Tutkimus

Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.

Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista 61 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.

World Population Reviewin tuore tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukkoon kuuluvat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta.