Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

troolikalastus

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään mietintönsä Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta tuleville vuosille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiskansanedustajat suhtautuvat hyvin kriittisesti esitykseen, joka kohtelisi erityisesti rysäkalastajia erittäin epäoikeudenmukaisesti.

Esityksen mukaan vuoden 2017 alussa käyttöönotettua toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää tarkennettaisiin siten, että siirrettävät käyttöoikeudet säädettäisiin olemaan toistaiseksi voimassa niin, että niille voitaisiin vain painavasta syystä säätää voimassaolon päättymispäivä haltijan kannalta riittävällä vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä.
Taloudelliset menetykset huomattavia
Erityisesti silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien ehdotetaan päättyvän niistä tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 2026. Tämän jälkeen silakan rysäkalastukseen varattaisiin riittävät yhteiset erilliset kalastuskiintiöt, joiden käyttämättömät osuudet vapautettaisiin rysäkalastuskauden jälkeen troolikalastukseen. Tämä ratkaisu ei sopinut perussuomalaisille, joten PS-valiokuntaryhmä jätti kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan johdolla siihen hylkyvastalauseen.
&#8211; Valiokuntaryhmämme suhtautuu esitykseen hyvin kriittisesti. Näin siksi, koska nyt esitetty muutos nykyisestä tarkoittaisi käyttöoikeuden arvon mitätöitymistä, minkä vuoksi erityisesti isoimmat rysäkalastajat eivät koe järjestelmään ehdotettua muutosta suotuisana.
&#8211; Lisäksi osan etenkin rysäkalastajista taloudelliset menetykset olisivat huomattavat. Todellisuudessa myös nuoret rysäkalastajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun he menettävät kalastusoikeuksiansa. Tällöin myös tulevaisuuden suunnittelu heillä vaikeutuu entisestään, sanoo edustaja Elomaa huolestuneena.
Rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan
Toisaalta perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa myös sitä, että nyt tehdyllä esityksellä muiden kalalajien kuin edellä mainittujen kiintiöityjen lajien, kuten silakka ja kilohaili, pyyntiin kiintiöjärjestelmällä ei ole vaikutuksia. Tämäkin voidaan nähdä positiivisena signaalina kalastussektorilla.
Tästä huolimatta perussuomalaisten valiokuntaryhmässä ollaan tietoisia siitä, että silakan rysäkalastus otettiin mukaan järjestelmään varsin myöhään, mikä on herättänyt paljon keskustelua kalastajien keskuudessa. Etenkin rysäkalastajien näkemykset asiasta ovat olleet jakautuneet. Tämän johdosta moni rysäkalastaja on suhtautunut järjestelmään näistä lähtökohdista hyvin kriittisesti.
&#8211; Niin ikään ryhmämme pitää ongelmallisena sitä, että nyt tehty muutos nykyjärjestelmään asettaa rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna. Kiintiöille ovat muodostuneet omat markkinat, ja käyttöoikeuksilla tehdään useita kauppoja vuosittain. Ei ole täten ryhmämme mielestä hyväksyttävää, kuten todettua, että nykyisten kalastajien toimijakohtaiset kiintiöt muutetaan vastikkeetta arvottomiksi yhteiseen kiintiöön siirryttäessä niin kuin nyt on tosiasiassa käymässä, toteaa puolestaan valiokunnan jäsen, kansanedustaja Jenna Simula.
Suomalaiset syövät kalaa, jos sitä on tarjolla
Lopuksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että kotimaisen kalan tarjontaa tulee lisätä jatkossa, koska suomalaiset kyllä syövät kalaa, jos sitä on tarjolla.
&#8211; Suurin ongelma tässä piilee juuri EU:ssa päätettäviin Itämeren kalastusmahdollisuuksiin perustuvassa kiintiöjärjestelmässä. Järjestelmässä on viime vuosina ollut suuria vuosittaisia vaihteluita erityisesti juuri silakan ja kilohailin kiintiöissä. Tähänkin asiaan tulisi saada aikaan parempaa ennakoitavuutta, miettii K-kauppias ja kansanedustaja Mikko Lundén.
&nbsp;

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta: Rysäkalastuksen uusi järjestelmä vetää maton alta rysäkalastajilta

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ei hyväksy hallituksen esitystä, jossa silakan rysäkalastajien toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2027 alussa ottamalla käyttöön yhteinen kiintiö. Jättämässään toimenpidealoitteessa Junnila vaatii hallitukselta kiintiöjärjestelmän pitämistä ennallaan.

Silakankalastuksen kiintiöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2017, jolloin kotimaan silakkakiintiö jaettiin kalastajille ja kalastusyrityksille niiden kalastushistorian perusteella. Vanhan toimijakohtaisen kiintiön tavoitteena on ollut auttaa kalastusyrityksiä ajoittamaan kalastustaan paremmin markkinoiden tarpeisiin.
&#8211; Keskeisenä elementtinä oli käyttöoikeuksien siirtomahdollisuus kaupallisten kalastajien kesken, joka mahdollistaa kalastuksen kehittämisen ja kalastuksen paremman suunnittelemisen. Hallituksen esitys kiintiöiden poistamiseksi on aiheuttanut todellista huolta kalastajien keskuudessa muun muassa Kustavissa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Naantalissa sekä Maskussa, Vilhelm Junnila kertoo.
Muutos on ongelmallinen
Jos hallituksen esitys toteutuu, jatkossa silakan rysäkalastukseen varattaisiin yhteiset kalastuskiintiöt kahdelle kiintiöalueelle ja kalastuskiintiöihin kirjattaisiin kaikkien kiintiöalueen silakan rysäkalastajien saaliit. Jos kiintiötä olisi rysäkalastuskauden jälkeen vielä jäljellä, jaettaisiin se troolikalastusyrityksille.
&#8211; Ehdotettu muutos nykyjärjestelmään on ongelmallinen ja asettaa rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna. Kiintiöille ovat muodostuneet omat markkinat, ja käyttöoikeuksilla tehdään useita kauppoja vuosittain. Ei ole hyväksyttävää, että nykyisten kalastajien toimijakohtaiset kiintiöt muutetaan vastikkeetta arvottomiksi yhteiseen kiintiöön siirryttäessä, Junnila toteaa toimenpidealoitteessaan.
Lainvalmistelukin puutteellista
Lain valmistelussakin on ollut puutteita. Maa- ja metsätalousministeriön piti järjestää suunnitelmasta kuulemistilaisuus. Tilaisuutta ei järjestetty, joten kaikilla osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sen sijaan asiasta puhelinkyselyn, jossa haastateltiin pääasiassa ei-siirrettävien kiintiöiden haltijoita. Vain muutamia siirrettävän kiintiön haltijoita kuultiin.
Silakan rysäkalastuksella on Saaristomerellä pitkät perinteet, ja toimintaa on jatkettu ja kehitetty voimakkaasti investoimalla. Lisäksi Saaristomerellä on käynnissä neljä rysäkalastajien sukupolvenvaihdosta, jotka edustavat noin puolta koko rysäsilakkakiintiöstä.
&#8211; Ehdottoman tärkeää onkin, että kalastusta jatkavat nuoret kalastajat voivat luottaa siihen, että kiintiöt saadaan siirrettyä heille jatkossakin, Junnila huomauttaa.
Silakka on Varsinais-Suomen maakuntakala.
&nbsp;

Junnila vaatii silakan rysäkalastajien toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän säilyttämistä: Hallituksen esitys asettaisi rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna