ärsyttävää jomotusta. Muisti on heikentynyt. Aamulla pari tuntia on hyvää aikaa. Mitään fyysistä työtä ei voi tehdä. Jos tekee lumityöt, päätä särkee niin lujaa, että oksettaa ja pitää huilata pari tuntia.
Sami Ojanperä on ehtinyt käydä parinkymmenen lääkärin vastaanotolla.
&#8211; Päänsärky ei ole migreeniä, eikä silmistä löydy vikaa. Kai pään jotkut hermoradat ovat vaurioituneet, hän arvelee.
Keho reagoi myös voimakkaisiin hajuihin ja lähistön tuulivoimaloihin, jotka tietyllä tuulella pahentavat oloa.
&#8211; Kaupassa ei voi mennä kemikaaliosastolle, tulee heti huono olo. Talo, jossa asun, reagoi tuulivoimaloihin. Talo jurisee, ikkunat humisevat ja tänne kuuluu ihmeääniä niistä.
Vaivoihin on kokeiltu monia lääkkeitä, turhaan. Vanhan kansan keino tuo hetken helpotuksen.
&#8211; Liuottimista lienee jäänyt riippuvuus. Viinahuikan kun ottaa tai pullollisen kaljaa, päänsärky lakkaa heti.
Kela patistaa kuntoutukseen, vaikka edellytyksiä ei ole
Häntä ihmetyttää, että vaikka hänet on arvioitu työkyvyttömäksi, Kela patistaa häntä taas kuntoutukseen.
&#8211; Sinne on lähetetty lääkäreiden työkyvyttömyyslausuntoja. En tiedä, onko Kelan lääkäri edes lukenut niitä.
Neurologian erikoislääkärin lausunnossa todetaan, että Ojanperällä ei ole edellytyksiä kuntoutukseen merkittävän ja pysyväisluonteisen toimintakyvyn laskun vuoksi. Hänen arvioidaan olevan pysyvästi työkyvytön. Lääkärin mukaan Ojanperä ei selviydy aiemmassa työssään tai muussakaan vastikkeellisessa työssä.
Lausunnossa todetaan, että keskeinen syy työkyvyttömyyteen on liuotinaineaivosairaus, jonka kroonistuneina oireina ovat muun muassa kognitiiviset vaikeudet, pääsärkyongelma, väsyvyys ja erittäin huono rasituksen sieto. Lääkäri suosittelee lopuksi pysyvää työkyvyttömyyseläkeratkaisua.
Työkyvyttömyyseläkehakemus tuli viime viikolla jälleen hylättynä takaisin.
Valittaa voi 30 päivän sisällä. Valitukseen tarvitaan taas uusi lääkärin B-lausunto. Ojanperä sai lääkäriajan kuukauden päähän.
Loppuun saakka taistellaan
Asia on viety vakuutusoikeuteen. Asia olisi pitänyt käsitellä siellä vuoden alkuun mennessä. Mitään ei ole kuulunut.
Asiasta päättää Ojanperän mukaan viisi asiantuntijalääkäriä.
&#8211; Tarvitsisi saada kolme heistä taakse, jos asia menee äänestykseen. Jos häviän, maksan oikeudenkäyntikulutkin.
Periksi hän ei aio antaa.
&#8211; Tulisi nyt edes sen verran korvausta, että saisi pois eläkeyhtiön virheen aiheuttamat velat. Loppuun asti tämä katsotaan. Jos häviän vakuutusoikeudessa, sitten mennään käräjille. Ei ole enää mitään hävittävää, Sami Ojanperä päättää.
&nbsp;

Ruiskumaalari taistelee seitsemättä vuotta ammattitaudin korvauksista vakuutusyhtiön kanssa

Sosiaali- ja terveysministeriö on tällä viikolla lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi vakuutuslääkärijärjestelmää koskeviksi lakimuutoksiksi. Viime kaudella vakuutuslääkärijärjestelmää korjaavia aloitteita eduskunnassa tehnyt perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on tyytyväinen, että ns. vakuutuslääkärien totuusvelvoite sisältyy esitykseen.

&#8211; Hallituksen esitys on selkiyttämässä vakuutusratkaisujen perusteluita ja velvoittamassa vakuutuslääkärit allekirjoittamaan kannanottonsa ja asiakirjansa ”kunnian ja omantunnon kautta”. Tämä on odotettu muutos ja vähintä, mitä koko järjestelmän uskottavuuden eteen voidaan tehdä, Jari Ronkainen myöntää.
Potilaalla kohtuuton toditustaakka
Vakuutuslääkärijärjestelmän keskeisimpiin ongelmiin kuten potilaiden todistustaakkaan työkyvyttömyyteen liittyvissä riitatilanteissa ei kuitenkaan ole esitetty muutoksia.
&#8211; Edelleen vakuutusyhtiöt voivat kävellä hoitavien lääkärien lausuntojen yli. Riitatilanteissa potilaan pitää todistella työkyvyttömyyttään, kun sen pitäisi olla pikemminkin toisinpäin; jos vakuutusyhtiö evää korvauksen, sen on pystyttävä lääketieteellisesti todistamaan potilas työkyvyttömäksi. Nyt esitetyt muutokset eivät riitä muuttamaan nykytilaa, Ronkainen perustelee.
Taistelua jopa yli kymmenen vuotta
Kokonaisuudessaan Ronkainen pitää hallituksen esitysluonnosta vaatimattomana. Hänen mielestään se ei ota kantaa lukuisiin kipukohtiin, joista hän on vuosien saatossa saanut yhteydenottoja.
&#8211; Olen saanut useita yhteydenottoja henkilöiltä, joiden työkyvyttömyyteen liittyvä vakuutusprosessi on kestänyt jopa yli kymmenen vuotta. Lisäksi on selvää, että riitatilanteissa ja oikeuteen mentäessä vakuutusyhtiöllä on paljon enemmän resursseja ajaa omaa asiaansa. Vakuutuslääkärijärjestelmässä on tässä maassa kyse pienistä piireistä, siksi vakuutusyhtiöiden ja lääkärien sidonnaisuuksia olisi syytä avata selkeämmin. Mm. tällaisiin seikkoihin ei hallituksen esitys nykyisellään ota kantaa, Ronkainen päättää.

Ronkainen vakuutuslääkärijärjestelmään ehdotetuista lakimuutoksista: ”Ei riitä muuttamaan nykytilaa”

Ei voi olla niin, että vain pari valtion organisaatiota määrittelee sen, onko tuhansien ihmisten sairastumisissa ja työkyvyttömyydessä kysymys sairaudesta vai ”luulotaudista”, ärähtää kansanedustaja Leena Meri.
 
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Meri osallistui valtioneuvoston kanslian järjestämään Terveet tilat -seminaariin 5.6.2018. Seminaariin osallistuivat mm. eduskuntaryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Päättäjät tulevat jälkijunassa
Omassa puheenvuorossaan Meri korosti sitä, että julkisen vallan on huolehdittava ihmisten terveydestä, turvallisesta ympäristöstä ja sosiaaliturvasta.
&#8211; Nämä kuuluvat perustuslaissa oleviin ihmisten perusoikeuksiin. Siksi sisäilmaongelmille on pakko tehdä jotain, vaikka päättäjät tässä nyt jälkijunassa tulevatkin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä nostikin viime kesänä sisäilmaongelmat, niiden torjunnan ja sairastuneiden oikeudet yhdeksi kärkihankkeekseen, johon panostetaan.
Sairastuneille oikea diagnoosi
Meri toi kentältä viestiä ja sanoi, että ongelmistaan kertovat ihmiset ovat viestittäneet luottamuspulasta. Sairastuneiden ihmisten ääni ei näytä valmistelussa kuuluvan päätöksentekijöille.
&#8211; Erityisongelmana on se, etteivät sairastuneet saa kunnollista diagnoosia. Diagnoosi takaisi heille oikeudenmukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai sosiaaliturvan. Koska asianmukaista diagnoosia ei saa, moni hakee lääkäreiltä mielenterveyslausuntoa, Meri kertoo.
Luottamuspulaan on Meren mielestä ratkaisuna moniäänisyys, erilaisten osaajien kuuleminen.
Tutkimusta ja sisäilmaklinikoita
&nbsp;
Meri kuuluu eduskunnan sisäilmaryhmään, joka on laatinut parikymmenkohtaisen toimenpideohjelman ympäristöministeriölle. Tuo toimenpideohjelma on melko kattava, mutta hänen mukaansa siihen pitäisi lisätä kaksi kohtaa.
&#8211; Tarvitsemme ehdottomasti Suomeen tutkimusta ja hoitoa antavia sisäilmaklinikoita. Tarvitsemme myös ns. väistöasuntoja, joissa sisäilmasta sairastuneet voivat asua siihen saakka, kunnes vaikkapa oma koti on remontoitu asumiskuntoon, Meri totesi.

Meri: Sisäilmasairaille perustuslain mukaiset oikeudet

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti järjestöille lausuntopyynnön koskien luonnostaan &#8220;toiminnallisten häiriöiden&#8221; kriteerejä ja hoitoa. Perussuomalaiset totesivat lausunnossaan STM:n työryhmän esittävän omassa raportissaan hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista.

Hoitoa ja kuntoutusta kehitettävä
Perussuomalaiset pitävät tervetulleena sitä, että tulevaisuudessa halutaan kiinnittää enemmän huomiota vaikeiden kroonisten sairauksien diagnostiikkaan sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Hoitojärjestelmän kehitys ja vastuiden jako sairaanhoitopiireittäin ja osaamiskeskuksien perustaminen vaatii myös lisää resursointia.
&#8211; Haluamme kuitenkin tuoda esille huolemme siitä, että työryhmä esittää hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista. Työryhmässä on paljon mm. vakuutusjärjestelmän eri edustajia, joiden taustaintressit vaikuttanevat näkemyksiin asiassa, jossa kuitenkin nimenomaan intressipiireistä riippumaton, puolueeton näkemys on välttämätöntä.
&#8211; Työryhmä on niputtanut yhteen kirjavan joukon erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä ja on päättänyt nimittää niitä toiminnallisiksi häiriöiksi. Monille esitetyille oiretiloille löytyy kuitenkin selittävä tekijä, eli oireet eivät ole lääketieteellisesti selittämättömiä oireita, kuten työryhmä väittää, todetaan perussuomalaisten ministeriölle jättämässä lausunnossa.
Ympäristöherkkyyspotilaille sosiaaliturva
Perussuomalaiset haluavat erityisesti nostaa esille ympäristöherkkyyssairaudet ja sairastuneiden tilanteen.
&#8211; Ihmettelemme suuresti, miksi tälle kasvavalle potilasryhmälle ei edelleenkään myönnetä sosiaaliturvaa. Tämä käytäntö on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa ja se tulee korjata välittömästi.
Ympäristöherkkyyssairauksiin kuuluvat kosteus- ja homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys, sähköyliherkkyys ja valoyliherkkyys sekä infraäänen aiheuttama oireyhtymä.
&#8211; Esitetyssä dokumentissa on liikaa korostettu, että oireilu johtuu potilaiden pelosta ja huolestuneisuudesta. Tämä tulkinta edustaa vakuutusyhtiöiden linjaa. On myös väärin ajatella, että hoitojen painopisteenä on oltava monenlaiset psykologiset hoidot ja potilaiden rauhoittelu, perussuomalaisten lausunnossa painotetaan.
&#8211; On useita tapauksia, joissa on todettu sairastumisen johtuneen työpaikan olosuhteista, mutta vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvaukset. Näin on menetelty, vaikka syy-yhteys on selvästi pystytty osoittamaan.
Kokkolan työkyvyttömyysriidan ristiriitainen päätös
Lain mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
&#8211; Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tästä on malliesimerkkinä Kokkolan ja HUS:n kätilöiden tapaukset. Kaikki oikeusasteetkin totesivat Kokkolan tapauksessa, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet ovat johtuneet työpaikan olosuhteista. Siitä huolimatta korkein oikeus eväsi korvaukset vakuutusyhtiön perustelujen pohjalta kuulematta kätilöitä, perussuomalaiset toteavat.
Kosteus- ja homeongelmat vakava tekijä
Puolue muistuttaa lausunnossaa, että altistuminen kosteus- ja homemikrobistolle on hyvin tärkeä tekijä monien ns. toiminnallisten häiriöiden kehittymisessä.
&#8211; Dokumentissa oireet on ripoteltu eri lääketieteen alojen välille. Todellisuudessa nämä oireet, joita työryhmä kutsuu toiminnallisiksi häiriöiksi, ovat monesti kosteus- ja homesairauden ilmentymä.
&#8211; Ympäristösairaudet, toisin kuin työryhmä väittää, ovat hankittuja sairauksia, jotka kehittyvät, kun elimistö altistuu pitkäaikaisesti tai voimakkaasti home- ja kosteusvaurion seurauksena muodostuvalle mikrobistolle. Siten on väärin väittää, ettei löydy selittäviä tekijöitä tai että oireet ovat lääketieteellisesti selittämättömiä.
Läpinäkyvyyttä seurauksien käsittelyyn
Perussuomalaiset ihmettelevät työryhmän esittämää referenssilistaa ja tarkoituksenhakuisuutta erottaa ympäristötekijät potilaiden kokemista oireista. Tämä menettely poistaa viranomaisilta vastuun tarjota lainmukainen terveellinen asuin- ja työympäristö.
Perussuomalaisten mielestä painopiste ongelmien ratkaisussa tulee olla:
1. Terveiden kiinteistöjen rakentaminen, oikeaoppinen kiinteistöjen huolto ja valvonta. 
2. Pitää kehittää puolueetonta tutkimusta, jossa selvitetään sairastumisen mekanismeja. 
3. Pitää panostaa lääkäreiden koulutukseen, tehdä poikkilääketieteellistä tutkimustyötä ja hoitaa poti-lasta holististen periaatteiden mukaisesti. 
4. Lisätä läpinäkyvyyttä, objektiivisuutta ja avoimuutta mm. kosteus- ja homesairauden syiden ja seurauksien käsittelyssä. 
5. Tarjota sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa, koska turvattomuus lisää heidän stressiä ja näin ollen ylläpitää oireistoa.
&#8211; Yhteenvedoksi toteamme, että ympäristöherkkyyssairauksia ei ole käsitelty dokumenttiluonnoksessa riittävällä kliinisellä asiantuntemuksella. Tämän potilasryhmän osalta Suomi rikkoo oikeusvaltiolta vaadittavia normeja. Sosiaaliturva ja lääketieteellisiin tosiasioihin perustuvat tutkimukset ja hoidot tulee korjata välittömästi, perussuomalaiset vaativat.