Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tuulivoimahankkeet

Noin 60 prosenttia Suomen tuulivoimaloista ja hankkeista on ulkomaisten tahojen omistuksessa. Suomalaisten omistajien osuus vähenee kovaa vauhtia. Omistus keskittyy yhä enemmän Luxemburgiin rekisteröityihin erikoisrahastoihin. Se hankaloittaa esimerkiksi verojen perimistä Suomeen.

Suomessa toimivat tytäryhtiöt tekevät pääsääntöisesti nollatulosta vuodesta toiseen hyödyntämällä laina- ja korkojärjestelyjä, kun emoyhtiöt ja pääomasijoittajat kuorivat kermat päältä. Pahinta on yhtiöiden kustannusten ulkoistaminen yksityisille kansalaisille, veronmaksajille ja maanomistajille.
Monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Tuulivoimayhtiöiden omistus myös muuttuu tiheään ja kätkeytyy rahastoihin, joihin sijoitetun pääoman alkuperää ei aina tunneta. Joissakin yhtiöissä omistuksen tiheä vaihtuminen ja erilaiset järjestelyt antavat viitteitä rahanpesusta, peitellystä osingonjaosta ja mahdollisesta kirjanpitorikoksesta.
Tuulivoimahankkeita vaivaa puutteellinen läpinäkyvyys sopimuskäytäntöjen, omistuksen ja verotuksen suhteen.
Ulkomaisilla omistajilla ei ole myöskään intressiä pitää huolta Suomen yhteiskunnasta, verotuksesta, taloudesta tai ympäristöstä.
Veroedut ja anonymiteetti vetävät Luxemburgiin
Suomi tukee tuulivoimarakentamista suurilla summilla.
&#8211; Miksi talouskriisissä oleva maa tukee edelleen miljarditolkulla tuulivoimayhtiöitä? Miksi Suomi hyväksyy, että pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittäviä investointikustannuksia? kysyy Maailmanpankissa kymmenen vuotta maatalous- ja yksityissektorin investointien asiantuntijana työskennellyt maa- ja metsätaloustieteen tohtori Riikka Rajalahti. Hän toimii edelleen konsulttina Maailmanpankille.
Tarkastellessaan tuulivoimaloiden omistusta ja verotusta hän huomasi, että yhä enenevässä määrin omistus on siirtynyt ulkomaille ja suurin osa nimenomaan erikoisrahastoille Luxemburgiin.
Luxemburg on kansainvälisten kiinteistösijoittajien suosima maa, jota suositaan veroetujen lisäksi hallinnointieduilla ja anonyymiydellä.
&#8211; Iso kysymys on, mikä näiden Luxemburgissa sijaitsevien rahastojen todellinen omistus on, mitä sieltä löytyy? miettii Rajalahti.
Voittojen verotus jää ulkomaille
Veroedut ovat yleensä pääsyy Luxemburgin käyttöön.
&#8211; Kuten useat ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot, myös tuulivoimaloihin sijoittavat erikoisrahastot ovat pitkälti Suomen verotuksen ulottumattomissa. Vaikka vuoden 2023 alussa tehty lakimuutos laajensi luovutuksesta saatujen voittojen verotusta, käytännössä maiden väliset kahdenkeskiset sopimukset yleensä estävät sen, Rajalahti kertoo.
Hankkeen tulos voidaan hävittää myös laskennallisesti esimerkiksi emoyhtiön ja Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön lainajärjestelyillä. Lainajärjestelyillä tytäryhtiöt saadaan tekemään nollatulosta. Pääomasijoittaja saa kuitenkin tuoton, josta verot maksetaan yleensä Suomen ulkopuolelle.
&#8211; Suurin osa toimii näin, mutta on poikkeuksiakin eli on yhtiöitä, jotka maksavat tuloksestaan veroja Suomeen.
Pääomasijoittajat hyötyvät lunastuslaista
Suomi sallii myös sen, että tuulivoimayhtiöiden pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittävän osan investointikustannuksiaan.
&#8211; Törkein esimerkki on lunastuslain käyttö. Liityntälinjojen alle jäävästä maasta maksetaan pieni kertakorvaus, joka ei ole rinnastettavissa metsämaan hintaan. Metsämaa menee siis melkein ilmaiseksi täysin pääomasijoittajien hyväksi. Maasta pitäisi maksaa vähintään markkina-arvo sekä tulevat tuotot, Rajalahti painottaa.
Yhtiöiden investointikustannuksia helpottaa myös se, että purkuvaraukset eivät ole riittävät ja perustukset saa nykykäytännön mukaan jättää maahan. Esimerkiksi Ranskassa on huomattu, että 50 000 euron purkuvakuudet voimalaa kohden ovat liian pienet, sillä todelliset purkukustannukset ovat olleet 500 000 – 850 000 euroa voimalalta.
Ylipäätään haittakorvausten puute on tyypillistä kustannusten ulkoistamista.
&#8211; Suomessa ei esimerkiksi korvata tuulivoimaloiden aiheuttamaa asuinkiinteistöjen arvon laskua, vaikka pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoon, huomauttaa Rajalahti.
Tuulivoimaloilta vaaditaan maailmalla myös yhä useammin korvauksia aiheuttamistaan haitoista, ja oikeudet ovat määränneet tuulivoimaloita pysäytettäviksi ja jopa purettaviksi. Yhtiöt ovat joutuneet maksamaan korvauksia alueiden asukkaille.
Hiilinielujen väheneminen johtaa sanktioihin
Haittakorvausten puutteeseen Rajalahti listaa myös pysyvän metsäkadon ja hiilinielujen vähenemisen.
&#8211; Suomi on sitoutunut EU:ssa tiettyyn hiilinielujen tasoon. Jos sitä ei saavuteta, uhkaa sanktio tai joudumme ostamaan hiilinieluja taakanjakosektorilta tai EU:n hiilipörssistä. Tuulivoimayhtiöiden sijaan nämä kustannukset maksaa veronmaksaja tai metsänomistaja metsätaloutta rajoittavien toimien kautta. Ongelman aiheuttajat eivät siis maksa. Sama tilanne on luontokadon suhteen, hän sanoo.
Suomi kaipaa selkeää tuulivoimarakentamisen hallinnointia.
&#8211; Valtiovalta on vuosikausia välttänyt vastuuta tuulivoimarakentamisen kokonaisvaltaisen koordinoinnin, suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja tuulivoimaa koskevan päivitetyn lainsäädännön suhteen. On annettu mennä markkinavetoisena ja rakennettu, mihin yhtiöt tai maanomistajat haluavat. Ongelma näkyy nyt heikkona hankkeiden sijoittamisena ja sähköverkkojen jälkijättöisenä suunnitteluna.
Myös liityntälinjojen järkevä suunnittelu on ollut olematonta.
&#8211; Samaan aikaan odotetaan tuulivoimarakentamisen ja tuotannon kasvua sekä siihen nojaavaa teollisuutta, joka pelastaisi Suomen talouden. Siinä on iso ristiriita.
Verotuksen riskit kasvavat myynneissä
Kansainväliset tuulivoimayhtiöt ja suuret maanomistajat hallinnoivat hankkeita.
&#8211; Finsilva (CapMan), UPM, Metsähallitus, Tornator ja tulevaisuudessa mahdollisesti United Bankers, luettelee Rajalahti.
Vuokrasopimuspohjat on laadittu siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti siirrettävissä, antaisivat hyvin laajat oikeudet vuokra-alueen käyttöön ja minimoisivat sijoittajalle jäävät riskit.
Paikalliset pienet metsänomistajat ovat maanvuokraajina vähemmistö.
&#8211; Pienillä on erilaiset sopimukset kuin suurilla. Ja kun sopimukset myydään eteenpäin, ei kunnalla tai valtiolla ole sanomista siihen. Vuosikymmenien aikana voimalat myydään yleensä useita kertoja. Samalla vastuiden, vuokrien ja verotuksen riskit kasvavat.
Riikka Rajalahden mukaan on tärkeää saada investointeja Suomeen.
&#8211; Pitää kuitenkin miettiä, mitä vaikutuksia investoinneilla on huoltovarmuuden, verotuksen, omaisuudensuojan, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Rahastoja kiinnostaa vain tuotto, hän toteaa.
Selvitys tuulivoimaloiden omistuksesta, rahoituksesta ja verotuksesta löytyy <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Tuulivoimaloiden-omistus-rahoitus-ja-verotus-on-Luxemburgissa-mita-jaa-Suomeen.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Ranskassa hallitus on asettanut rajoja tuulivoimateollisuuden toiminnalle. Ranskan hallitus totesi päätöksessään maaliskuussa, että maatuulivoimaloiden luvat ja tuulivoima-alueiden uudistamista koskevat määräykset ovat laittomia. Pääsyinä päätöksessä todettiin ympäristövaikutusarvioinnin puuttuminen ja asukkaiden kuulematta jättäminen.

Tuulivoimaloiden rakentamispäätöksistä valittivat National Organisation Fédération Environnement Durable ja 15 muuta järjestöä. Päätös vaikuttaa jo voimassa olevien lupien lisäksi myös tuleviin tuulivoimahankkeisiin ja voi kyseenalaistaa myös jo valmiiksi rakennetut tuulivoima-alueet. Hallitus totesi lainvastaiseksi sen, että melunmittausmääräysten osalta ei ole tehty ympäristövaikutusarviointia.
Jo luvitetuista, mutta vielä rakentamattomista hankkeista on tehtävä täydellinen ympäristövaikutusarviointi. Käytössä olevat tuulivoimalat tulevat arvioinnin piiriin. Kaikkien nyt laittomiksi todettujen asetusten perusteella rakennettujen tuulivoimaloiden ei tulisi saada hyväksyttyjä toimintalupia nykymuodossaan.
Ranskan hallitus kumosi kaikki kolmea melumittauspöytäkirjaa koskevat määräykset, jotka koskivat paikallisten asukkaiden terveydensuojelua. Melupöytäkirjan hyväksymispäätökset eivät olleet osallistavan ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteiden mukaisia.
Lakeja laiminlyöty jatkuvasti
Valituksen tehneet järjestöt pitävät Ranskan hallituksen tekemää päätöstä tärkeänä paikallisen väestön terveyden, lain noudattamisen ja ympäristönsuojelun kannalta. Järjestöt väittävät viranomaisten jatkuvasti laiminlyöneen lakien noudattamista, jotta on saatu pakolla mahdollistettua tuulivoimaloiden rakentaminen, vaikka asukkaat erityisesti maaseudulla ovat rakentamista kasvavassa määrin vastustaneet.
Päätöksellä on vaikutusta maatuulivoiman rooliin osana energiantuotantoa. Maatuulivoiman kehittäminen ja rakentaminen Ranskassa hidastuu kunnes uudet, lainmukaiset luvat pannaan täytäntöön.
Päätöksen myötä on herännyt kysymyksiä sekä tuulivoimahankkeiden kannattavuudesta että jo käytössä olevien tuulivoima-alueiden tulevaisuudesta.
Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin 11 % Ranskan sähköntarpeesta. Ranskan sähköjärjestelmä nojaa vahvasti ydinvoimaan.
Odotettavissa miljardiluokan kustannukset
Tuulivoimaloiden purkamiseen ja purkurahastoihin liittyvä lainsäädäntö uudistettiin Ranskassa vuonna 2020. Uudistetun lain myötä tuulivoimaloita purettaessa myös perustukset pitää purkaa. Purkukustannukset ovat uutissivusto Economie Matinin mukaan arviolta 500 000 – 850 000 euroa per voimala.
Vuodesta 2024 alkaen yhtiöiden on osallistuttava lisäksi voimaloidensa ympäristövaikutuksista aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiöille on odotettavissa miljardiluokan kustannukset, joita kaikki yhtiöt eivät kykene maksamaan.
Useita kalliita purkamispäätöksiä
Ranskan tuomioistuimet ovat antaneet useita purkamismääräyksiä tuulivoimaloille. Viime vuonna yksi tuulivoimala-alue määrättiin toimintakieltoon, koska se oli aiheuttanut Connexion-lehden mukaan melu- ja terveyshaittoja alueen ihmisille ja tappanut yli tuhat lintua, mukaan lukien maakotkia.
Nimesin muutoksenhakutuomioistuin määräsi, että tuulivoimaloita hallinnoivan yhtiön Énergie Renouvelable du Languedocin (ERL), joka kuuluu saksalaiseen EnW-konserniin, on suljettava ja 15 kuukauden aikana purettava kaikki Lunasin kaupungin lähellä vuodesta 2016 toimineet seitsemän tuulivoimalaa sekä ennallistettava maa-alue alkuperäiseen kuntoon.
Purkupäätösten myötä eri puolilla Ranskaa on havahduttu purkamiskulujen suuruuteen. Monessa hankkeessa on saattanut tyypilliseti olla 50 000 euron vakuus purkamiskulujen osalta voimalaa kohden, mutta toteutuneet purkamiskulut ovat saattaneet olla yli kymmenkertaiset suhteessa purkamisvakuuteen.
Lähteet: Fédération Environnement Durable, Connexion, Economie Matin, Suomen ympäristöterveys ry.
&nbsp;

Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla

Lestijärvellä on tehty useita tutkintapyyntöjä poliisille tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyen. Poliisia kiinnostaa erityisesti kunnassa tehty keinotekoinen, hetkellinen rakennuslupahintojen alentaminen. Hinta aleni yhdelle tuulivoimatoimijalle 8 000 eurosta 1 000 euroon voimalalta.

Kunta saa tuulivoimaloita, mutta menetti samalla yli 550 000 euroa tuloa rakennusluvista. Hyödyn keräsi tuulivoimatoimija. Hinnat palautettiin tämän jälkeen takaisin normaaliin.
Rakennuslupien hintoja alennettiin tuulivoimatoimijan vaatimuksesta.
&#8211; Yhtiöltä tuli kirjelmä, että tuulivoimahanke toteutuu, jos maksuja alennetaan. Alkuperäisen hankeyhtiön edustaja sanoi, että he eivät rakenna, jos maksuja ei alenneta. Luottamushenkilöitä kutsuttiin aina muutama kerrallaan koolle, ja kunnan edustaja painosti heitä, kertoo paikallinen luottamushenkilö. Hän haluaa esiintyä nimettömänä, mutta toimituksella on hänen henkilöllisyytensä tiedossaan.
Painostajan lähipiiri oli hyötymässä tuulivoimahankkeesta.
&#8211; Lupien hinta meni tekniseen lautakuntaan. Jotta ei tule niin kalliiksi rakentaa, se alensi hinnat ja myönsi rakennusluvat.
Hankkeeseen kuului 72 voimalaa, joista kolme jäi pois. Jos hinta olisi pysynyt normaalina, kunta olisi saanut rakennuslupamaksuina 552 000 euroa 69 000 euron sijaan.
Osamaksulla sai maksaa
Koomisinta asiassa on se, että toimija sai maksaa rakennusluvat osamaksulla. Ensimmäiseksi eräksi riitti 100 euroa voimalalta.
&#8211; Kyseessä on miljardihanke, ja toiset maksavat satasia kerrallaan! Pystyykö tavallinen kuntalainen edes seuraamaan, onko maksuja maksettu?
Suhmuroinnin jälkeen tuulivoimaloiden rakennuslupien hinta nostettiin takaisin 8 000 euroon voimalalta.
Voimaloita ei tullut
Hankealueelle tehtiin voimaloiden perustukset, tiet, sisäisen siirron voimalinjat ja sähköasemat. Voimaloiden pystytyksen piti alkaa elokuussa, mutta niitä ei ole vielä tullut. Siemens Gamesa ei ole pystynyt voimaloita toimittamaan.
&#8211; Kulut ovat tainneet nousta sopimuksen teon jälkeen niin paljon, ettei heidän kannata sillä hinnalla niitä toimittaa, arvelee luottamushenkilö.
Myös tuulivoimaloiden tarvitsemista komponenteista on pulaa maailmanlaajuisesti, ja tehtaat supistavat tuotantoaan. Jos tuulivoimavalmistaja vaihtuu, perustukset eivät sellaisenaan välttämättä käy seuraavalle. Siinä tapauksessa uusi valmistaja ei mahdollisesti myönnä takuita voimaloilleen.
Osasta tuulivoimaloita on valitus parhaillaan hallinto-oikeudessa. Siitä huolimatta niidenkin perustukset on tehty valmiiksi.
Uhkailua ja painostusta
Tuulivoiman ajamiseksi kuntaan on Lestijärvellä ollut paikallisten mukaan käytössä myös perinteinen uhkailu ja painostus.
&#8211; Vastustajia pelotellaan ja painostetaan. Ei-toivottuja henkilöitä ei kunnassa tarvita, ja esimerkiksi heidän puolisolleen ei tarjota työtä.
Poliisille on tehty Lestijärven tuulivoimarakentamisesta lukuisia tutkintapyyntöä monien henkilöiden toimesta. Suomen Uutiset pyysi Lestijärven kunnalta kantaa jutussa käsiteltyihin asioihin ja lähetti kuntaan useita kysymyksiä, mutta kunnasta ei saatu vastauksia.
&nbsp;

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Lestijärvellä kunnan vastaus tuulivoimaloiden korkeuden nostamiseen oli, että kyseessä on vain vähäinen muutos. Onko voimaloiden 30 metrin nosto vähäinen muutos, kuten kunta väittää?

&#8211; Tuulivoimahankkeissa vähäisyyttä pitäisi mielestäni arvioida vaikutusten kautta, eli miten muuttuu näkyvyys maisemassa ja miten melu suhteessa naapureihin, esimerkiksi. 30 metriä lisää korkeutta on 10-kerroksisen talon verran, joten en pitäisi muutosta vähäisenä maisemallisten vaikutusten kannalta. Lavat lienevät myös aiempaa suuremmat, mikä lisää maisemallista muutosta. Suurempi teho voi merkitä myös aiempaa voimakkaampaa melua, ellei tekniikka sitten ole kehittynyt hiljaisempaan suuntaan, sanoo maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta.
Kookkaammat lavat saattavat aiheuttaa entistä enemmän melua.
Kaavamuutos tarpeen
Kunnan tuulivoimaosayleiskaava määrää Jarvan mukaan tuulivoimaloiden määrän ja koon.
&#8211; Kaavasta poikkeamisen tarpeeseen tai sen myöntämisen mahdollisuuksiin en näillä tiedoilla voi ottaa kantaa, vaan harkinta on tehtävä kunnassa. Ellei edellytyksiä poikkeamiseen ole esimerkiksi aiempaa suurempien ympäristöllisten tai muiden sellaisten vaikutusten vuoksi, vastaan tulee yleiskaavan tai asemakaavan muutos.
Anne Jarva muistuttaa vielä kunnan hallintosäännöstä.
&#8211; Vaikka viranhaltija usein ratkaisee vähäiset poikkeamiset rakennusluvan yhteydessä, ”tavalliset” poikkeamiset kaavasta ratkaisee yleensä lautakunta tai kunnanhallitus.
&nbsp;

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Kyyjärvellä on aloitettu kahden tuulivoimahankkeen rakentaminen. Niissä on yhteensä 15 tuulivoimalaa. Lisäksi kuntaan on suunniteltu vielä 71 voimalaa lisää.

&#8211; Kunta on ollut aika nihkeä kuulemaan kuntalaisia kaavoitusprosessissa, harmittelee perussuomalainen kunnanvaltuutettu Ilpo Sääksjärvi Kyyjärveltä.
Kunnassa on käyty polemiikkia voimaloiden sijainnista.
&#8211; Liian lähelle asutusta tulee, lähimmät olisivat 900 metrin päässä. Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät merkitse mitään. Eivätkä maisema- ja luontoarvot. Täällä on palkittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kyliä ja maisemia ja hiljaiseksi alueeksi määritettyjä. Rahalla on niin suuri merkitys, että kaikki muu unohtuu.
Sääksjärvi ei ole voimaloita vastaan.
&#8211; Pitäisi suunnitella paremmin eikä vain rahan perään mennä. Kiinteistöverotuotto on laskettu 400 000 euroksi, se ei ole mahdottomasti. Tuulivoimalat eivät uusia perheitä tänne houkuttele, eivätkä lomalaisia. Luontoarvot kärsivät. 86 voimalaa on liikaa. Jos jonnekin peränurkkaan laitettaisiin, ei koko kylälle.
Sääksjärvi kaipaisi monipuolista tutkimustietoa eikä vain tuulivoimatoimijoiden teettämää tietoa.
Keskusta jyrää muut
Kyyjärvellä keskusta on suurin puolue ja tuulivoiman kannalla.
&#8211; Kyllähän ne jyrää meidän esitykset. Kriittisesti suhtautuville ei anneta helppoa mahdollisuutta tuoda omaa kantaansa esille. Kunnan lupaprosessissa voitaisiin estää tai rajoittaa tekemistä, mutta kun ihmisiä ei haluta kuunnella. Ei hanke saa olla asukkaille haitaksi, Sääksjärvi painottaa.
Häntä mietityttää voimaloiden tuleva purku käytön jälkeen.
&#8211; Kuka ne purkaa sitten? Myös betoniperusta on purettava, betoni on aika vaiettu asia. Kunnan pitäisi varovaisin askelin edetä eikä rahan kiilto silmissä mennä. Ei joka asiassa pidä olla edelläkävijä.
Kyyjärven kunnanhallituksessa oli esillä kolmen kilometrin turvaväli tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Asia ei edennyt edes valtuustoon. Sääksjärveä huolestuttaa myös ulkomaisten tahojen tulo kuvioihin.
&#8211; En rohkenisi antaa omia maitani ulkomaisten toimijoiden käyttöön noin vain, enkä kotimaisten, Ilpo Sääksjärvi sanoo.
&nbsp;