Perussuomalainen 1/2024

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

tutkija

Cancelointi voisi teoriassa parhammillaan tarkoittaa vallitsevien rakenteiden hyödyllistä kyseenalaistamista. Käytännössä se tarkoittaa kriittisten elementtien sulkemista pois tieteellisestä yhteisöstä tai akateemisesta keskustelusta. Se ei ole vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa. Tämän todistaa ruotsalaisprofessorin empiirinen tutkimus.

Kuten moni muukin asia akateemisessa maailmassa, <a href="https://www.nytimes.com/2020/12/03/t-magazine/cancel-culture-history.html">cancel-kulttuuri</a> on lähtöisin USA:sta. Siellä marginaaliryhmiin kuuluvat radikaaliopiskelijat ja opettajat ovat yliopistoissa yrittäneet estää heihin ryhmänä kriittisesti suhtautuvia henkilöitä tuomasta esiin omia näkemyksiään.
Akateemisissa yhteisöissä monet täällä Pohjolassakin usein väittävät, että kyseistä ilmiötä ei ole, sitä on <a href="https://arbetet.se/2022/11/17/att-utreda-cancelkultur-ar-att-sla-ner-pa-en-halmgubbe-mats-persson/">suuresti liioiteltu</a> tai se on yksinkertaisesti vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa.
Jos kaikki ovat samaa mieltä, minkään sortin cancelointia ei tietenkään tarvita. Moinen tilanne on yliopistoissa lähtökohtaisesti mahdoton, sillä tiedemaailman ehkä keskeisin elementti on kriittinen mutta rakentava erimielisyys ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan.
Perinne synnyttää cancelointia
Ruotsalainen valtiotieteen professori Bo Rothstein <a href="https://www.svd.se/a/4oyAVe/bo-rothstein-mitt-fall-morkas-i-cancelutredning">näkee</a> Svenska Dagbladetissa kotimaansa ja amerikkalaisten yliopistojen välillä vissin eron: amerikkalaiset yliopistot ovat pluralismin leimaamia, koska huomattava osa sekä opiskelijoista, että opettajista on ulkomailta.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-opetusministeri-akateemista-vapautta-on-suojeltava-cancel-kulttuurilta/">Ruotsissa</a> opiskelijat jäävät usein niille sijoilleen, missä ovat korkeakoulutuksensa saaneet. Näin nuoret tutkijat heijastavat voimakkaasti paikallista perinnettä sekä ajatusmallia varmistaakseen oman tieteellisen tulevaisuutensa.
Näin syntyy akateeminen tribalismi (heimokuntaisuus), jossa oma tieteellinen perspektiivi otetaan ikäänkuin annettuna ja vierailevien luennoitsijoidenkin oletetaan tukevan kyseistä ajatussuuntaa. Jälleen kerran, jos kaikki ovat samaa mieltä, cancelointiin ei ole tarvetta.
Keskustelun herättämistä
Rothstein ottaa esimerkin ja kertoo keväällä 2023 hakemastaan Linné-yliopiston professuurista. Viran saaminen edellyttäisi normikritiikin, dekolonialismin, feminismin, queer-ideologian sekä postgrowth-teorian syvällistä hallintaa.
Hän esitti hakemuksessaan muun muassa kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi, jos hän tulisi tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että joku näistä tiedekunnassa vaalituista teorioista ei todellisuudessa vastaisi tieteellistä totuutta.
Ironissävyinen hakemus herätti huomiota yliopiston lisäksi mediassa ja synnytti <a href="https://www.fokus.se/opinion/bo-rothstein-blir-jag-avskedad-om-min-forskning-far-fel-resultat/">keskustelun</a>, jota professori Rothstein lienee tavoitellutkin. Sitten hän veti hakemuksensa pois.

Cancel-kulttuuri kukoistaa yliopistossa – empiirinen tutkimus vahvisti konservatiivimiesten epäilyt

Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia.
 
Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.
Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa.
&#8211; Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa.
&#8211; Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi.
Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti
Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä.
Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja.
Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan.
&#8211; Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui.
Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi
Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta.
&#8211; Eilen oli siis puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys siis oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, siis että viivan allekin jäisi jotain.
Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia.
&#8211; On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla.
&#8211; Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi.
Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille
Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä.
&#8211; Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat.
Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle:
&#8211; Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille &#8211; ja kuntia kuntalaisille?

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Yksi Italian meneillään olevien hallitusneuvotteluiden mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, millaista maahanmuuttopolitiikkaa seuraava hallitus aikoo harjoittaa. Matteo Salvinin sisäministerikaudella Italia pyrki rajoittamaan laitonta maahantuloa ja karkottamaan rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia. Seuraavan hallituksen aikana laiton muuttoliike Välimeren yli saattaa hyvinkin kiihtyä, mikä heijastuisi koko EU-alueelle.

Kesäkuun lopussa tänä vuonna Italian vastaanottojärjestelmässä oli yli 82 000 sellaista turvapaikanhakijaa, joiden hakemusten käsittely on kesken, kirjoittaa tutkija Anna Bono italialaisessa, politiikkaan keskittyneessä Atlantico-nettilehdessä.
Italiassa <a href="http://www.atlanticoquotidiano.it/quotidiano/il-decreto-sicurezza-taglia-i-fondi-agli-immigrati-illegali-non-ai-veri-rifugiati-che-sono-una-piccola-minoranza/">vastaanottokeskuksessa</a> vietetyn vuorokauden keskikustannus veronmaksajille on 35 euroa, mikä on Suomeen verrattuna huokeaa, mutta näitäkin kustannuksia on pyritty Matteo Salvinin kaudella alentamaan.
Tutkija: Ei pakolaisia vaan siirtolaisia
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että leikkausten jälkeen &#8220;kaikki turvapaikanhakijoiden kotouttamispalvelut katoavat&#8221;, kirjoittaa Bono. Aiemmin Torinon yliopistossa Afrikan historian tutkijana toiminut Bono on kuitenkin sitä mieltä, että italian opetukseen tai harrastustoimintaan kohdistuvat leikkaukset ovat sivuseikka. Tutkijan mukaan laiton maahantulo on se ongelma, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
– Nämä ihmiset perustelevat laitonta maahantuloaan Italiaan väittäen olevansa pakolaisia, tutkija Bono kirjoittaa.
Monien turvapaikanhakijoiden tavoite on vain saada ilmainen ylläpito hakemuksen käsittelyn ajaksi, mikä Italiassakin kestää vähintään useita kuukausia.
Vain murto-osa saa turvapaikan
Tutkija Bono huomauttaa, että useimmat maailman kymmenistä miljoonista pakolaisista pakenevat naapurimaahan: rohingat lähtevät Bangladeshiin, burundilaiset Tansaniaan. Useimmat haluavat palata takaisin kotiin mahdollisimman pian. Ei heille tarjota kohdemaan kielikursseja tai muutakaan koulutusta, viihteestä tai harrastuksista puhumattakaan.
Bono viittaa tilastoihin, joiden mukaan vain 5-10 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Italiasta. Jos vastaanottokeskuksissa olevista 82 000 hakijasta noin 70 000 ei todennäköisesti saa oikeutta asua Italiassa, heille on turha opettaa italiaa, Bono kirjoittaa.
Italiaan on alkuvuoden aikana tullut 3 186 turvapaikanhakijaa. Salvinin ansiosta luku on huomattavan alhainen aiempiin vuosiin verrattuna. Tulijoiden tärkeimmät lähtömaat ovat Tunisia, Pakistan, Norsunluurannikko, Algeria, Irak, Bangladesh, Sudan, Guinea, Iran ja Kamerun.
Köyhät eivät tule veneissä Eurooppaan
Torinon yliopiston Afrikan tutkimuksen dosentti Bono on jo aiemmin kritisoinut vahvasti sitä, että Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat siirtolaiset halutaan nähdä &#8220;sotaa ja pommeja&#8221; pakenevina pakolaisina.
– Sotaa pakenevat muuttavat turvallisemmalle alueelle samassa maassa tai naapurimaahan, tutkija Bono toteaa Il Giornale -lehdessä.
&#8211; Jos joku päättää muuttaa Eurooppaan, hän lähtee matkalle ottaen huomioon kaikki siihen liittyvät riskit ja <a href="http://www.ilgiornale.it/news/politica/macch-poveri-e-disperati-questi-sono-falsi-profughi-1165168.html">mahdollisuudet</a>, ei siksi, että hän on hengenvaarassa eikä edes äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Veneissä olevat eivät kuulu afrikkalaisen yhteiskunnan köyhimpiin, Bono sanoo.
Tulijat ovat Bonon mukaan enimmäkseen nuoria miehiä, joista monilla on keskiasteen koulutus. He tulevat kaupunkikeskuksista, joissa he olisivat voineet jatkaa asumistaan afrikkalaisittain katsoen hyvissä oloissa.
– Tulijoita houkuttelee propaganda, joka maalaa Italian ja muut Euroopan maat Eldoradon kaltaisiksi kultamaiksi, joissa kaikki heidän ongelmansa ratkeavat ja joissa he löytävät työtä ja hyvinvointia.
Matka maksaa tuhansia euroja
Tutkija kertoo monien Afrikan maiden tehneen vastakampanjoita, joissa varoitetaan ihmiskauppiaiden houkutuksista. Esimerkiksi Malin hallitus on kampanjoinut teemalla &#8220;Mali on meidän Eldoradomme!&#8221;
Laittomat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille tuhansia euroa päästäkseen Eurooppaan. Heidän kotimaissaan tällaisella summalla on valtava ostovoima. Dosentti Bono korostaa, että Eurooppaan lähtijät eivät todellakaan ole afrikkalaisen yhteiskunnan köyhiä.
&nbsp;
&nbsp;

Kiihtyykö laiton maahantulo Italiaan hallituksen vaihtuessa?

tutkija

Cancel-kulttuuri kukoistaa yliopistossa – empiirinen tutkimus vahvisti konservatiivimiesten epäilyt

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Kiihtyykö laiton maahantulo Italiaan hallituksen vaihtuessa?

Uusimmat

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024