Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

turvallisuuspoliittinen tilanne

Tilastokeskuksen mukaan kaksoiskansalaisten määrä on viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana jopa kolminkertaistunut noin 50 000:sta liki 160 000:een. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokuntavastaava Jari Ronkainen vaatii, että asialle on tehtävä jotakin.

&#8211; On syytä harkita vakavasti kaksoiskansalaisuuteen liittyvien lakien muuttamista, jos viranomaisten paremmalla harkinnalla ei päästä parempaan lopputulokseen, sanoo Jari Ronkainen.
&#8211; Suomenhan ei ole minkään kansainvälisen sopimuksen mukaan pakko myöntää kaksoiskansalaisuuksia. Voi hyvin kysyä, miksi edes pitäisi?
Hallitusohjelma tukee muutosta
Ronkaisen mukaan varsinkin tässä nykyisessä kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa voimme ihan hyvästä syystä kysyä kaksoiskansalaisten itsensä lojaalisuuden perään: ajetaanko tai tuetaanko Suomen vai sen toisen maan etua.
&#8211; Viimeisten kymmenen vuoden aikana näitä kaksoiskansalaisuuksia on myönnetty suorastaan hälyttävää vauhtia. Kyllä tälle asialle on tehtävä jotakin, jyrähtää Ronkainen.
Ronkainen sanoo hallitusohjelman antavan tukea muutoksille. Hallitusohjelmassa lukee: ”Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.”
&#8211; Mehän tiedämme, että Venäjä ei anna lupaa kansalaisuudesta luopumiseen. Kyllä tämä pitäisi ottaa huomioon meillä Suomessa, kun kaksoiskansalaisuuksia myönnetään venäläisille.
Kaksoiskansalaisuus puhuttaa vaaleissa
Kaksoiskansalaisuus on noussut puheenaiheeksi myös presidentinvaalien myötä. Ehdokkailta on kysytty heidän kannastaan kaksoiskansalaisuuteen, ja ehdokkaat ovat tuoneet myös itse kantojaan esille.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on valmis lopettamaan koko kaksoiskansalaisuusjärjestelmän tai vähintäänkin rajoittamaan sitä. Yksi syy on Halla-ahon mukaan se, että ”Venäjä pidättää itsellään oikeuden &#8216;suojella&#8217; venäläisiä, asuivatpa he missä hyvänsä. Siksi Venäjän kaksoiskansalaiset ovat ilmeinen turvallisuusriski Suomelle.”
Määrä jopa kolminkertaistunut
Tilastokeskuksen mukaan kaksoiskansalaisten määrä on siis viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana jopa kolminkertaistunut noin 50 000:sta liki 160 000:een.
Venäläisten kaksoiskansalaisten määrä on lisääntynyt noin viidestätoistatuhannesta liki 40 000:een. Somalitaustaisten kaksoiskansalaisten määrä on suhteellisesti ottaen suorastaan räjähtänyt reilusta kolmestasadasta noin yhdeksääntuhanteen henkilöön, joilla on sekä Suomen että Somalian kansalaisuus.
Muita merkittävästi lisääntyneitä kaksoiskansalaisuuksia on irakilaisten vajaasta tuhannesta 7 500:aan sekä afgaanien noin kuudestasadasta 4 400:aan lisääntyneet kaksoiskansalaisuudet. Syyrialaistenkin kaksoiskansalaisten määrä on yli kymmenkertaistunut reilusta sadasta noin 1 700:aan.
&nbsp;

Kaksoiskansalaisuuksia myönnetty hälyttävää vauhtia – Ronkainen: “On syytä harkita vakavasti kaksoiskansalaisuuteen liittyvien lakien muuttamista”

Ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa äänestettiin tänään jalkaväkimiinoja takaisin käyttöön esittävästä kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteella irtauduttaisiin jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Valiokunnan enemmistö katsoi, että kansainvälisestä sopimuksesta irtaantuminen ei ole kansalaisaloitteella mahdollista. Perussuomalaiset olivat eri linjalla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion tekemän ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puiston kannattaman esityksen puolesta äänestivät perussuomalaisten lisäksi kristillisdemokraatit.
Esitys hävisi äänestyksessä, kun sitä vastaan äänestivät valiokunnassa kokoomus, keskusta, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto.
– Pidän varsin erikoisena, että ulkoasiainvaliokunta katsoo kansalaisaloitteen olevan lainvastaista toteuttaa ilman, että asiasta edes pyydettiin perustuslakivaliokunnan lausuntoa, Ville Tavio sanoo.
Suomi voi muuttaa omia lakejaan
Laatimassaan vastaehdotuksessa perussuomalaiset katsoo, että kansalaisaloitejärjestelmä on tarkoitettu kansanvallan välineeksi ja demokratian vahvistaminen edellyttää, että kansalaisaloitteella voidaan esittää myös lakimuutosta kansainvälisen sopimuksen alaan kuuluvasta asiasta.
&#8211; Ulkoasiainvaliokunta ei ole hankkinut asiassa perustuslakivaliokunnan lausuntoa, eikä ulkoasiainvaliokunta ole oikea taho päättämään asian perustuslainmukaisuutta. Perustuslainmukaisuutta ei ole myöskään ulkoasiainvaliokunnassa tutkittu, eikä asiasta ole saatu yhdenkään perustuslakioppineen lausuntoa. Näin ollen käsittelyä on syytä jatkaa ja pyytää asiassa perustuslakivaliokunnan lausunto, todetaan perussuomalaisten vastaehdotuksessa.
&#8211; On oleellista, että vaikka nykyisin lainsäädäntö perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin, voi Suomi suvereenina valtiona silti halutessaan muuttaa omia lakejaan.
Ottawan sopimuksesta irtauduttava
Perussuomalaisten mielestä kansainvälisistä sopimuksista irtautumista on syytä arvioida tapauskohtaisesti kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan.
&#8211; Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pidämme perusteltuna, että kansallinen turvallisuus menee Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden edelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja ryhtyy tarvittaviin toimiin jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseksi, perussuomalaiset esittää.
&nbsp;

Ulkoasiainvaliokunnassa äänestettiin Ottawan sopimuksesta – perussuomalaiset eri linjalla valiokunnan enemmistön kanssa: Kansallisen turvallisuuden on mentävä miinakiellon edelle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela toivoo Suomen rataverkkoa kehitettävän poikittaisyhteyksien osalta. Koskela on useasti peräänkuuluttanut Suomen kehäradan käyttöönottoa kokonaisvaltaisesti. Kehärata yhdistää Suomen sen leveimmältä kohdalta kulkien Porista Parkanon, Haapamäen, Jyväskylän, Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Parikkalaan.

&#8211; Yhteysväli koostuu monenlaisista rataosuuksista, joista osa onkin jo käytössä. Valitettavasti ratayhteys pätkii Porin ja Haapamäen sekä Savonlinnan Laitaatsillan kohdalla, Jari Koskela sanoo.
Kehäradan käyttöönotto ei sisälly valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, vaikka suunnitelmassa Jyväskylän ja Pieksämäen välisen osuuden peruskunnostustarve tunnustetaan. Koskelan mielestä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne kuitenkin antaa syyn tarkastella suunnitelmaa uudelleen.
Huoltovarmuuden kannalta tärkeää
Huoltovarmuuden kannalta ja vaihtoehtoisten reittien tärkeyden vuoksi kehäradan käyttöönotto olisi Koskelan mielestä nyt tärkeää. Radan kautta avautuisi sisäisestä Suomesta suorin yhteys läntisen Suomen satamiin Raumalle, Poriin, Kaskisiin ja Vaasaan. Näin saataisiin käyttöön vapaata meritilaa ilman Helsingin edustan risteävän meriliikenteen riskejä.
&#8211; Kehäradasta olisi mahdollista tehdä Suomen tavaraliikenteen pääyhteysväli. Poikittaisrata yhdistää kaikki Suomen pitkittäisradat. Jos tavaraliikennettä siirrettäisiin kehäradalle, vapauttaisi tämä samalla henkilöliikenteen ruuhkia pääradalla, Koskela muistuttaa.
Puolustusvoimien kalusto liikkuu parhaiten raiteilla
Kehäradan merkitys on tärkeä myös Puolustusvoimille. Radan varrella sijaitsee Niinisalon varuskunnan harjoitusalue, jossa on tänä vuonna järjestetty kansainvälisiä harjoituksia. Niitä järjestetään Nato-jäsenyyden myötä varmasti lisää.
&#8211; Puolustusvoimien raskas kalusto liikkuu näppärimmin raiteilla, ja kehäradan kautta kalustoa saadaan liikutettua satamista niin Niinisalon harjoitusalueelle kuin sisäiseenkin Suomeen, Koskela huomauttaa.
Kansanedustaja Koskela on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutuksia liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä keinoja, joilla Suomen rataverkon ja läntisen Suomen satamien yhteensopivuutta voidaan parantaa. Koskela on aiemmin syksyllä jättänyt myös talousarvioaloitteen Suomen kehäradan valmistelutöitä varten.
&nbsp;

Koskela: Suomen kehärata turvaa huoltovarmuutta ja avaa reitin länteen

Ison-Britannian pääministerin tapaaminen Suomen tasavallan presidentin kanssa merkitsi suurta murrosta Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa. Pakon edessä Suomi astui merkittävän askeleen länteen. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/tosiasioiden-tunnustaminen-on-suomen-turvallisuuden-perusta-hotto-pois/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että presidentti Sauli Niinistön sanoin Venäjällä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Pääministeri Boris Johnsonin vierailun aikana sovittiin siitä, että Iso-Britannia tukee Suomea Nato-prosessin aikana myös sotilaallisesti. Periaatteessa Suomi siis ei ole yksin.
&#8211; Nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki sopimukset ovat vain paperia. Se todellinen poliittinen halu auttaa meitä ulkoapäin perustuu siihen, että me itse kykenemme itse puolustamaan itseämme, ja siihen, että meidän puoluejärjestelmämme on ”terve”. Että ymmärrämme muuttuneet tosiasiat, kirjoittaa perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Yksimielisyys on tärkeää kriisin aikana
Sanalla ”terve” Luukkanen viittaa entisen sodanaikaisen pääministerin Edwin Linkomiehen muistelmiin ”Vaikea aika. Suomen pääministerinä sotavuosina 1943-1944”.
Muistelmissaan Linkomies kertoi siitä, kun hän kävi 4.6.1942 marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän iltana keskustelun silloisen ulkoministeri Wittingin ja kenraali Paavo Talvelan kanssa suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Keskusteltiin siitä, palaisivatko puolueriitaisuudet, kun sota on saatu onnellisesti hoidettua. Sallittaisiinko puolueriitaisuuksia?
&#8211; Linkomiehen käsitys oli, että suuren vaaran uhatessa puolueriidat olivat vaimentuneet, ja se oli todiste meikäläisen poliittisen järjestelmän ”terveydestä”. Vuosien 1943-1944 pääministeri kuitenkin torjui kaikki yritykset luopua demokratiasta ja puoluejärjestelmästä, ”koska ei kaikilla kansalaisilla koskaan voi olla sama mielipide tiettyjen ratkaisujen suunnasta”. Ajatus on syvällinen ja viisas.
Todellisuuden merkitys kriisitietoisuudessa
Kriisissä kansallinen yksimielisyys on tärkeintä. Yhtä tärkeää on se, että tosiasiat ymmärretään niin kuin ne ovat. Edwin Linkomiehen pääministerikauden eräs tärkeimmistä näkökohdista oli antaa ulkomaailmalle kuva täysin yksimielisestä Suomen kansasta. Tässä häntä auttoi se, että silloinen kriisitietoisuus oli korkea. Kansakunta katsoi ulkoista uhkaa silmästä silmään.
Vuoden 1943 tilannetietoisuuden vertaaminen vuoden 2022 poliittiseen tilanteeseen tuottaa kuitenkin hämmentävän kokemuksen. Miltei kaikki puolueet tukevat kansallista turvallisuutta, ja meillä vallitsee tässä asiassa ns. linnarauha. Isänmaa on tärkein.
&#8211; Ongelmana on vain valitettavasti se, että on puolueita, jotka eivät näe todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Selkosuomeksi: omat höntsö-pakkoajatukset sanelevat joillain tahoilla todellisuuden ymmärtämisen rajat. On puolueita, jotka eivät kykene näkemään tämän kriisin syvyyttä ja sen merkitystä meille.
Normaalisti oppositio haastaisi hallituksen suuressa salissa. Nyt on kuitenkin kriisi. Luukkanen pitää selvänä, että niitä todellisuuden kultaisia hitusia on alettava imeytymään koko hallituksen sisälle. On muistutettava ja nostettava ääntä. On ymmärrettävä tosiasiat.
Toukokuun lopulla Suomi on energiakriisissä
Luukkanen uskoo Suomen törmäävän hyvin pian karuun todellisuuteen:
&#8211; Kun Venäjän kaasun tulo lakkaa 24. toukokuuta, merkitsee se sellaista taloudellista myllerrystä, joka täristää koko valtakuntaa ylhäältä alas saakka. Sen ja Ukrainan sodan seurauksena Suomessa tulee joukkoirtisanomisia, konkursseja ja taloudellista hätää. Irtisanotut eivät voi maksaa asuntolainojaan ja maahan syntyy ennennäkemätön lama, jonka rinnalla 1990-luvun lama oli pikkujuttu.
&#8211; Samaan aikaan ja valitettavasti – hallitus ei oikein kykene näkemään, miten valtava muutos on tulossa. Se sulkee silmänsä. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että polttonesteiden hintojen on oltava sellaisia, että ihmiset pääsevät töihin. Se ei näytä tajuavan ihan aikuisten oikeesti sitä, että ihmisten ostovoima on nyt laskenut niin, että rahaa ei jää käteen. Se unelmoi ja hybernoi.
Hallituksen on herättävä
Luukkanen pitää tilanteen kriittisyyden tunnustamista kansallisen yksimielisyyden ehdottomana edellytyksenä. Tavallisten kansalaisten ostovoimaa ja kykyä käydä töissä on varjeltava kaikin keinoin. Samoin on priorisoitava valtion menot niin, että keskitytään selviämiseen, sillä siltarummut eivät tuota uusia ihmisiä, mutta ihmiset tekevät niin.
&#8211; On huolehdittava kansalaisten jokapäiväisestä elämästä. Kehitysapuun voidaan antaa rahaa mutta vasta sitten kun on ylijäämäinen budjetti – <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1162687340583837696">ei nyt</a>.
Ideologia estää todellisuuden ymmärtämisen
Luukkanen on pohtinut kovasti, miten on mahdollista, että muuten rationaalisesti toimivilla ihmisillä on joissain asioissa vaikeuksia harkita asioita tyynesti ja faktojen kautta.
Puoluesihteeri uskoo, että ulkomailta tulleet henkiset vaikutteet ja ideologiat estävät kriisitietoisuuden ymmärtämistä. Juuri se woke, identiteettipolitiikka ja punavihreä höyrypäisyys estävät ajattelun. Kyse on kummallisesta poliittisesta kognitiivisesta dissonanssista, joka jäytää nyt hallitusta ja sen yksimielisyyttä.
&#8211; Hallituksella on nyt vakava ajatusjähmä. Ajatellahan voi mitä tahansa, mutta näyttää ikävästi siltä, että viisikkohallituksen kriisitietoisuuden vähäisyys vaikeuttaa järjellistä politiikan tekoa.
&#8211; Siirtymä hötöstä realiteettien maailmaan on valitettavasti hidas. Vaikka kriisi lähestyy kuin valtava tsunami, niin hallitus jatkaa fantastisilla vaatimuksilla ”vihreästä siirtymästä”, polttoaineiden hintojen ideologisesta korottamisesta, omakotitalojen ”pakkoremonteista” ja kannattaa innokkaasti sitä, että EU tekisi lisää ”elvytyspaketteja”.
&#8211; Rajalla tapahtuviin pikakäännytyksiin on kyllä poliittista valmiutta valiokuntatasolla, mutta kun kriisi lähenee, niin ei pystytä toimimaan. Ei kertakaikkiaan pystytä. Poliittinen rohkeus puuttuu.
Miten rohkaista pelkäävää?
Luukkasen mukaan Suomi on nyt sillä viimeisellä rannalla, jossa on uskallettava ajatella ja toimia. Kosmeettiset muutokset eivät toimi, kun oma valtiollinen tervahöyrymme kohtaa myrskyn. Luukkanen penää hallitukselta kriisijohtamista.
&#8211; Rohkaisen nyt teitä: Sanna, Annika, Petteri ynnäs muut: olkaa rohkeita ja katsokaa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat! Tai vähän kuin lapsia uimakoulussa: kyllä se vesi kantaa!
&nbsp;

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Eduskunnan puolustusvaliokunta kehottaa tuoreessa pöytäkirjalausumassaan puolustusministeriötä lisäämään kertausharjoituksia ja ohjaamaan lisärahoitusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen perustelee lausumaa nopeasti muuttuneella turvallisuuspoliittisella tilanteella.

&#8211; Ukrainan sodan myötä suomalaisten maanpuolustustahto ja halukkuus koulutuksiin on kasvanut räjähdysmäisesti. Tähän huutoon on nyt pystyttävä vastaamaan, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kertoo.
Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja
Puolustusvaliokunta perää myös lainsäädäntömuutoksia Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaedellytysten parantamiseksi. Nykyinen maanpuolustuslaki rajaa Puolustusvoimien sarjatulta ampuvat aseet pois MPK:n käytöstä.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että MPK:n ampumaharjoituksissa ei voida käyttää puolustusvoimien aseita, joissa on sarjatulitoiminto. Ampuminen on keskeisimpiä sotilastaitoja, ja tosipaikan tullen reserviläisille jaetaan sarjatuliaseet, Ronkainen sanoo.
Kaikki maanpuolustus ei ole aseellista
MPK toteuttaa lakisääteisten tehtäviensä ohella myös ei-aseellista varautumis- ja turvallisuuskoulutusta (VARTU). VARTU ei kuulu valtionavun piiriin, mutta on erityisen tärkeää toimintaa naisille ja miehille, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta tai ovat sijoitetun reservin ulkopuolella. Ronkainen ehdottaa VARTU-toimintaa valtion rahoituksen piirin.
&#8211; Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, mutta kaikki maanpuolustus ei ole aseellista. On ainoastaan Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti – sota on yksi vakavimmista kriiseistä, mutta ei ainoa mahdollinen, Ronkainen perustelee.
&nbsp;

Puolustusvaliokunta vaatii lainsäädäntömuutoksia ja rahoitusta vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäämiseksi – “On Suomen etu, jos pystymme varautumaan kriiseihin mahdollisimman monipuolisesti”