Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Tomas Pueyo

Uudessa-Seelannissa koronaviruksen leviäminen on pystytty käytännössä tukahduttamaan ainakin toistaiseksi. Tiukkoja rajoituksia aletaan asteittain purkaa. Miljoonan uusiseelantilaisen odotetaan palaavan työhön tiistaina. 
Pääministeri Jacinda Ardern ilmoitti maanantaina, että Uusi-Seelanti on onnistunut pysäyttämään Covid-19-viruksen laajan leviämisen, joten rajoitustoimia voidaan lähteä purkamaan, kertoo brittilehti <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/apr/27/new-zealand-prepares-to-lift-strict-lockdown-after-eliminating-coronavirus">Guardian</a>. Ardern kuitenkin muistutti, että vaikka pahin on vältetty, taistelu virusta vastaan jatkuu yhä.
Koronaviruksen tarttuvuutta kuvaava R-luku on Uudessa-Seelannissa nyt 0,4. Tämä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut ei enää välttämättä levitä tartuntaa eteenpäin, joten epidemia tukahtuu. Ilman vastatoimia R-luku on luokkaa 2,5 eli jokainen tartunnan saanut tartuttaa kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Uusi-Seelanti siirtyi rajoituksissa tasolta neljä tasolle kolme. Nelostason rajoitukset ovat olleet voimassa yli kuukauden. Koulut ja lähes kaikki yritykset ovat olleet suljettuina ja ihmisiä on kehotettu pysymään kotona kaupassakäyntejä ja lyhyitä ulkoiluja lukuun ottamatta.
Kolmostasolla kaupat, ravintolat ja koulut avataan, mutta rajoitetusti. Ihmiset voivat palata työhön, kunhan varotoimista huolehditaan. Kolmostasolla on tarkoitus pysyä ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin hallitus päättää rajoitusten laajemmasta purkamisesta. Pääministeri Jacinda Ardern varoitti ihmisiä avaamasta sosiaalista elämäänsä liikaa, koska siihen liittyy riskejä.
Uusin koronakuolema maanantaina
Lääkintöhallituksen ylijohtaja Ashley Bloomfield totesi, että viruksen leviämisen eliminointi ei tarkoita, että uusia tartuntoja olisi nolla, vaan sitä, että tartuntojen lähteet ovat viranomaisten tiedossa.
Maanantaina todettiin ainakin yksi uusi tartunta ja neljä mahdollista. Lisäksi yksi yli 90-vuotias nainen menehtyi. Hänestä tuli maan 19. koronauhri.
Laumaimmuniteetin hankkimista ei edes harkittu
Pääministeri Ardern <a href="https://www.tvnz.co.nz/one-news/new-zealand/herd-immunity-through-contracting-coronavirus-never-ever-option-new-zealand-ardern-says">totesi</a> heti koronakriisin alkuvaiheessa, että laumaimmuniteetin hankkiminen antamalla viruksen tarttua laajasti väestöön ei ole vaihtoehto Uudelle-Seelannille. Pääministeri sanoi selkeästi, että hän ei suostu siihen, että kymmenet tuhannet ihmiset sairastuisivat ja mahdollisesti kuolisivat laumaimmuniteetin hankkimiseksi rokotetta odotettaessa.
Laumaimmuniteetin tavoittelun sijasta Uudessa-Seelannissa päätettiin pyrkiä epidemian tukahduttamiseen tiukoilla rajoituksilla, testauksella, karanteeneilla ja tartuntaketjujen jäljittämisellä. Ja epidemian tukahduttamisessa myös onnistuttiin. Suomessa hallitus sen sijaan otti eri linjan pyrkien laumasuojaan.
&#8211; Emme pysty pysäyttämään tautia, emmekä pyri siihen, sanoi pääministeri Sanna Marin Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/37f83701-3390-4f8e-9af1-823d8b338b52">haastattelussa</a>.
Rajat pysyvät kiinni
Maan rajat suljettiin 19. maaliskuuta. Vakituisesti maassa asuvat saivat palata Uuteen-Seelantiin, mutta kaikki tulijat joutuivat kahden viikon karanteeniin valtion kustannuksella.
Rajat tulevat pysymään suljettuina <a href="https://www.stuff.co.nz/national/health/coronavirus/121239533/why-coronavirus-emerges-in-clusters-how-nz-plans-to-eliminate-outbreaks-after-lockdown">jatkossakin</a>, jotta toisen aallon tulemiselta ulkomailta vältyttäisiin. Viruksen tukahduttamista tullaan jatkamaan, ja tärkeimmät työkalut siihen ovat testit ja tartuntaketjujen huolellinen jäljittäminen, jonka teho on jatkuvasti parantunut.
Avointa tiedotusta alusta asti
Yksi Uuden-Seelannin koronataistelun silmiinpistävä piirre oli tiedottamisen avoimuus heti alusta asti. Tartunnoista pyrittiin keräämään mahdollisimman tarkkaa tietoa, ja tieto julkistettiin avoimesti kaikkien kansalaisten nähtäväksi.
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uusi-seelanti-ei-pihtaile-koronatartuntojen-tietoja-jopa-lennon-numero-nahtavilla-netissa/">kertoi</a> kuukausi sitten, että Uusi-Seelanti ei todellakaan pihtaile koronatartuntojen tietoja, vaan netissä on nähtävillä kaikkien koronapotilaiden ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Myös tartunnan todennäköinen lähde kerrotaan, jos se on tiedossa. Ulkomailta tulleiden tartuntojen osalta kerrotaan esimerkiksi lennon numero, jotta muut samalla lennolla olleet osaavat mennä testiin.
Maassa on tällä hetkellä 16 &#8220;tartuntarypästä&#8221;, joihin liittyvät ihmiset kuuluvat eri perheisiin, mutta ovat saaneet tartunnan samasta lähteestä. Näistäkin kerrotaan hyvin tarkat tiedot välittämättä siitä, &#8220;leimautuuko&#8221; katolinen tyttökoulu, jos viranomaiset <a href="https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters">tiedottavat</a>, että siellä on ollut 93 koronatartuntaa.
HS vertasi Jacinda Ardernia Sanna Mariniin
Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006482626.html">kirjoittaa</a>, että &#8220;koronakriisin hoitaminen Uudessa-Seelannissa henkilöityy vahvasti maan pääministeriin Jacinda Arderniin, joka muistuttaa julkikuvaltaan Suomen pääministeri Sanna Marinia&#8221;.
HS:n mukaan Ardernin johtamistyyli on saanut kehuja useissa kansainvälisissä medioissa, ja pienen lapsen äitinä Jacinda Ardern osasi pääsiäisen aikaan lohduttaa Uuden-Seelannin lapsia kertomalla, että suklaamunia piilottava pääsiäispupu kuuluu niihin &#8220;välttämättömiin työntekijöihin&#8221;, jotka pääsevät töihin liikkumisrajoituksista huolimatta.
Suurin ero näiden kahden naispääministerin välillä on kuitenkin se, että vain toinen heistä on kyennyt tukahduttamaan koronaviruksen leviämisen maassaan. Toinen ei edes yrittänyt.
Virusta vasaralla päähän
Pääministeri Ardernin selkeä tiedotustyyli on varmasti auttanut maata selviämään koronakriisistä, mutta suurin vaikutus on ollut tiukoilla ja nopeasti käyttöön otetuilla rajoituksilla. Uuden-Seelannin menettely on itse asiassa malliesimerkki siitä, miten virus pystytään tukahduttamaan lyömällä sitä &#8220;vasaralla päähän&#8221;.
Vasara viittaa tässä Tomas Pueyon esittämään <a href="https://www.suomenuutiset.fi/voidaanko-korona-nujertaa-vasara-ja-tanssi-strategialla/">Vasara ja tanssi &#8211; strategiaan</a>, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä.
Uudessa-Seelannissa on nyt alkanut tanssi, jossa rajoituksia puretaan vaiheittain. Monet Kaukoidän maat ovat saman tyyppisessä vaiheessa tasapainottelemassa normaalin arjen ja rajoitusten välillä, kuten Tomas Pueyo kertoo kirjoituksensa <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-learning-how-to-dance-b8420170203e">jatko-osassa</a>.

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Maailmalla on jo viikkoja käyty kiivasta keskustelua siitä, mikä olisi paras strategia koronapandemian pysäyttämiseksi. Joidenkin mielestä erilaisia rajoituksia on tehty jo liikaakin ja niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat liian kovat. Toiset taas ovat sitä mieltä, että koronan vastustamiseksi on tehty liian vähän ja kaikki toimenpiteet on tehty liian myöhään. Amerikkalainen ohjelmistoyrittäjä Tomas Pueyo esittää Vasara ja tanssi -nimisen strategian, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä. 
Yhdysvaltalainen ohjelmistoinsinööri Tomas Pueyo on julkaissut perinpohjaisen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56">analyysin</a> siitä, miten koronavirusepidemiaa vastaan tulisi taistella. Hän kutsuu strategiaansa nimellä Vasara ja tanssi. Suomen Uutiset julkaisee suomenkielisen tiivistelmän Pueyon pitkästä artikkelista.
Artikkelin ydinsanoma on seuraava: &#8220;Rankat koronaviruksen torjuntatoimenpiteet pitää aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta ne kestävät vain joitakin viikkoja, eivät kuukausia. Mikäli jälkihoito tehdään huolellisesti, jälkikäteen ei tule suurta tartuntahuippua. Kaikki tämä voidaan toteuttaa kohtuullisin yhteiskunnallisin kustannuksin ja samalla säästää miljoonia ihmishenkiä. Mutta jos näihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, kymmenet miljoonat saavat tartunnan ja monet heistä kuolevat. Samassa rytäkässä kuolevat myös kaikki muut tehohoitoa tarvitsevat, sillä terveydenhoitojärjelmä tulee romahtamaan.”
<h4>Tämänhetkinen tilanne</h4>
Juuri nyt tilanne on se, että monet maat ovat viimeisen viikon sisällä siirtyneet koronaepidemian vähättelystä tiukkoihin rajoitustoimiin. Terveydenhoitojärjestelmä on kovilla monissa maissa.
Todettujen koronatartuntojen määrät ovat lähteneet eksponentiaaliseen kasvuun useissa maissa. Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja USA:ssa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Italiassa oli siinä vaiheessa, kun siellä aloitettiin laajat sulkutoimenpiteet. Lisäksi maailmassa on 16 muuta maata, joissa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Wuhanissa oli siinä vaiheessa, kun siellä laitettiin koko kaupunki kiinni.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60821" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png" alt="" width="3348" height="1862" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png 3348w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-300x167.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1024x570.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-768x427.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1536x854.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-2048x1139.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-100x56.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-60x33.png 60w" sizes="(max-width: 3348px) 100vw, 3348px" /></a>
KAAVIO 2 Koronavirustapaukset maittain. Kuva: Tomas Pueyo. 
Koronatartuntoja on tähän mennessä todettu enimmäkseen rikkaissa teollisuusmaissa. Ehkä kehitysmaat ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta, koska ne eivät ole yhtä hyvin kytköksissä muihin maihin kuin teollisuusmaat, tai ehkä viruksen levinnäisyyttä kehitysmaissa ei vain tiedetä puutteellisen testauksen vuoksi, mutta harva maa tulee pitkän päälle välttymään koronaepidemialta.
<h4>Mitä voimme tehdä?</h4>
Eri maissa on tähän mennessä toteutettu monenlaisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi: on julistettu poikkeustiloja, suljettu kouluja ja päiväkoteja, rajoitettu ihmisten ulkonaliikkumista, siirrytty etätyöhön ja kehotettu ihmisiä ottamaan sosiaalisesti etäisyyttä toisiinsa. Lisäksi on otettu käyttöön erilaisia matkustusrajoituksia ja suljettu rajoja ei-välttämättömältä liikenteeltä.
Tomas Pueyo käsittelee artikkelissaan ensin aiemmin esitettyjä perusstrategioita koronaepidemian suhteen. Toimintavaihtoehdot ovat:
1. Ei tehdä mitään 
2. Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää 
3. Pyritään rajoittamaan ja eristämään epidemia.
<h4>Kaiken ytimessä on R eli tartuttavuusluku</h4>
Keskeinen käsite eri toimintastrategioita tarkasteltaessa on R-luku eli tartuttavuusluku. Sillä mitataan viruksen kykyä tartuttaa ihmisiä. Luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä.
Epidemian alkuvaiheessa (päivänä nolla) R0-luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi todennäköisesti tartuttaa, kun kenelläkään ei ole immuniteettia eikä mitään vastatoimia ole tehty. Normaalisti tämä luku on jossain kahden ja kolmen välillä, eli epidemiaan valmistautumattomassa maassa jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Niin kauan kuin R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Virusepidemiaa torjuttaessa tartuttavuusluku pyritään laskemaan alle yhden, jolloin epidemia alkaa hiipua.
<h4>Strategia 1: Ei tehdä mitään</h4>
Tämä strategia tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että epidemian leviämisen estämiseksi ei tehdä juuri mitään. Tämä johtaisi siihen, että yllättävän suuri määrä ihmisiä kuolee.
Esimerkiksi USA:n tapauksessa tämä tarkoittaisi pahimmillaan, että sairaalahoidossa olisi 14 miljoonaa ihmistä samaan aikaan ja noin 10 miljoonaa ihmistä kuolisi. Lievemmässä skenaariossa vain neljäsosa amerikkalaisista saisi tartunnan ja kuolleisuus olisi neljän prosentin sijasta vain 0,6 prosenttia, jolloin tuloksena olisi vain puoli miljoonaa kuollutta. Tomas Pueyo arvioi, että &#8220;ei tehdä mitään&#8221; -toimintamallissa USA:n kuolinluvut asettuisivat jonnekin näiden kahden skenaarion, eli puolen miljoonan ja kymmenen miljoonan kuolleen välimaille.
Erityisongelmaksi nousee se, että terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuu.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60818" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png" alt="" width="2866" height="1839" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png 2866w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-300x192.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1024x657.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-80x50.png 80w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-768x493.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1536x986.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-2048x1314.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-100x64.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-60x38.png 60w" sizes="(max-width: 2866px) 100vw, 2866px" /></a>
KAAVIO 4 Sairaalahoitoon joutuneiden määrä (vaalean siniset raitapalkit) vs tehohoitoon joutuneiden määrä (vaalean sininen alue). Kuva: Tomas Pueyo
Vaaleansiniset palkit kuvaavat sairaalahoitoon joutuvien määrää. Tummempi sininen alue kuvaa tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Punainen katkoviiva kuvaa sairaaloiden resursseja tehohoitopaikoissa ja hengityskoneissa mitattuna. Kaavio kuvaa USA:n tilannetta, mutta sama pätee muihinkin maihin: tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä tulee olemaan useiden kuukausien ajan paljon suurempi kuin käytettävissä olevien hengityskoneiden määrä.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehohoitopaikkoja ei riitä kenellekään muille tehohoitoa tarvitseville. Edes tavallista hoitoa muihin sairauksiin on vaikea saada koronaepidemian aikana.
Jotain on siis pakko tehdä. Toimintavaihtoehdot ovat epidemian lievittäminen tai sen mahdollisimman tiukka rajoittaminen ja eristäminen. Molemmissa vaihtoehdoissa pyritään madaltamaan tartuntojen kasvun käyrää, mutta hieman eri tavoin.
<h4>Strategia 2: Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää</h4>
Tämän strategian ydinajatus on, että koronaepidemiaa ei voida estää ilman rokotetta ja lääkkeitä, joten nyt on vain pyrittävä lievittämään sitä ja pitämään tartuntakäyrä mahdollisimman matalana, jotta terveydenhoitojärjestelmä ei ylikuormitu.
Haittapuolena on kuitenkin se, että tartuntakäyrää ei saada kevyillä keinoilla niin matalaksi, etteikö tehohoidon kapasiteettiraja ylittyisi moninkertaisesti, kuten edellä kuvattiin. Käyrä loivenee, mutta levenee, mikä johtaa siihen, että tehohoidon ylikuormitus kestää paljon kauemmin kuin &#8220;ei tehdä mitään&#8221; -vaihtoehdossa.
Tähän toimintamalliin liittyy myös ajatus laumasuojan hankkimisesta koko väestölle. Laumasuojan idea on se, että koska rokotetta ei vielä ole olemassa, immuniteetti pyritään hakemaan sen kautta, että viruksen jo sairastaneet ovat immuuneja virukselle. Mikäli tällainen immuniteetti muodostuu riittävän monelle, koko väestö on turvassa epidemian uusiutumiselta.
Laumasuojan hakeminen voi kuitenkin kaatua siihen, että riittävän pitkäaikaista immuniteettia ei synnykään, tai että virus mutatoituu niin paljon, että kerran sairastamalla saatu immuniteetti ei auta. Koronaviruksen tiedetään mutatoituneen moneen kertaan jo nyt, ja mitä enemmän tartunnan saaneita on, sitä enemmän on mahdollisuuksia mutaatioihin.
<h4>Strategia 3: Tukahdutetaan epidemia</h4>
Tässä strategiassa epidemian leviämistä pyritään heti alussa rajoittamaan tiukoilla toimenpiteillä. Onnistuessaan tämä toimintatapa tarkoittaa, että kuolonuhrien määrä liikkuu kymmenien miljoonien sijasta vain kymmenissä tuhansissa.
Tiukoilla liikkumisrajoituksilla ja eristystoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntojen määrän eksponentiaalinen kasvu. Jos toimet tehoavat, myöskään terveydenhoitojärjestelmä ei romahda, jolloin kaikki tehohoitoa tarvitsevat myöskin saavat sitä. Tällöin kuolleisuus jää alhaiseksi.
Hallitukset kuitenkin epäröivät tiukkojen rajoitusten käyttöönottoa, koska pelkäävät niitä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita yhteiskunnan sulkeminen jopa kuukausiksi tuo tullessaan. Lisäpelkona on se, että jos rokotetta ei saada kehitettyä, epidemia palaa myöhemmin.
Tomas Pueyon mukaan tärkeintä on kuitenkin voittaa aikaa, jotta epidemiaan voidaan valmistautua paremmin hankkimalla riittävä määrä testaus- ja suojavälineita ja hengityskoneita. Aikaa tarvitaan myös lääkehoidon ja rokotteen kehittämiseen.
Wuhanin esimerkki osoittaa, että viruksen leviäminen voidaan todellakin katkaista käyttämällä erittäin tiukkoja karanteenitoimenpiteitä. Epidemian alussa Wuhanin R-luvuksi laskettiin peräti 3,9. Jokainen tartunnan saanut tartutti siis keskimäärin neljä muuta. Kaupungin sulkemisen ja karanteenitoimien jälkeen R-luku laski 0,32:een. Tällä hetkellä Wuhanin kaupungissa ja sitä ympäröivässä 60 miljoonan asukkaan maakunnassa ei esiinny lainkaan uusia koronatartuntoja.
<h4>Strategia 4: Vasara ja tanssi</h4>
Yleisimmät liikkumisrajoituksiin ja karanteeniin liittyvät huolenaiheet ovat:
&#8211; kuinka kauan tämä oikeasti kestää? 
&#8211; miten kalliiksi tämä tulee? 
&#8211; tuleeko kaikesta huolimatta uusi kasvupiikki tartunnoissa?
Tomas Pueyon käsitteellistämä Vasara ja tanssi -strategia perustuu siihen, että epidemiaa isketään ikäänkuin vasaralla päähän heti kun se näyttää ruman naamansa jossakin. Tavoitteena on saada R-luku niin lähelle nollaa niin nopeasti kuin mahdollista. Kun tämä on saavutettu, liikkumisrajoituksia voidaan lieventää. Jälkimmäistä vaihetta Pueyo kutsuu tanssiksi: se on tasapainottelua rajoitusten ja yhteiskunnan normaalin toiminnan välillä, kunhan vain R-luku pysyy yhden alapuolella.
Positiivisena esimerkkinä Tomas Pueyo ottaa esille Etelä-Korean, jossa oli aluksi pahin koronaepidemia Kiinan ulkopuolella. Etelä-Korea sai kuitenkin tilanteen hallintaan hyvin nopeasti, muutamassa viikossa. Keinoina olivat laajamittainen testaaminen, tartuttajien kontaktien jäljitys, matkustusrajoitukset, pakkokaranteenit ja vapaaehtoinen eristys. Toimenpiteet kohdistettiin niihin henkilöihin, joiden epäiltiin tai tiedettiin kantavan virusta, joten koko yhteiskuntaan kohdistuvia koulujen tai ravintoloiden sulkemisia ei tarvittu.
Muutkin Kaukoidän teollisuusmaat, kuten Taiwan ja Singapore, ovat panostaneet koronaviruksen torjunnassa teknisiin keinoihin, kuten laajaan testaamiseen, lentokentillä tehtyihin kuumemittauksiin ja tartuttajien kontaktien tarkkaan jäljitykseen.
Vasara-osuus voidaan toteuttaa monenlaisella keinovalikoimalla. Periaatteessa se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja liikkumisrajoituksia ja karanteeneja mahdollisimman hyvin kohdistettuina. Riittävän varhaisessa vaiheessa toteutettu laaja testaus auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikein, jolloin esimerkiksi kouluja ei välttämättä tarvitse sulkea koko maassa. Vastaavasti, jos testaaminen laiminlyödään, vasaraa joudutaan sitten antamaan lisää jollain muulla tavalla myöhemmin.
Joka tapauksessa tiukimpien rajoitusten jakson pituuden tulisi olla vain viikkoja, ei kuukausia. Sen jälkeen alkaa tanssi. Tämä tarkoittaa pidempää jaksoa, jolloin pyritään palauttamaan yhteiskunnan toiminta mahdollisimman normaaliksi, mutta kuitenkin siten, että R-luku pysyy yhden alapuolella.
Kuten alussa todettiin: Jos R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa rajusti. Jos R on alle yhden, epidemia hiipuu. Tätä on tanssiminen. Jos se onnistuu, tanssi päättyy viruksen kuolemaan.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60817" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png" alt="" width="3262" height="1872" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png 3262w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-300x172.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1024x588.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-768x441.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1536x881.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-2048x1175.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-100x57.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-60x34.png 60w" sizes="(max-width: 3262px) 100vw, 3262px" /></a>
KAAVIO 13. Vasara ja tanssi (engl: Hammer and Dance). Kuva: Tomas Pueyo
Kyse on tasapainottelusta normaalin elämän ja viruksen torjumisen välillä. Jossakin päin maata saattaa puhjeta paikallisia epidemioita, jolloin siellä pitää soveltaa tiukempia rajoituksia.
Massatestit auttavat tunnistamaan viruksen kantajat jo ennen kuin heillä on oireita, jolloin heidät voidaan eristää. Mitä paremmin ihmiset oppivat tunnistamaan oireet ja noudattamaan hygienia- ja etäisyysohjeita, sitä vähemmän he levittävät virusta.
Poliitikkojen kannalta kyse on erilaisten toimenpiteiden <a href="https://miro.medium.com/max/3350/1*h85AvGzHB7lk3v2wg8Sxlg.png">kustannustehokkuuden arvioimisesta</a>, kuten monessa muussakin asiassa. Koulujen ja yritysten sulkemisella on sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia, joita pitää verrata sulkemisen tuottamaan hyötyyn. Laajamittainen testaaminen maksaa, mutta sillä voidaan vastaavasti välttää uusia tartuntoja ja säästää tehohoidon kustannuksissa.
Pueyon työtä on kyseenalaistettu julkisuudessa muun muassa siksi, koska hänellä ei ole terveydenhuollon tutkintoa. Hänen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-act-today-or-people-will-die-f4d3d9cd99ca">kirjoitussarjansa</a> koronasta on kuitenkin herättänyt sen verran <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-articles-endorsements-fdc68614f8e3">julkista kiinnostusta, tukea ja tunnustusta</a>, että aivan mitättömin ansioin ei nyt olla liikkeellä.

Voidaanko korona nujertaa Vasara ja tanssi -strategialla?

Tomas Pueyo

Uusi-Seelanti tukahdutti koronan leviämisen – mutta taistelu jatkuu

Voidaanko korona nujertaa Vasara ja tanssi -strategialla?

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024