Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tuontiriippuvuus

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne on tehnyt kirjallisen kysymyksen pienydinvoiman käyttöönoton nopeuttamisesta Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi ja Venäjä-riippuvuuden lopettamiseksi tuontisähkön osalta.

Venäjältä tuodaan edelleen tänäkin päivänä sähköä 600–1 400 megawatin teholla. Tämän tuonnin lopettamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi Suomen on muutettava omaa tuotantorakennettaan mahdollisimman nopeasti. Lyhyen tähtäimen toimien lisäksi tarvitaan selkeä ydinvoimastrategia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan Lulu Ranteen mukaan Norjan vesivoimaan perustuva säätövara on tehnyt Suomelle mahdolliseksi kasvattaa omaa tuulivoiman asennettua kantaansa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että kaikkialla, riippumatta asennetun tuulivoiman määrästä, voi olla viikkojen vähätuulisia jaksoja, jona aikana tuulivoimatuotanto voi olla olematonta.
Venäjän sähkön ja fossiilisten ainoa vaihtoehto
Esimerkiksi tänään 25.3. Saksassa on ollut erittäin tyyntä jo neljättä päivää tuulitehon käytyä alimmillaan 169 megawatissa, kun se voi olla yli 40 000 megawattia. Saksassa käytetyn sähkön CO2-päästöt ovatkin yli 600 g/kWh, kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.
&#8211; Logiikka ja matematiikka asiassa ovat armottomia. Kun ei tuule, ei tuule, eikä tuulivoimaa saada, oli myllyjä pystyssä kuinka paljon tahansa. Kun fossiilisista ja Venäjän sähköstä on päästävä eroon, eivätkä aurinko- ja tuulivoima sääriippuvaisina yksinkertaisesti ole ratkaisu, jää luotettavan ja päästöttömän perusvoiman tuottamiseksi jäljelle ainoastaan ydinvoima, Ranne toteaa.
Saksan ydinvoiman alasajo ihmetyttää
Ranne ihmettelee, miten Saksa edelleenkin ajaa omaa ydinvoimaansa alas. Suomen Fennovoiman ydinvoimalahanke taas joko peruuntuu tai ainakin viivästyy merkittävästi uutta toimittajaa etsittäessä. Nykyisenkaltaisten uusien ydinvoimaloiden käyttöön saaminen kestää sietämättömän kauan.
&#8211; Ratkaisu ydinvoiman nopeampaan ja hajautetumpaan käyttöön saamiseen olisivat ns. pienydinvoimalat, joiden idea olisi se, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjoina esivalmistettuja teollisia tuotteita, joiden luvitus-, asennus- ja käyttöönottoaika olisi kertaluokkaa nykyisten suurvoimaloiden vastaavaa lyhyempi.
Lainsäädäntötyö aloitettava mahdollisimman nopeasti
Ranne arvelee, etteivät Suomen omat voimat riitä varsinaiseen voimalatuotantoon, mutta Suomen maailman huippua olevat ydinvoimaloiden laatu- ja turvallisuusosaaminen olisivat korvaamaton apu pienydinvoimaloita suunnitteleville ja tuottaville teollisille toimijoille.
&#8211; Pienydinvoimaloiden edellä kuvatun kaltainen käyttöönotto edellyttäisi merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Lainsäädäntötyö tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja teollinen yhteistyö auttaisi myös turvallisuusvaatimusten määrittelyssä, sanoo Ranne.
Pienydinvoimastrategian laatimisen aika on nyt
Ranne paaluttaa nyt olevan se ajankohta, jolloin Suomen pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa.
Ranne onkin esittänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
&#8211; Mihin mahdollisimman nopeisiin toimiin aiotte ryhtyä, että Suomelle muodostetaan selkeä, aikataulutettu pienydinvoimastrategia sekä sen tarvitsema sääntely-ympäristö?
&nbsp;

Ranne: Pienydinvoima otettava Suomessa käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaaksi, jolloin huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanomalehti Kalevassa julkaistussa tuoreessa kolumnissaan.
&#8211; Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se sisältää mm. elintarvike- ja energiahuollon sekä finanssialan, logistiikan, teollisuuden, tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisen poikkeustilanteessa, avaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Elintärkeät toiminnot on turvattava, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää arkeaan.
Huoltovarmuutta tarkasteltava kokonaisuutena
Immosen mukaan uhkat eivät ole enää puhtaasti sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia ja muuttuvia. Huoltovarmuutta on tarkasteltava laaja-alaisena kokonaisuutena.
&#8211; Uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa, Immonen toteaa.
Suomen omavaraisuuden lasku huolestuttaa
Hän näkee huolestuttavana kehityksen, jossa Suomen omavaraisuus on laskenut vuosikymmenien aikana lähes kaikilla tuotannonaloilla.
&#8211; Epävakaaksi muuttuneessa maailmassa on suunniteltava tarkkaan, mitä hyödykkeiden tuotantoa, toimintoja ja prosessin osia on välttämätöntä saada lähemmäs Suomea. Maallamme on oltava kyky tuottaa niitä hyödykkeitä, joita elämässä tarvitaan.
Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Kustannusten kohoamisen seurauksena riski tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimiin ruuantuotannon turvaamiseksi.
Energiahuolto turvattava
Immonen korostaa energiahuollon turvaamisen tärkeyttä.
&#8211; Kriisissä tuontienergian saaminen voi vaarantua, joten kotimaista energiantuotantoa on vahvistettava. Suomessa tarvitaan turpeen energiakäyttöä ja muita kotimaisia energianlähteitä.
&#8211; Suomen on panostettava riittävään omavaraisuuteen myös kriittisten raaka-aineiden, lääke- ja sairaalatarvikkeiden sekä teknologian tuotteiden osalta. Suomen on ehdottomasti päästävä irti epäterveistä riippuvuussuhteista muihin maihin.
&#8211; Kansalaisia on kannustettava huolehtimaan yksilö- ja perhetason huoltovarmuudesta riittävällä huoltovarmuusvarastolla, josta löytyy kriiseissä selviytymiseen tarvittavat välttämättömät tuotteet ja tarvikkeet. Myös kansalaisten kyberosaamiseen tulee panostaa, Immonen toteaa.
Kriisinsietokyky koetuksella
Immonen tähdentää, että kun turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella, korostuu valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan.
&#8211; Hallituksen on kyettävä dynaamiseen päätöksentekoon ja vastuulliseen johdonmukaiseen kriisitiedottamiseen. Kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
&nbsp;

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vaatii, että Euroopan, mukaan lukien Suomen, on nyt ryhdyttävä päättäväisesti irtaantumaan venäläisestä energiasta ja muista huoltovarmuuden kannalta kriittisistä raaka-aineista. Riippuvuuden venäläisestä energiasta otti esiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa keskiviikkona.

&#8211; Suomen tilanne on vakava. Venäjältä tuodaan haketta, öljyä, kaasua, hiiltä ja mm. 80 % elintärkeiden kalium- ja typpilannoitteiden pääraaka-aineista. Lisäksi Venäjältä tulee tälläkin hetkellä 1 400–1 500 MW:n teholla sähköä, kommentoi kansanedustaja Lulu Ranne tiedotteessaan keskiviikkona.
Energian hinta nousee ilman viherverotustakin
Sähkön osalta on Ranteen mukaan huolehdittava siitä, että Suomi on se, joka vetää töpselin irti, ja on siihen valmis. Maamme energiahuolto tulee siten vaikeutumaan ja hinta nousemaan ilman kovaa viherverotustakin.
&#8211; Ukrainan presidentti on esittänyt taloudellisen isänmaallisuuden ohjelmaa, jolla alennetaan ukrainalaisten yritysten ja kansalaisten verorasitusta, mukaan lukien polttoaineiden arvonlisäverotusta.
&#8211; Suomenkin hallituksen on nyt viimeinkin laitettava asiat tärkeysjärjestykseen ja käynnistettävä toimenpiteet, joilla vähennetään tuontiriippuvuutta mm. palauttamalla kotimainen turve energiapalettiin. Kansalaisten ja yritysten kustannusrasitusta on helpotettava energian veronalennuksilla, Ranne vaatii.
Turvetuotannon alasajo on keskeytettävä 
Ranne huomauttaa, etteivät hallituksen turpeeseen kohdistuvat huoltovarmuustoimet ole toimivia. Ei Suomeen ole jäämässä turveyrittäjiä odottelemaan valtion huoltovarmuustilauksia.
&#8211; Turvetuotannon alasajo on keskeytettävä välittömästi, ja turve otettava täysimittaiseen ja kasvavaan käyttöön korvaamaan venäläistä tuontienergiaa.

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä