Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tutkimus- ja innovaationeuvosto

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä valtiolla tulee olla mahdollisuus strategisesti kehittää ja suunnata Suomen Akatemian toimintaa.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee noin 460 miljoonaan euroon tällä kehyskaudella. Lisärahoituksesta suunnataan vuosittain lippulaivoihin 30 miljoonaa (40 miljoonaa vuonna 2024), tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 miljoonaa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa.
&#8211; On erittäin tärkeää, että Suomi panostaa tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Suomen Akatemian tutkimushankkeita on kuitenkin syystä kritisoitu, Sara Seppänen sanoo ja jatkaa:
&#8211; Suomen tulee varmistaa akatemian kautta rahoitettavien hankkeiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus Suomen näkökulmasta. Afrikassa tai Tiibetissä tehtävä tutkimus ja niiden kohdentuminen eivät aina välttämättä tue Suomen tavoitteita uusien innovaatioiden näkökulmasta.
Miten hyödyttävät Suomen taloutta?
Seppänen ihmettelee, millä tavalla tutkimus Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä kirjallisuudessa (438 874 euroa) tai Sukupuolten ajallinen moniuloitteisuus itäisen Afrikan historiassa: suullinen muistitieto, eletty ja peritty menneisyys sekä syvän menneisyyden jäljet kielessä (407 832 euroa) hyödyttävät Suomen kansantaloutta.
&#8211; Hallitus vastaa tähän haasteeseen ja antoi 5.10.2023 asetuksen tutkimus- ja innovaationeuvostosta. Uudessa asetuksessa tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä laajennetaan, kokoonpanoa uudistetaan ja valmisteluresursseja vahvistetaan, Seppänen kertoo.
Uudistus vahvistaa toimintaa
Neuvoston uusia tehtäviä ovat aloitteiden teko kansallisiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiavalinnoiksi, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan alan maakuvan edistäminen, ehdotusten teko tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentamisesta sekä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030 annetun lain toimeenpanon sekä monivuotisen T&amp;K-rahoituksen suunnitelman valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen ja seuranta.
&#8211; Tutkimus- ja innovaationeuvoston uudistamisella tavoitellaan kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamisen ja koordinaation parantamista, entistä vahvempaa vaikuttavuutta sekä poikkihallinnollisuuden voimistumista. Uudistus vahvistaa tutkimus- ja innovaationeuvoston asemaa ja resursseja sekä luo sille edellytykset vastata tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämisen tarpeisiin, Seppänen listaa.

Seppänen: Suomen Akatemian rahojen käyttöä on valvottava – ”Hankkeita on syystä kritisoitu”