Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Toivo Mäkelä

Perussuomalaisten edeltäjäksi usein mainitun Suomen Maaseudun Puolueen SMP:n perustamisesta tulee tänään lauantaina 9.2.2019 kuluneeksi tasan 60 vuotta. Puolue aloitti taipaleensa Suomen Pientalonpoikien Puolueen (SPP) nimellä, nimi muutettiin myöhemmin SMP:ksi. 
SMP:n ja perussuomalaisten puolueveteraanit Pentti Kettunen ja Toivo Mäkelä kertovat, mitä nuoremmat sukupolvet voivat oppia menneisyydestä.

Kajaanilainen Pentti Kettunen istui SMP:n kansanedustajana vuosina 1983-1987 ja 1989-1991 sekä perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2011-2015. Iisalmessa vuonna 1942 syntyneen Kettusen vanhemmat olivat muuttaneet pommituksia pakoon Salahminjärvelle ja sieltä raivaamaan Karhukangas-nimistä asutustilaa pohjoissavolaiseen Vieremän kuntaan vuonna 1949. Jo hänen isänsä kuului SMP:hen ja sitä edeltäneeseen Suomen Pientalonpoikien Puolueeseen. Keskon tukkumyyjänä ja luottamusmiehenä Kajaanissa toimineen Pentin värväsi SMP:n Pohjois-Suomen aluesihteeriksi omakätisesti puolueen perustaja ja pitkäaikainen johtaja Veikko Vennamo vuonna 1979.
&#8211; Veikko sanoi, että maanantaiaamuna sanot itsesi irti Keskolta ja tulet minun hommiini, kun alamme laittamaan kenttää kuntoon ja valmistautumaan kunnolla vuoden 1983 eduskuntavaaleihin. Sanoin tarvitsevani viikon miettimisaikaa, ja Vennamo suostui siihen. Seuraavana keskiviikkona jo soitin hänelle ja suostuin. Sillä tiellä ollaan edelleen, Kettunen muistelee pitkän poliittisen uransa alkutaivalta.
40 vuotta kunnanvaltuustossa
Tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Kaustisen Perussuomalaisten taloudenhoitaja Toivo Mäkelä lähti mukaan SMP:n toimintaan vuonna 1972 kunnallisvaaliehdokkaana. Hän pääsi läpi kerralla ja istui sen jälkeen kunnanvaltuustossa yhtäjaksoisesti 40 vuotta niin SMP:n kuin sittemmin perussuomalaistenkin ehdokkaana. Valtuustotyön lisäksi hän toimi myös parikymmentä vuotta Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Mäkelän aikana niin perussuomalaisten kuin SMP:nkin kannatus Kaustisella pysytteli prosentuaalisesti suurempana kuin missään muussa Suomen kunnassa.
&#8211; Silloin vuonna -72 meitä valittiin kolme, mutta ryhmän vetäjä kuoli heti ensimmäisen kauden aikana ja seuraavissa vaaleissa SMP:n valtuutettujen määrä putosi kahteen. Sitä seuraavissa vaaleissa meiltä pääsi läpi jo viisi ja sen jälkeen seitsemän. Olen aina pyrkinyt ajamaan kuntalaisten asioita kuntalaisten ehdoilla, Mäkelä kertoo.
<img decoding="async" class="size-full wp-image-50341" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524.jpg 1000w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-300x194.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-768x497.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-100x65.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/veikkovennamo97524-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /> 
Suomen maaseudun puolueen luoja ja pitkään kansanedustajana toiminut lakitieteen lisensiaatti Veikko Vennamo puhumassa vaalitilaisuudessaan vuonna 1987. Lehtikuva. 
Suomen perussuomalaisin kunta
SMP:n ja sittemmin perussuomalaisten valtuutettujen määrä Kaustisen kunnanvaltuustossa jatkoi tasaisesti kasvuaan aina vuoteen 2012 saakka, jolloin jo ennestään Suomen perussuomalaisin kunta kasvatti edustajamääräänsä kymmenestä yhteentoista. Vuosi 2017 toi mukanaan pitkästä aikaa ensimmäisen vaalitappion Kaustisella, kun perussuomalaiset menettivät viisi paikkaa valtuustossa. Kaikesta huolimatta niin Mäkelä kuin Kaustinenkin ovat pysytelleet tiiviisti perussuomalaisina.
&#8211; Asiaani en ole hävennyt koskaan. En tiedä Kaustiselta ketään, joka olisi meidät hylännyt ja lähtenyt sinisiin, vaikka Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja olikin yksi veivareista, Mäkelä sanoo viitaten Raimo Vistbackaan.
&#8211; Hommat ovat edelleen hoidossa, vaikka tautia ja sairautta on tullut monenlaista, hän täydentää.
Politiikka kulkee verenperintönä
Kauppakoulun käynyt Mäkelä toimi uransa alkuaikana myymälänhoitajana osuuskaupassa ja perusti yhdessä tyttärensä kanssa oman tilitoimiston vuonna 1985. 2000-luvulla Mäkelä oli ensimmäinen Suomen Kuntaliiton hallitukseen valittu perussuomalainen. SMP:n aikana hän oli kahdesti myös eduskuntavaaliehdokkaana. Politiikkakärpäsen purema on Mäkelästä tarttunut muihinkin. Muun muassa hänen psykiatrian erikoislääkärinä toimiva vanhin poikansa on jatkanut isänsä jalanjäljissä kunnallispolitiikassa. Myös kansanedustaja Ville Vähämäki Oulusta on Mäkelälle sukua.
&#8211; Kaikkia apua tarvitsevia pitää auttaa. Siihen olen pyrkinyt niin politiikan osalta kuin muutenkin. Kun asiaansa uskoo eikä valehtele, silloin eivät muut pysty paljon haukkumaan, Mäkelä neuvoo nuoremman polven poliitikkoja.
Nettisukupolvesta ei ole maanviljelijöiksi
Pentti Kettunen on huolissaan siitä, että nuoremmalta polvelta puuttuu historiantajua ja kunnollinen käsitys siitä, missä tilassa Suomi oli sotavuosien jälkeen. Hän toivoo, että peruskouluissa opetettaisiin paremmin nuorille ihmisentaimille, ettei elämä täälläkään ole aina ollut ruusuilla tanssimista, vaan koko yhteiskunta piti rakentaa melko lailla alkutekijöistään sotavuosien jälkeen.
&#8211; Nyt pien- ja perheviljely on Suomesta pitkälti tuhottu ja uskotaan, että suurmaatalous meidät pelastaa. Se on harhaluulo. Minua pelottaa mitä tapahtuu sen jälkeen, kun Suomesta elintarvikeomavaraisuus katoaa, koska netti-, kännykkä- ja tietokonesukupolvesta ei enää ole maanviljelijöiksi, Kettunen pohtii.
Perussuomalaisille tiedossa jopa 35 eduskuntapaikkaa
Kettunen uskoo, että kevään eduskuntavaaleista on tulossa hyvin arvaamattomat. Hän on aikaisemmin ennustanut perussuomalaisille 15-20 eduskuntapaikkaa, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että jos perussuomalaiset osaavat hoitaa vaalityön kunnolla, saattaa ennuste ylittyä roimasti, jopa 35 eduskuntapaikkaan saakka.
&#8211; Jos Timo Soinin ja ministerien ryhti ja selkäranka olisivat kestäneet eivätkä he olisi lähteneet Juha Sipilän ja Petteri Orpon narreiksi, olisi puolueen kannatus tällä hetkellä 30 prosentin luokkaa. Sellaisiin lukemiin ei nyt päästä, mutta 35 eduskuntapaikkaa on täysin mahdollista saavuttaa, Kettunen uskoo.
<hr />
Lisäys 9.2.2019 klo 19:35: Lisätty maininta Suomen Pientalonpoikien Puolueesta sekä tarkennttu Toivo Mäkelän veivarit-kommenttia.

Perussuomalaiset konkaripoliitikot muistelevat uraansa: SMP:n perustamisesta on tänään kulunut 60 vuotta

Kokkolan Vanhalla Tullipakkahuoneella vieraillut presidenttiehdokas Laura Huhtasaari muistutti puheessaan Snellmanin ja Paasikiven ajattelun keskeisistä periaatteista ja siitä, kuinka kansan tahdon mukaisen politiikan ja itsenäisyyden kunnioittaminen elää edelleen perussuomalaisissa. 

&nbsp;
&#8211; Meidän on pidettävä huolta siitä, että päätöksenteko säilyy Suomessa. Suomalaisten on ajettava suomalaisten etua, koska ei sitä kukaan muukaan aja, Huhtasaari puhutteli paikalla olevaa yleisöä.
<div id="fb-root"></div>
<script>(function(d, s, id) {
 var js, fjs = d.getElementsByTagName(s)[0];
 if (d.getElementById(id)) return;
 js = d.createElement(s); js.id = id;
 js.src = 'https://connect.facebook.net/en_GB/sdk.js#xfbml=1&version=v2.11&appId=17732951405';
 fjs.parentNode.insertBefore(js, fjs);
}(document, 'script', 'facebook-jssdk'));</script>
<div class="fb-video" data-href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10155052077218342/" data-width="460" data-show-text="false">
<blockquote class="fb-xfbml-parse-ignore" cite="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10155052077218342/">&nbsp;
Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari Kokkolassa 11.11.2017
Posted by <a href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/">Perussuomalaiset</a></blockquote>
</div>
Videotallenne Kokkolasta 11.11.2017. Laura Huhtasaaren osuus alkaa kohdasta 14:30. 
&#8211; Kattoteemani presidentinvaaleissa on globalismi vastaan kansallisvaltio. Me emme usko siihen, että globalistinen päätöksentekojärjestelmä – tuolla jossain – ajaisi Suomen etua. Me emme usko siihen, että ulkoistamalla päätöksenteon meidän omat asiamme menisivät eteenpäin. Emmekä me usko siihen, että voisimme antaa kohtalomme muiden käsiin.
Huhtasaari muistutti sanoista, jotka kansallisfilosofi Snellman aikanaan lausui: Meidän tulee pitää huolta sivistyksestä, taloudesta ja kansan tahdosta.
&#8211; Snellman myös ajoi omaa rahaa. Hän ei saanut enää yliopistovirkaa, koska venäläiset eivät pitäneet hänen ajatuksistaan, mutta hänen ideansa elävät yhä, ja perussuomalaiset kunnioittavat niitä.
&#8211; Paasikivellä oli tavoitteena täyden suvereniteetin palauttaminen. Perussuomalaiset jatkavat tällä tiellä.
Huhtasaari nosti puheessaan esiin myös puolueveteraani Toivo Mäkelän (ps.) elämäntyön ja puhutteli tätä lämpimin sanoin.
&#8211; Toivo Mäkelä tuli keskustelemaan kanssani. Hän kertoi työskennelleensä 40 vuotta valtuustossa perussuomalaisen aatteen voimin. Hän sanoi, että usko ei horju.

Laura Huhtasaari muistutti Snellmanin perinnöstä – “Meidän tulee pitää huolta sivistyksestä, taloudesta ja kansan tahdosta”

Toivo Mäkelä pani merkille jo keväällä, kuinka puolueen johtohahmot ja ministerit tukivat vahvasti Sampo Terhoa uudeksi puheenjohtajaksi.

Pitkän linjan perussuomalainen Toivo Mäkelä, 82, on seurannut tyrmistyneenä alkuviikon tapahtumia. Selitys perussuomalaisista loikanneiden kansanedustajien tempulle on Mäkelän mielestä yksinkertainen.
&#8211; Soinille ministerin paikka oli tärkeämpi kuin perussuomalaiset. Siitä tässä on kyse. En silti voi hyväksyä alkuunkaan tätä hommaa, että näin tehtiin. Mutta siinä se: loikkari, mikä loikkari, Mäkelä sanoo perussuomalaisia 20 vuotta johtaneesta entisestä puheenjohtajasta Timo Soinista.
Soini julkaisi kesäkuun alussa ”plokitekstin”, joka on edelleen luettavissa hänen verkkosivuillaan. Soini kirjoittaa: &#8220;Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä. Pidän loikkareita luusereina.&#8221;
Soini ja Mäkelä olivat paitsi puoluetovereita, myös perhetuttavia. Mäkelä sanoo, että Soini on maakuntamatkoillaan myös yöpynyt hänen kotonaan.
”Timo oli Jyväskylässä väsynyt ja lamaantunut”
Suomen Uutiset tavoitti Mäkelän keskiviikkoiltana, juuri ennen Kaustisten Perussuomalaisten hallituksen kokousta. Mäkelä sanoo, että ei itse ole loikkaamassa puolueesta.
&#8211; Nyt tässä kokouksessa selvitämme, onko joku tekemässä niin. Toistaiseksi tällaisesta ei ole tietoa.
Mäkelä on vaikuttanut neljäkymmentä vuotta Kaustisen kunnanvaltuustossa. Hänet valittiin valtuustoon jo 1972 SMP:n edustajana ja hän jättäytyi pois valtuustosta 2012 perussuomalaisten riveissä. Valtuustotyön lisäksi hän on aikoinaan toiminut myös perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana.
Mäkelä oli viikonloppuna paikalla Jyväskylän puoluekokouksessa. Kokouksessa Mäkelä myös jutteli henkilökohtaisesti Soinin kanssa. Hän näki, kuinka Soini oli väsynyt.
&#8211; Näin Timossa sitä samaa kömpelyyttä, kuin Veikko Vennamolla SMP:n loppuaikoina. Soini vaikutti jotenkin lamaantuneelta, hän ei edes hymyillyt minulle, kun kättelimme.
Puoluejohto työnsi Terhoa puheenjohtajaksi
Mäkelä arvelee, että Jyväskylän puoluekokous oli Soinille ”pirullinen paikka”.
&#8211; Perussuomalaisilla oli jäljellä enää kaksi vuotta hallituksessa, joten siinä mielessä puoluekokous osui Soinille hankalaan saumaan. Tilanne niin sanotusti ”iski omaan nilkkaan”. Mutta toisaalta puoluejohtajan kyllä pitää tuntea oma väki, ja arvelen, että Soini hyvin tiesi, mitä puoluekokouksessa tulisi tapahtumaan.
Mäkelä pani merkille jo keväällä, kuinka puolueen johtohahmot ja ministerit tukivat vahvasti Sampo Terhoa uudeksi puheenjohtajaksi.
&#8211; Tuntui arveluttavalta, kun käytännössä meille annettiin suoraa neuvontaa siitä, ketä pitäisi äänestää puoluejohtajaksi. Mutta minä ja muut Kaustisen perussuomalaiset emme ole ohjailtavissa, eli tällainen ohjaus ei nyt vaikuttanut.
&#8211; Seurasin ennen puoluekokousta Terhon käyttäytymistä. Mielestäni hän ei toiminut ollenkaan niin kuin puolueen puheenjohtajan pitäisi toimia. Sain vaikutelman, että hän haluaa vain komennella ihmisiä, Mäkelä sanoo.
Jopa keskustasta yritettiin vaikuttaa 
Mäkelä paljastaa, kuinka häneen yritettiin vaikuttaa yllättävältä taholta vain muutamia viikkoja ennen Jyväskylän puoluekokousta.
&#8211; Keskustan kunnanvaltuutettu Perhosta soitti minulle. Hän esitti, että en saisi äänestää Jussi Halla-ahoa. Tällä ei tietenkään ollut mitään vaikutusta, koska teen äänestyspäätökset itse, kun olen ensin harkinnut asiaa. Minuun ei siis voi vaikuttaa, mutta olihan se aika erikoista, Mäkelä sanoo.
Perussuomalaisten uudelle puheenjohtajalle Mäkelä lähettää terveisiä:
&#8211; Pidä rehti linja ja keskustele ihmisten kanssa. Valehdella ei tarvitse koskaan, sillä kyllä totuuden voi aina sanoa, vaikka se olisi karvaskin.

Puolueveteraani Toivo Mäkelä: Ministerin paikka oli Soinille tärkeämpi kuin perussuomalaiset – “Loikkari, mikä loikkari”