PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – “Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

tulonsiirrrot

Hallitus pyrkii vahvistamaan julkista taloutta samanaikaisesti säästöillä ja parantamalla työn kannustimia eri keinoilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttääkin väistämättä uudistuksia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaa valtiontalouden tilanteen edellyttävän lähivuosina tiukkaa budjettikuria ja kovia päätöksiä. Hallitus onkin toteuttamassa jopa kuuden miljardin sopeutukset, joista suorien sopeutuksien osuus on neljä miljardia.
Samalla hallitus ryhtyy eri keinoilla hakemaan talouskasvua työn ja yrittämisen sekä koulutusosaamisen kautta. Jatkossa työn tekemisestä tulee kannattavampaa.
Hallitus lähtee siitä, että kokonaisveroaste ei kasva hallituksen toimilla. Suunta onkin päinvastainen.
&#8211; Kun huomioidaan esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alenemiset, niin ensi vuonna verotus selvästi kevenee. Tämä lisää ostovoimaa. Tämä on perusteltua tilanteessa, jossa haetaan elvytystä, Purra sanoi tänään Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009848420.html">haastattelussa</a>.
Kritiikistä huolimatta on pakko säästää
Samalla kun työn kannustimia parannetaan eri keinoilla, hallitus hakee säästöjä hallitusohjelman mukaisesti. Jo ensi vuoden budjetissa säästöjä kohdistuu laajasti liki kaikille sektorille. Osa säästöistä osuu myös tulonsiirtoihin, mikä on herättänyt tunteita ja vastustusta.
Purra kuitenkin korostaa, että velkasuhteen korjaaminen ei onnistu, jos samalla myös sosiaaliturvan menoihin ei kosketa.
&#8211; Valtion budjettikirjassa suurimmat osa-alueet ovat sote ja tulonsiirrot. Vasemmisto-opposition kritiikistä huolimatta tosiasia on, että julkisen talouden korjaaminen ei ole mahdollista ilman jonkinlaisia leikkauksia näille sektoreille. En kiellä, etteikö edessä olisi myös vaikeita ja kipeitä päätöksiä. Näistä kuitenkin tehdään vaikutusarviot ja pyritään välttämään kohtuuttomia tilanteita.
Purra sanoo, että hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa aina työhön.
&#8211; Se ei ole vielä täysin mahdollista, joten siihen suuntaan edetään vähitellen. Tavoitteena on kuitenkin aina työllisyyden parantuminen.
Yleispohjoismaiselle linjalle
Purra korostaa, että erityisen radikaaleista uudistuksista ei ole kyse.
&#8211; Kun katsotaan hallitusohjelman työlinjaa, työmarkkinoiden rakenneuudistuksia, sosiaaliturvan tehtäviä uudistuksia sekä kannustinloukkujen purkamista, kyse on melko tavallisesta yleispohjoismaisesta linjasta. Monet samoista uudistuksista on tehty jo vuosikausia sitten Suomen verrokkimaissa, kuten Pohjoismaissa ja Saksassa.
Valtion velkataakka on raskas. Purra viittaa EU-komission arvioon, jonka mukaan Suomi olisi ensi vuonna EU:n seitsemänneksi velkaisin maa. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Suomea edellä olevien maiden velkasuhde paranee, kun taas Suomen velkasuhde menee vielä toistaiseksi eri suuntaan.
&#8211; Suomessa tilanne ei ratkea ilman sitä, että saamme aikaan myös aitoa kasvua, Purra sanoo.
Hän toteaa, että nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on paisunut liikaa ja että järjestelmän ongelmien taustalla on osin maksajien ja saajien välinen krooninen epäsuhta. Asetelma edellyttääkin väistämättä muutoksia.
&#8211; Yksinkertaisesti kyse on siitä, että tämänhetkiset tulot eivät riitä kustantamaan nykyisenkaltaista hyvinvointijärjestelmää. Sitä ei tulevaisuudessa enää ole, jos nyt ei tehdä uudistuksia. Samalla kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Yksityissektori mukaan purkamaan hoitojonoja
Valtio vastaa myös hyvinvointialueiden rahoituksesta. Purra huomauttaa, että tänäkin vuonna hyvinvointialueille annetaan miljardeja lisää. Myös hyvinvointialueiden alijäämät rasittavat valtion taloutta.
Purra katsoo, että kustannusten hillitseminen on välttämätöntä myös hyvinvointialueilla, sillä menot ovat kasvussa muutenkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
&#8211; Mikäli me emme onnistu saavuttamaan tuottavuustoimia hyvinvointialueille niin, että alueiden kustannusten kasvu pienenee, paletti ei pysy kasassa.
Hallituksen tuore budjettiesitys korottaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia, joten sekä yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen ja hammaslääkärin hoitojen Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Suunta on tässäkin täysin eri kuin aiemmilla hallituksilla.
Purra katsoo, että Kela-korvausten nostaminen on ehdottomasti paras ja tehokkain keino hoitojonojen purkamiseksi.
&#8211; Hyvinvointialueilla on monia haasteita. Kasvavasta rahoituksesta huolimatta monet peruspalvelut eivät toimi kunnolla. Jonoja on niin paljon, että tarvitsemme yksityistä sektoria mukaan purkamaan jonoja.
Lisää työtunteja suomalaisille
Veronalennuksilla hallitus tähtää siis toimeliaisuuteen, mikä lisää työtuntien määrää. Esimerkiksi työtulovähennyksen rakenne muuttuu niin, että vähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi niin sanottu solidaarisuusvero säilyy, mutta veron alarajaa nostetaan. Toimen kustannus on noin 60 miljoonaa. Yhteensä siis 160 miljoonaa.
&#8211; Kun puhutaan menosäästöistä ja kokonaisuudesta, väite siitä, että hallitus muka tekisi suuria veronalennuksia ylimpiin tuloluokkiin, ei ole totta. Esimerkiksi työtulovähennys painottuu pieni- ja keskituloisille. Veroprosentti laskee eniten 20 000 – 25 000 euroa vuodessa tienaavilla. Myös työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen lisää käytössä olevia tuloja vielä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Helpotusta työmatkakuluihin
Hallituksen niin sanottuun työlinjaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös työmatkakulut, joihin on luvassa helpotusta. Ensi vuonna voimaan astuvaa polttoaineveron alentamista voidaan pitää jopa historiallisena. Veroa alennetaan noin 160 miljoonalla.
Purra huomauttaa, että myös jakeluvelvoite on huomattavasti maltillisemmalla tasolla edelliseen hallitukseen verrattuna. Ensi vuonna jakeluvelvoite ei nouse.
&#8211; Pelkästään näiden toimien vaikutus autoilun kustannuksiin on hurja. Lisäksi vielä ajoneuvovero alenee.
Autoilun kustannuksien alentamisen lisäksi hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/liikenne-ja-viestintaministeri-ranne-budjettiriihesta-asfaltti-tuoksuu-ensi-kesana-koko-suomessa/">investoi vahvasti liikenteeseen</a>. Autoilijat ja motoristit saavat lisää sileää tienpintaa, sillä rapautunutta tieverkkoa korjataan ensi vuonna 250 miljoonan eurolla Tiestön korjaus tulee tarpeeseen jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta.

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Suomi-Areenassa keskusteltiin tänään teemoista, jotka koskivat rajojen ja rajanvedon merkitystä ihmiselämälle. Paneelikeskusteluun osallistuneet kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajat Atte Kaleva, Hilkka Kemppi ja Riikka Purra olivat hieman eri painotuksin samanmielisiä siitä, että rajoja tarvitaan. Vaikka eduskunnassa tunnetusti esiintyy täysin toisenlaistakin ajattelua, perussuomalaisten Purra muistutti, että rajojen merkitys konkretisoituu monille vasta silloin, kun eteen on kasautunut ongelmia.

Mitä rajat merkitsevät ihmisyhteisölle? Voiko ilman rajoja olla turvaa? Voiko samanaikaisesti olla olemassa hyvinvointivaltio ja täysin avoimet valtiorajat? Muun muassa näistä teemoista kertoivat näkemyksiään kansanedustajat Atte Kaleva (kok), Hilkka Kemppi (kesk) ja perussuomalaisten Riikka Purra Suomi-Areenan paneelikeskustelussa maanantaina iltapäivällä.
Paikoin filosofisen debatin rajapintaa tavoittaneen keskustelun pohjana oli sosiologian emeritusprofessori Frank Furedin kirja Rajat merkitsevät, josta on äskettäin ilmestynyt suomennos Suomalaisuuden Liiton toimesta.
Kuilu kasvaa poliittisen eliitin ja kansan välillä
Furedin kirja puolustaa rajojen ja rajanvedon merkitystä ihmiselämälle. Kirja pohjautuu havainnolle, jonka mukaan länsimaiset yhteiskunnat ovat vähitellen vieraantuneet rajoista ja rajan vetämisestä, mikä näkyy elämää merkityksellisesti perustavanlaatuisten erotteluiden ja rajojen kyseenalaistamisena.
Rajojen, kuten kansallisvaltion rajojen tai vaikka sukupuolien välisten rajojen, puolustajan eteen saatetaan nostaa esimerkiksi rasistikortti, tarkoituksena keskustelun tyrehdyttäminen. Purra kuitenkin totesi, että tavan kansalaiselle on vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi sosialismista kumpuava liittovaltion ajaminen voisi olla järkevää.
&#8211; Tässä on nähtävissä ero poliittisen ja akateemisen eliitin ja tavallisten kansalaisten välillä. Suurin osa suomalaisista haluaa, että meillä on rajat ja kansa myös ymmärtää, että miehen ja naisen välillä on ero ja niin edelleen.
Keskustan Kemppi oli samoilla linjoilla ja totesi, että turvallisuuden näkökulmasta rajoja tarvitaan.
&#8211; Se keskustelu, mitä eduskunnassa on käyty, esimerkiksi itärajan sulkemisen ympärillä, on erittäin tärkeää, Kemppi sanoi.
Perussuomalaiset sai rajavartiolakiin läpi pitkäaikaisen vaatimuksensa siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan. Purra huomautti, että perussuomalaiset on ajanut läpi hätätilapykälää lakiin jo vuosikaudet, mutta vasta nyt eduskunnasta löytyi vastakaikua.
Kansallisvaltioiden merkitys korostui pandemiassa
Kokoomuksen Kaleva ihmetteli, että usein samat ryhmät, jotka haluavat poistaa kansallisvaltioiden rajoja, kuitenkin samaan aikaan haluavat ylläpitää yksityisiä ”turvallisen tilan” rajoja.
&#8211; Woke-porukoiden sisäinen paradoksi on, että rajoja poistetaan vain silloin, kun se sopii heille, mutta toisissa yhteyksissä muureja pystytetään voimakkaasti.
Toisaalta juuri valtioiden välisiä rajoja on voimakkaasti madallettu esimerkiksi EU-alueella, jossa jäsenvaltioiden kansalaiset voivat ylittää toisten EU-valtioiden rajoja melko vapaasti.
Purra huomautti, että ongelmia on nähty, esimerkiksi koronapandemian alussa, jolloin EU-jäsenvaltiot eivät kyenneet sopimaan keskenään rokotteista ja suojavälineistä.
&#8211; EU:sta kansallisvaltioiden suvereniteetti nousi välittömästi suojaamaan jäsenvaltioiden omia kansalaisia, kuten toki kuuluu ollakin.
Purra jatkoi, että rajattomasta utopiasta unelmointi on noussut vahvaan asemaan yliopistomaailmassa, erityisesti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.
&#8211; Yliopistoissa opiskelijoita ja tutkijoita sosiaalistetaan ajattelutapaan, jonka mukaan rajoja ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla. On jopa eräitä hyvin korkeassa asemassa olevia kansainvälisen politiikan professoreita, jotka ovat sitä mieltä, että rajavalvonta on moraalisesti väärin ja että ulkomaalaisilla tulisi olla samat demokraattiset oikeudet maan sisällä kuin maan omilla kansalaisilla, koska muu olisi syrjintää. Arkijärjellä ajateltuna tuossa ei kuitenkaan ole mitään järkeä, Purra sanoi.
EU hamuaa yhä lisää valtaa
Keskusteluun osallistuneet kansanedustajat olivat keskenään melko samanmielisiä siitä, että rajoja tarvitaan. Suomen eduskunnassa, erityisesti vihervasemmiston piirissä, tunnetusti kuitenkin myös esiintyy täysin päinvastaista ajattelua.
Purra totesi, että rajojen tarpeellisuus konkretisoituu monille vasta silloin, kun eteen on kasautunut ongelmia.
&#8211; Rajoja vastustavilta tahoilta monesti unohtuu, että demokratiaa ei voi olla olemassa muualla kuin suljetuissa yhteisöissä. Vastaavasti antelias tulonsiirtojärjestelmä, kuten Suomessa, voi olla mahdollinen vain rajatulla alueella.
Purra huomautti, että EU hamuaa itselleen yhä enemmän valtaa jäsenvaltioilta. Tällä hetkellä Suomessa kärvistellään esimerkiksi sen kanssa, voidaanko Brysselissä päättää jo Suomen metsäpolitiikasta, eli kuinka paljon Brysselissä voidaan tehdä päätöksiä, joihin Suomen kansalaiset eivät voi vaikuttaa.
&#8211; Kuitenkin juuri siihen suuntaan ollaan menossa, eli EU on kehittymässä kohti liittovaltiota. Mikäli eduskunnasta löytyy perussuomalaisten lisäksi muitakin, jotka vastustavat tätä kehitystä, nyt tarvittaisiin lisää ääntä.
Joko Putin-kortin heiluttelu loppuisi?
Purra esitti, että nykypäivänä ihmisillä on kuitenkin mahdollisuuksia miettiä ja valita mitä rajoja itse noudattaa.
&#8211; En kuitenkaan voi sietää rajattomuusideologioiden hieromista toisten naamaan. Valitettavasti se on nykyään hyvin yleistä.
Rasistikortin lisäksi suomalaisessa politiikassa tunnetaan myös niin sanottu Putin-kortti, jota käytetään usein erimielisyyksien vaientamiseksi.
Purra muistutti, että kun eduskunnassa käsiteltiin surullisenkuuluisaa EU-elvytyspakettia, perussuomalaisille nostettiin Putin-korttia.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on aika erilainen. Suurin osa Euroopan maista on sijoittunut, voimakkaastikin, Venäjää ja Putinia vastaan. Mutta jos EU:ssa lähiaikoina jälleen esitetään uusia ja vaikeita asioita, jotka tarkoittaisivat Suomelle lisää maksettavaa ja tottelemista, niin nähtäväksi jää, nouseeko Putin-kortti jälleen. Vai onko jo tänään sallittua vastustaa liittovaltiokehitystä ja EU:n ongelmallisia puolia, vai onko se edelleen jonkun mielestä pelaamista Putinin pussiin.

Purra: Rajojen vastustajilta unohtuu, että demokratiaa ei voi olla olemassa kuin suljetuissa yhteisöissä

tulonsiirrrot

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Purra: Rajojen vastustajilta unohtuu, että demokratiaa ei voi olla olemassa kuin suljetuissa yhteisöissä

Uusimmat

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta

Perussuomalaiset: Vuodesta 2025 Suomen talouden käännekohta – ”Haastamme opposition esittämään vaihtoehtonsa”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

PS-kansanedustajat: Päihdepalveluiden tavoitteena on päihteettömyys, ei käytön edistäminen

Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – “Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Viikon suosituimmat

Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vitun Saksa! Ja vitun Israel!”

Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille

Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”

Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia

Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024