Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

törkeä pahoinpitely

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa iloitsee hallituksen lakiesityksestä, jossa sekä silpomisesta että sen valmistelusta tehtäisiin rangaistavaa.

Eri puolilla maailmaa elää tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Vuosittain noin neljällä miljoonalla tytöllä on riski joutua silvotuksi. Perinteen taustalla vaikuttavat esimerkiksi kulttuuriset syyt. Erityisen paljon silpomista tapahtuu joissakin Afrikan maissa, kuten Somaliassa, Egyptissä, Sudanissa ja Malissa.
&#8211; Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on myös tällä hetkellä rangaistavaa Suomen rikoslain perusteella pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Valtioneuvosto antoi kuitenkin 13.6.2024 lakiesityksen, jossa silpominen sekä silpomisen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin, kertoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Naisten oikeuksia törkeästi loukkaava pahoinpitely
Naisen sukuelinten silpominen kattaisi naisen ulkoisen sukuelimen vahingoittamisteot, mukaan lukien sukuelimen poistamisen kokonaan tai osittain. Valmistelu puolestaan kattaisi nykyisten törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tekotapojen lisäksi naisen tai tytön viemisen ulkomaille silpomista varten. Lisäksi kiellettäisiin minkäänlainen naisen tai tytön pakottaminen tai taivuttaminen alistumaan silpomiseen.
&#8211; Lakiesitys on tärkeä, sillä silpomisen estämiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen. Kyseessä on naisten oikeuksia törkeästi loukkaava pahoinpitely, joka on useiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen toimenpide. On erinomainen asia, että myös silpomisen valmistelusta tehdään rangaistavaa. Tämä asia ei olisi edennyt näin ripeästi ilman perussuomalaista oikeusministeriä, Elomaa iloitsee.
&nbsp;

Naisen tai tytön sukuelinten silpominen ja sen valmistelu vihdoin laittomaksi – Elomaa: “Tämä asia ei olisi edennyt näin ripeästi ilman perussuomalaista oikeusministeriä”

Perussuomalaiset vaatii, että väkivallan uhrin erityinen nöyryyttäminen sekä teon kuvaaminen ja materiaalin levittäminen sosiaalisessa mediassa lisätään törkeän pahoinpitelyn perusteeksi. Perussuomalaiset jättivät rikoslain kiristystä vaativan lakialoitteen puheenjohtaja Riikka Purran johdolla.

&#8211; Vakavat väkivallanteot, joihin sisältyy uhria nöyryyttäviä elementtejä, ovat kasvussa. Uhrin päälle on esimerkiksi virtsattu tai uhria on vaadittu tekemään nöyryyttäviä tekoja, kuten nuolemaan kengänpohjia.
&#8211; Ilmiötä tavataan erityisesti maahanmuuttajataustaisista koostuvien katujengien toiminnassa. Naapurimaiden kokemuksella voidaan otaksua tekojen entisestään lisääntyvän. Teot voivat olla etnisesti suuntautuneita, jolloin niitä tehdään valkoihoisia kohtaan, Riikka Purra sanoo.
Vakaasti harkittuja tekoja
Uhrin kuvaaminen väkivaltarikoksen yhteydessä ja kuvamateriaalin levittäminen sosiaalisessa mediassa on poliisin mukaan yleistynyt. Somessa julkaistaan säännöllisesti videoita, jotka on tallennettu aidossa väkivaltatilanteessa.
Purra arvioi, että väkivallanteon kuvaaminen ja kuvamateriaalin jakaminen eteenpäin aiheuttavat uhrille usein itse väkivaltaan rinnastettavaa kärsimystä tai jopa pahempaa, pidempiaikaista vahinkoa henkisen nöyryytyksen vuoksi.
&#8211; Kun väkivallantekijät jakavat teosta kuvamateriaalia eteenpäin, se nöyryyttää uhria lisää. Kuvamateriaalia harvoin saa verkosta kokonaan ja lopullisesti pois, joten teolla voi olla kauaskantoiset seuraukset, Purra perustelee.
&#8211; Väkivallan teon kuvaaminen tai muu uhrin tahallinen nöyryyttäminen osoittaa, että teko on vakaasti harkittu ja tarkoituksena on fyysisen pahoinpitelyn lisäksi erityisesti henkisesti alistaa ja nöyryyttää uhria.
Rangaistukset eivät vastaa oikeustajua
Purra perusteleekin, että vaikka edellä mainitut teot voivat jo tällä hetkellä johtaa tavanomaista kovempaan rangaistukseen väkivaltarikoksesta, olisi seikat kirjattava lakiin.
&#8211; Tällaisesta toiminnasta on tuomittava aina törkeä pahoinpitely. Rangaistukset eivät tällä hetkellä vastaa kansalaisten oikeustajua, ja väkivalta kaduilla ja esimerkiksi kouluissa lisääntyy. Tällainen sairas käyttäytyminen uhreja kohtaan on rangaistava kovemmin, Purra sanoo.
&#8211; Myös äitinä vaadin, että lastemme ja nuortemme elinympäristön kasvavaan turvattomuuteen puututaan voimakkaammin.

Perussuomalaiset vaatii lain kiristystä katujengien väkivallanteoissa – Purra: Uhrin nöyryyttämisen ja teon kuvaamisen oltava aina peruste törkeälle pahoinpitelylle

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei kannata kansanedustaja Ari Koposen (ps.) <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_56+2021.aspx?fbclid=IwAR1MXqUaARX7hbvt5yVx3t2qy6JsEoGCdQnFi-Y5qfe9EPTTq-pwbWW46O4">lakialoitetta</a> rikoslain tiukentamisesta. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä on käsittämätöntä, ettei oikeusministeri ole valmis ottamaan kaikkia keinoja käyttöön naisiin kohdistuvan fyysisen väkivallan vähentämiseksi Suomessa.

Kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa lakialoitteessaan törkeästä pahoinpitelystä tuomittaville vankeusrangaistusta. Tällä hetkellä lähes puolessa tapauksista tekijä selviää pelkällä ehdollisella. Törkeänä pidetyssä pahoinpitelyssä teko tehdään erityisen raa’alla tavalla käyttäen ampuma‑ tai teräasetta. Koponen tiedusteli <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_31+2022.aspx">kirjallisesti</a> Henrikssonilta, kannattaako tämä tuomioiden kiristämistä.
&#8211; Rikostyypin sisällä voi olla kysymys vakavuudeltaan ja moitittavuudeltaan varsin erilaisista teoista. Tällöin voi vankeusrangaistuksen pituuden sen salliessa esimerkiksi ensikertaisen rikoksentekijän tapauksessa olla perusteltua tuomita vankeusrangaistus ehdollisena, vastaa Anna-Maja Henriksson.
&#8211; Suomessa toisen voi siis pahoinpidellä julmasti henkihieveriin ilman, että tekijä joutuu teostaan vankilaan. Ja tämä on maamme oikeusministerin mukaan täysin OK, ihmettelee Koponen.
Naisiin kohdistuva väkivalta on häpeäpilkku
Mikäli vähimmäisrangaistusta korotettaisiin Koposen ehdotuksen mukaisesti nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta, voitaisiin varmistaa vankeusrangaistusten ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan ehdollisina ja vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukset ehdottomina.
&#8211; Naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta on yksi Suomen häpeäpilkuista, ja onkin käsittämätöntä, ettei oikeusministeri ole valmis kääntämään kaikkia kiviä tämän ongelman vähentämiseksi, Koponen sanoo.
&nbsp;

Oikeusministeri ei kannata vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä – Koponen: “Suomessa toisen voi siis pahoinpidellä julmasti henkihieveriin ilman, että tekijä joutuu teostaan vankilaan”

Eduskunnassa käsitellään kansanedustaja Ari Koposen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_56+2021.aspx?fbclid=IwAR1MXqUaARX7hbvt5yVx3t2qy6JsEoGCdQnFi-Y5qfe9EPTTq-pwbWW46O4">lakialoitetta</a>, joka vaatii törkeästä pahoinpitelystä tuomittaville vankeusrangaistusta. Törkeistä pahoinpitelyistä annetaan Suomessa hyvin lieviä tuomioita. Keskimääräinen tuomio on 2 vuotta vankeutta, mutta lähes puolessa tapauksista tekijä selviää ehdollisella.

&#8211; Suomessa toisen voi siis pahoinpidellä julmasti henkihieveriin ilman, että tekijä joutuu teostaan vankilaan, aloittaa kansanedustaja Ari Koponen.
Naisiin kohdistuva väkivalta saatava loppumaan
Mikäli vähimmäisrangaistusta korotettaisiin Koposen ehdotuksen mukaisesti nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta, voitaisiin varmistaa vankeusrangaistusten ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan ehdollisina ja vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukset ehdottomina.
&#8211; Etenkin naisiin kohdistuva raaka fyysinen väkivalta on yksi yhteiskuntamme häpeäpilkuista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tehtäviin konkreettisiin tekoihin luulisi saavan kaikkien puolueiden tuen, Koponen kommentoi luottavaisena.
Jokainen väkivallan uhri on aina myös jonkun läheinen
Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Törkeitä pahoinpitelyitä tehtiin Suomessa Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli 1 600 kappaletta. Eli keskimäärin 4-5 ihmistä pahoinpidellään maassamme päivittäin hengenvaaralliseen tilaan. Törkeänä pidetyssä pahoinpitelyssä teko tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, tai siinä käytetään ampuma‑ tai teräasetta.
&#8211; Lakimuutoksella olisi ennaltaehkäisevä vaikutus kaikkiin törkeisiin pahoinpitelyihin, joista annettavat tuomiot ovat Suomessa ihmisten oikeustajun vastaisia. Täytyy muistaa, että jokainen väkivallan uhri on aina myös jonkun läheinen, jonkun lapsi, päättää Koponen.
&nbsp;

Naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta on yksi Suomen häpeäpilkuista – “Suomessa toisen voi pahoinpidellä julmasti henkihieveriin ilman, että tekijä joutuu teostaan vankilaan”

Äiti ja isäpuoli kiduttivat poikkeuksellisen törkeästi 4-vuotiasta pikkutyttöä. Lapsen päätä painettiin veden alle, häntä pisteltiin teräaseella, poltettiin tulikuumalla esineellä, tytön suuhun sekä sukuelinten alueelle laitettiin polttavaa tunnetta aiheuttavaa chilijauhetta ja hänen sääriluunsa väännettiin poikki. Kansanedustaja Ari Koponen vaatii kovempia rangaistuksia törkeistä pahoinpitelyistä.

Jutun oikeuskäsittely alkoi käräjäoikeudessa lokakuussa. Kansanedustaja Ari Koponen penäsi tapauksen tultua julki keskustelua tuomioiden koventamisesta, sillä syyttäjä vaatii kummallekin ainoastaan ehdollista vankeusrangaistusta.
&#8211; Kyseessä on täysin puolustuskyvyttömän lapsen toistuva kidutus, ja tyttöä pahoinpidelleet vanhemmat pysyvät vankeuden sijaan vapaudessa. Missä ovat kunnon rangaistukset? Koponen ihmetteli.
Vähimmäisrangaistusta korotettava
Törkeistä pahoinpitelyistä annetaan Suomessa hyvin lieviä tuomioita, vaikka rangaistusasteikko on 1-10 vuotta vankeutta. Keskimääräinen tuomio on kaksi vuotta vankeutta, ja lähes puolessa tapauksista tekijä selviää ehdollisella &#8211; kuten tässäkin tapauksessa. Koponen on jättänyt eilen lakialoitteen, jossa hän ehdottaa törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistuksen korottamista.
&#8211; Lakialoitteeni tarkoituksena on varmistaa törkeästä pahoinpitelystä tuomittavien vankeusrangaistusten ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan ehdollisina ja vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukset ehdottomina, kertoo Koponen.
Ei mahdu oikeustajuun
Myös rikosoikeuden professorit ja oikeusoppineet ovat julkisuudessa toivoneet ankarampia rangaistuksia. Kuitenkin vain lainsäätäjät voivat vaikuttaa rangaistuskäytäntöön, ja tämä tapahtuisi minimirangaistusta nostamalla.
&#8211; Tässä maassa joutuu linnaan veropetoksesta, mutta lasta saa kyllä kiduttaa raa’asti ilman kunnon rangaistusta. Tämä ei mahdu minun eikä monien muidenkaan oikeustajuun. Tällaiset tapahtumat jättävät uhriin elinikäiset jäljet, päättää Koponen.
&nbsp;

Äiti ja isäpuoli kiduttivat toistuvasti 4-vuotiasta pikkutyttöä, syyttäjä vaatii ehdollista – Koponen: Missä ovat kunnon rangaistukset?

Bussinkuljettajien tunteet ovat pinnalla Göteborgissa tiistain puukotuksen jälkeen. Kollegan hengenvaaralliset vammat ovat saaneet muut kuskit oireilemaan, eivätkä työntekijät tunne enää oloaan turvalliseksi työpaikallaan julkisessa liikenteessä.

<a href="https://www.suomenuutiset.fi/nuorisojengi-veti-hatajarrusta-goteborgin-ongelmalahiossa-lahtiaisiksi-viela-puukko-bussikuskin-kylkeen/">Nuorisojoukko</a> pysäytti tiistaina puoliltapäivin bussin vetämällä hätäjarrusta. Kun bussikuski yritti puuttua tapausten kulkuun, kuljettaja ja apuun rientänyt matkustaja saivat puukosta.
Vielä tiistain aikana poliisi pidätti vuonna 2004 syntyneen henkilön epäiltynä murhan yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjä päättää pojan vangitsemisesta perjantaina. Muut kolme epäiltyä ovat karkuteillä.
Kuljettajat panikoivat peloissaan
Tapahtumat ovat herättäneet suurta huolta joukkoliikenteen kuljettajien keskuudessa, ja nämä ovat ilmaisseet huolensa julkisen liikenteen puutteellisista turvajärjestelyistä.
&#8211; Busseissa on valvontakameroita mutta se ei riitä. Jos joku käy kimppuun, niin mitä siinä voi tehdä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/busschaufforernas-ilska-efter-knivattacken-har-panik">kyselee</a> linja-autonkuljettaja Azad Marof SVT:n uutisissa.
&#8211; Pelottaa ja on turvaton olo, stressaannun ja menen välillä paniikkiin, kuvailee tuntojaan kollega Avdi Stojkaj.
Bussiyhtiö sanoo ottavansa välikohtauksen erittäin vakavasti ja tekevänsä puukotuksista sisäisen tutkinnan. Yhtiön mukaan kuljettajat voivat turvautua vertaistukeen tai hakeutua tarvittaessa työterveyshuollon palveluiden piiriin.

Bussikuskit paniikissa Göteborgin puukotuksen jälkeen – kuljettajan murhayrityksestä epäilty poika pidätetty

Bussinkuljettaja rikkoi ongelmalähiöiden vaikenemisen perinnettä ja rangaistus seurasi välittömästi. Kuljettaja puuttui bussissa häiriköineen nuorisoporukan puuhiin ja sai puukosta. Myös kuljettajan apuun tullut matkustaja loukkaantui kahakassa.

Linja-autonkuljettajaa sekä häntä auttamaan tullutta matkustajaa <a href="https://www.dn.se/sverige/tva-knivhuggna-i-goteborg/">puukotettiin</a> tiistaina keskellä kirkasta päivää Hisings Backa -ongelmalähiössä Göteborgissa. Epäiltynä on neljä 15–16-vuotiasta poikaa.
Puukotukseen osallistui kolme poikaa, joista yhdellä oli teräase. Samaan jengiin kuului ilmeisesti myös neljäs henkilö, joka veti bussin hätäjarrusta ja pinkaisi saman tien karkuun.
Bussikuski puuttui tapahtumiin ja syntyneessä kahakassa hän sekä apuun tullut matkustaja saivat puukosta.
Rikolliset tallentuivat valvontakameran kuviin
Loukkaantuneet vietiin sairaalaan. Ikääntynyttä matkustajaa puukotettiin reiteen ja hän loukkaantui lievästi. Nuorehkoa kuljettajaa lyötiin teräaseella ilmeisesti rintaan ja hänen tilansa on vakava mutta vakaa.
Virkavalta saapui rikospaikalle usean yksikön voimin:
&#8211; Bussissa on valvontakamerat ja käymme parhaillaan tätä materiaalia läpi, sanoo Göteborgin poliisin tiedottaja Thomas Fuxborg.
Poliisi tutkii tekoa murhan yrityksenä sekä törkeänä pahoinpitelynä.
&nbsp;

Nuorisojengi veti hätäjarrusta Göteborgin ongelmalähiössä – lähtiäisiksi vielä puukko bussikuskin kylkeen

Pienen 4-vuotiaan tytön äiti ja isäpuoli ovat syyllistyneet poikkeuksellisen törkeään lapsen pahoinpitelyyn. Lapsen päätä on painettu veden alle, häntä on pistelty teräaseella ja poltettu tulikuumalla esineellä, tytön suuhun sekä sukuelinten alueelle on laitettu polttavaa tunnetta aiheuttavaa chilijauhetta ja hänen sääriluunsa on väännetty poikki. Kansanedustaja Ari Koponen penää keskustelua tuomioiden koventamisesta.

Oikeutta pahoinpitelytapauksesta käytiin viime viikolla, eikä tuomion antopäivästä ei ole vielä tietoa, mutta syyttäjä vaatii kummallekin ainoastaan ehdollista vankeusrangaistusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii vanhemmille kovempia rangaistuksia.
&#8211; Kyseessä on täysin puolustuskyvyttömän pienen tytön toistuva kidutus. Missä ovat lapsen oikeudet? Missä ovat kunnon rangaistukset? Koponen kysyy.
Törkeän pahoinpitelyn minimirangaistusta nostettava
Koponen olisi valmis keskustelemaan tuomioiden koventamisesta.
&#8211; Tässä maassa joutuu linnaan veropetoksesta, mutta lasta saa kyllä kiduttaa raa’asti ilman kunnon rangaistusta. Törkeän pahoinpitelyn minimirangaistus voitaisiin nostaa yhdestä kahteen vuoteen. Yli kahden vuoden rangaistusta ei pääsääntöisesti tuomita ehdollisena, ehdottaa Koponen.
&nbsp;

Koponen vaatii kovempia rangaistuksia törkeistä pahoinpitelyistä – “Tässä maassa joutuu linnaan veropetoksesta, mutta lasta saa kiduttaa raa’asti ilman kunnon rangaistusta”

Klaanien pitkäaikainen juopa puhkesi laajoiksi yhteenotoiksi Lundin yliopistokaupungissa muutama päivä sitten. Kymmenet, jopa sadat jengirikolliset hakkasivat toisiaan nyrkein ja pesäpallomailoin poliisin yrittäessä epätoivoisesti saada väkijoukot erilleen. Katso Aftonbladetin <a href="https://tv.aftonbladet.se/video/332511/se-film-paa-jattebraak-i-lund">VIDEO</a> tapahtumista.

Ruotsin dystopia otti taas aimo harppauksen eteenpäin, kun rauhallisen yliopistokaupungin keskusta muuttui jengirikollisten <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/34qnpd/risk-for-hamnd-efter-valdet-i-lund">taistelutantereeksi</a>. Asialla olivat kaksi sukuperäistä rikollisverkostoa. Mukana oli tiettävästi myös maahanmuuttajataustaisen moottoripyöräjengi Satudarahin jäseniä.
Pitkään jatkuneen sukuriidan syystä on erilaisia versioita, mutta ne kaikki perustuvat kilpailevan klaanin jäseneen kohdistettuun väkivaltaan. Kyseiset verkostot löytyvät poliisin omasta <a href="https://sverigesradio.se/artikel/7548657">selvityksestä,</a> jossa luetellaan Ruotsin 40 klaaniperusteista rikollisverkostoa.
Yhteenottoja eri puolilla kaupunkia
Ensimmäinen tappelu tuki poliisin tietoon aamukymmeneltä Lundin itäosassa. Yksi henkilö vietiin sairaalaan. Seuraavan kerran leimahti 40 minuuttia myöhemmin ravintolan terassilla lähellä rautatieasemaa. Loukkaantuneita vietiin jälleen sairaalaan. Sairaalan läheisyydessä otti vielä yhteen 50-60 henkilön joukko. Sairaalahoitoa tarvitsi yhteensä kahdeksan henkilöä.
Monet joukkotappeluun osallistuneista ovat poliisin vanhoja tuttuja ja heillä oli aseistuksenaan pesäpallomailoja, puukkoja sekä käsiaseita.
Poliisin mukaan kyse oli kahden suvun välisestä kaunasta, jonka pelätään jatkuvan uusina kostoiskuina.
Epäsopu jatkunut jo viikkoja
Yhteenottoihin osallistuneet klaanit ovat poliisin raportin mukaan lähtöisin Malmöstä ja Lundin-Helsingborgin alueelta. Klaanit käyvät laillista kauppaa keskenään mutta ovat mukana myös rikollisessa toiminnassa kuten huumekaupassa. Epäsopu klaanien välillä on jatkunut viikkoja ja sukujen vanhimmat ovat tuloksetta yrittäneet rauhoittaa tilannetta.
Poliisi selvittää nyt asioiden kulkua, syytteitä saattaa olla tulossa muun muassa murhan yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä.
&#8211; Kuulustelemme osallisia ja yritämme muodostaa käsitystä siitä, mitä itse kukin on tässä yhteydessä tehnyt, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/bGXpe3/startskottet-for-braket-i-lund-attack-med-slagtran">sanoo</a> syyttäjä Mattias Larsson.
&#8211; Tämä on täysin ainutlaatuinen tapahtuma täällä Lundissa. Olen työskennellyt täällä vuosikausia, mutten ole koskaan kokenut mitään vastaavaa,<a href="https://www.expressen.se/kvallsposten/klanerna-bakom-storbraken-i-lund/"> toteaa</a> Joakim Nyberg Lundin poliisista.
&nbsp;

Klaanit ottivat yhteen valtavassa joukkotappelussa – Lundin yliopistokaupunki kauhun vallassa

Ruotsissa viime keskiviikkona seitsemää ihmistä puukottanut afgaanimies saapui Ruotsiin suuren muuttoaallon mukana ja sai oleskeluluvan koulunkäynnin perusteella. Koulu ei maistunut ja pian poliisikin puuttui miehen tekemisiin.

Seitsemästä murhan yrityksestä epäilty afganistanilaismies <a href="https://samtiden.nu/2021/03/den-misstankte-i-vetlanda-fick-uppehallstillstand-for-att-ga-i-gymnasiet-misslyckades/">saapui</a> yksin Ruotsiin vuosien 2015-2016 pakolaisaallon mukana. Hän puukotti satunnaisesti kohtaamiaan ihmisiä pikkukaupunki Vetlandan keskustassa Etelä-Ruotsissa keskiviikkona. Miehen terrorismiyhteyksiä selvitellään edelleen.
Kabulista kotoisin oleva nuorukainen sai oleskeluluvan koulunkäynnin perusteella vuonna 2017 . Oleskelulupaan myönnettiin jatkoa marraskuussa vuonna 2018. Koulunkäynti ei mennyt oikein putkeen ja todistukset jäivät saamatta. Nyrkkeily sen sijaan kiinnosti.
Aakkosten oppiminen kangerteli
Hän odotti jatkoa syksyllä umpeen menneeseen oleskelulupaansa. Miehen iäksi ilmoitetaan 22 vuotta mutta Facebookin ja Instagramin kuvissa hän näyttää selvästi vanhemmalta.
Lukutaitokurssilla aakkosten oppiminen tiettävästi <a href="https://www.friatider.se/22-arige-terroristen-en-analfabet-fran-afghanistan">kangerteli</a> pahasti, josta voidaan päätellä, että mies on ainakin osin luku- ja kirjoitustaidoton. Ja siten riippuvainen verkon ja somen kuva- sekä äänipalveluista ja myös näiden manipuloitavissa. Facebookissa hänellä ei juuri näytä olevan ruotsalaisia kavereita.
Vuonna 2019 poliisi otti miehen <a href="https://samnytt.se/har-ar-tamim-sultani-som-misstanks-ha-huggit-ner-atta-personer-i-vetlanda/">kiinni</a> häiriön aiheuttamisesta yleisellä paikalla. Huumetesti antoi positiivisen tuloksen ja poliisin mukaan miehen mieliala vaihteli voimakkaasti. Hän on ollut tekemisissä virkavallan kanssa myös tämän jälkeen.

Vetlandan puukotuksista epäillyn afgaanimiehen opinnot jäivät kesken – sai oleskeluluvan koulunkäyntiin, mutta aakkoset jäivät oppimatta

Helsingin kaupunginvaltuustossa ei edelleenkään oteta lasten silpomisen ennaltaehkäisyä riittävän vakavasti. Valtuutetut vähättelevät ongelmaa ja haluavat lakaista asian maton alle. 

&#8211; Totuus kuitenkin on, että Suomessa on edelleen silpomisen riskissä eläviä tyttöjä ja poikia, näistä suurin osa niemenomaan Helsingissä, perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa.
Perussuomalaiset ovat esittäneet useaan otteeseen, että asiaan puututaan erillisellä toimenpidesuunnitelmalla.
Vain 17 allekirjoitti aloitteen
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Mari Rantanen on jättänyt jo maaliskuussa valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan koko kaupungin laajuisen lasten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyn toimenpidesuunnitelman laatimista.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-55552" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset.png 659w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset-266x300.png 266w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset-89x100.png 89w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/10/valtuusto_ymparileikkaukset-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 659px) 100vw, 659px" /></a> 
Suurin osa Helsingin valtuustosta näytti vihreää valoa sille, ettei lasten silpomisen ennaltaehkäisyyn tehdä toimenpidesuunnitelmaa. 
Aloitteen allekirjoitti vain 17 muuta valtuutettua, perussuomalaiset ainoana yhtenäisenä ryhmänä.
Kyseessä on rikos
Perussuomalaiset eivät anna asiassa periksi. Varavaltuutettu Juhani Strandén toi asian uudelleen esiin palautusesityksenä kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.10.2019.
Esityksessä korostettiin, ettei silpominen edelleenkään johda rikosoikeudelliseen prosessiin eikä minkäänlaisiin seuraamuksiin, ellei terveydenhuollon henkilökunta vie asiaa eteenpäin. Kyseessä on rikoslain mukaan törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävä rikos.
Nimenomaan tähän haluttiin puuttua toimenpidesuunnitelmalla, jotta terveydenhuollon henkilöstö noudattaisi ilmoitusvelvollisuuttaan. Tästä huolimatta äänestyksessä palautusesitys tyrmättiin äänin 63-10.