Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Tino Chrupalla

Tuore tilasto ulkomaalaisten lisääntyneestä väkivallasta järisyttää saksalaisia. Oikeistolaiset oppositiopuolueet vaativat palauttamaan rajavalvonnan ja karkottamaan rikoksiin syyllistyneet maahantulijat välittömästi. Ulkomaalaisrikollisuudesta on aika puhua niiden mukaan avoimesti ja oikeilla nimillä.

Saksassa teki viime vuonna 2,2 miljoonaa ihmistä lähes kuusi miljoonaa rikosta, mikä on enemmän kuin vuosiin. Poliisi pystyi selvittämän tapauksista 58 prosenttia.
Ulkomaalaisten osuus rikoksentekijöistä oli 41 prosenttia, kun heidän osuutensa Saksan väestöstä on 15,5 prosenttia. Ulkomaalaisilla tarkoitetaan Saksan keskusrikospoliisin tilastossa henkilöitä, joilla ei ole Saksan passia. Ulkomaalaiset, joilla on kaksoiskansalaisuus, luokitellaan rikostilastossa saksalaisiksi.
Maahantulijat tehtailevat rikoksia
Maahantulijoiksi lasketaan turvapaikanhakijat, laittomasti rajan ylittäneet siirtolaiset, kiintiöpakolaiset sekä henkilöt, joille on myönnetty henkilökohtaisilla perusteilla oleskeluoikeus.
Lukumääräisesti ulkomaalaisia oli viime vuonna Saksan kaikista rikoksentekijöissä 923 269, mikä on noin 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kantasaksalaisten osuus kasvoi vastaavasti yhdellä prosentilla.
Ulkomaalaisista rikollisista 402 514 oli maahantulijoita. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuodesta 29 prosenttia, ja heidän tekemänsä rikokset muodostivat 43 prosenttia kaikista ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.
Murhia, tappoja ja seksuaalirikoksia
Erityistä huomiota Saksassa herättää ulkomaalaisten ja maahan tulleiden suuri osuus väkivallanteoissa. Kun väkivaltarikosten määrä nousi edellisvuodesta yleisesti 8,6 prosenttia, niin ulkomaalaisten osuus niistä kasvoi 14 prosenttia.
Turvapaikanhakijat ja muut maahantulijat tekivät viime vuonna 25 700 väkivaltarikosta, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Murhia, tappoja ja kuolemantuottamuksia kirjattiin Saksassa viime vuonna 2 282 kappaletta. Tekijöistä runsaat puolet oli ulkomaalaisia ja 395 turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia.
Raiskauksissa ja muissa vakavissa seksuaalirikoksissa, joita tehtiin Saksassa viime vuonna yli kaksitoistatuhatta, maahantulijoita epäiltiin syylliseksi runsaassa tuhannessa tapauksessa.
Veitsellä iskettiin yli 8 000 kertaa
Noin 150 000 Saksassa viime vuonna tehdystä raasta pahoinpitelystä oli ulkomaalaisten tekijöiden osuus runsas kolmannes. Laittomia siirtolaisia ja muita maahantulijoita heistä oli 20 375, mikä oli viidennestä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Veitsellä iskettiin Saksassa toista ihmistä viime vuonna 8 951 kertaa eli 5,6 prosenttia edellisvuotta useammin. Tässä tilasto ei erottele tekijöitä.
Runsaasta kahdesta miljoonasta rikollisesta oli alle 14-vuotiaita 104 233 ja 14-18-vuotiaita 207 149. Molemmista tekijäryhmistä ulkomaalaisia oli noin 30 prosenttia.
Ulkomaalaisrikollisuuden ja sen yhteydessä väkivallan voimakas kasvu on laukaissut Saksassa poikkeuksellisen kiihkeän keskustelun. Siinä vahvistuu vaatimus, että näin ei voi enää jatkua.
Sisäministeri vaatii nollatoleranssia
Maahantulon haittoihin tähän asti hallituskumppaneina istuvia vihreitä mukaillen löyhänlaisesti suhtautunut sisäministeri Nancy Faeser (sd) vaatii uusien faktojen valossa väkivallalle nollatoleranssia:
&#8211; Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten on lähdettävä maasta nykyistä nopeammin. Karkotuspäätökset on pantava toimeen viivytyksettä, hän sanoi.
Lohduttomista luvuista huolimatta Faeser vakuutti Saksan kuuluvan maailman turvallisimpiin maihin. Ponnekkaasti oikeistoa vastaan kampanjoiva ministeri varoitti ulkomaalaisiin liittyvien ennakkoluulojen kylvämisestä. Siirtolaisuuden kasvu ei johda hänen mukaansa automaattisesti rikollisuuden kasvuun.
Ulkomaalaisrikollisuudesta kasvaa vaaliteema
Myös kristillisdemokraattien piirissä ovat hälytyskellot alkaneet soida. Vaikenemisen kulttuuriin vaaditaan selkeää muutosta.
Ulkomaalaisrikollisuuden arvioidaan nousevan erääksi keskeiseksi teemaksi myös kesäkuisissa eurovaaleissa ja syyskuussa pidettävissä monissa itäisen Saksan osavaltiovaaleissa. Todellisia rikollisuuslukuja piilottelevien puolueiden pelätään vetävän niissä lyhemmän korren.
Rikostilaston julkistamistilaisuuteen osallistuneen Brandenburgin osavaltion sisäministerin Michael Stübgenin (CDU) mukaan faktoista puhuminen ei ole ulkomaalaisvihamielisyyttä, vaan kansalaisilla on oikeus tietää kaikki asiaan liittyvät faktat.
Stübgen vaatii tehokkuutta laittoman siirtolaisuuden hillitsemiseksi ja kehottaa Olaf Scholzin (sd) hallitusta voimakkaisiin toimiin niitä valtioita vastaan, jotka eivät suostu ottamaan vastaan karkotettuja kansalaisiaan.
Vetovoimatekijät pois
Kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtajan Friedrich Merzin mukaan ulkomaalaisrikollisuutta ei saada kuriin ennen maahantulon merkittävää rajoittamista.
Kristillisdemokraatit vaativat myös turvapaikanhakijoille maksettavien avustusten pienentämistä vetovoimatekijöiden laimentamiseksi.
Saksan uuden vasemmistopuolueen BSW:n johtajan Sahra Wagenknechtin mielestä syitä lisääntyneeseen ulkomaalaisrikollisuuteen ovat kontrolloimattoman maahantulon lisäksi sosiaalinen epätasa-arvo ja lisääntyvä köyhyys.
Integraatio on epäonnistunut
Saksan keskusrikospoliisin johtajan Holger Münchin mukaan synkentyneet luvut kertovat kotoutumisen epäonnistumisesta:
&#8211; Huono koulutustaso, heikko tai kokonaan puuttuva saksan kielen taito yhdessä taloudellisen epävarmuuden kanssa sekä aikaisemmat väkivaltakokemukset korreloituvat rikosten määrään.
Liittopäivillä oppositiossa kristillisdemokraattien oikealla puolella istuva Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) vaatii täyskäännöstä Saksan siirtolaispolitiikkaan.
Puolueen puheenjohtajan Tino Chrupallan mukaan ulkomaalaisten tekemien väkivallantekojen ja muiden rikosten nopea kasvu todistaa AfD:n olleen oikeassa varoittaessaan rajoittamattoman maahantulon seurauksista.
Laittomien siirtolaisten tulva ei näy pelkästään kuntien voimavarojen loppumisena vaan myös kansalaisten lisääntyvänä pelkona joutua rikoksen uhriksi.
Erityisempiä ongelmia Saksan siirtolaispolitiikassa eivät sen sijaan näe hallituksessa liberaalien kanssa istuvat demarit ja vihreät. Vihreiden liittopäiväedustaja Lamya Kaddor pitää ulkomaalaisten suurta osuutta rikostilastoissa köyhyydestä johtuvana ongelmana.
Poliisiliitto syyttää faktojen vähättelystä
AfD vaatii kristillisdemokraattisen unionin tavoin vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ja turvapaikkahakemukselleen hylkäyksen saaneiden nopeaa karkottamista.
Saksalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen paljon huolta synnyttänyt rikostilasto ei ole saanut koko mediassa hyvää vastaanottoa. Vähättelijät löytyvät hallitusta lähellä olevista mediataloista.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt kritisoi Bild-lehdessä Saksan julkisin varoin toimivaa yleisradiota ulkomaalaisrikollisuuden vähättelyn jatkamisesta ja punavihreään ideologiaan pohjautuvasta todellisuudentajun menettämisestä kaikista tuoreista faktoista huolimatta.

Laittomat siirtolaiset ja maahantulijat tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän väkivaltarikoksia – tekijät yhä nuorempia

Saksan kotimaantiedustelu on ottanut tarkkailuunsa AfD-puolueen, jota syytetään mielenosoituksissa miljoonien maahanmuuttajien karkottamisen suunnittelusta. Salaisen palvelun tarkkailuun on asetettu myös nykyisenlaiseen politiikkaan kriittisesti suhtautuva ja Merkeliin kohdistuneen arvostelun jälkeen erotettu entinen tiedustelujohtaja.

Ay-liikkeen, kirkkojen ja satojen järjestöjen organisoimiin AfD-puolueen vastaisiin mielenosoituksiin ovat osallistuneet myös liittokansleri Olaf Scholz (sd) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr).
Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (sd) on kiittänyt AfD:n natsipuolueeksi leimanneiden mielenosoitusten osanottajia ”demokratian puolustajiksi”.
Steinmeirista on jätetty valtakunnansyyttäjälle rikosilmoitus hänen sanottuaan ammattiliitojen tilaisuudessa, että ”emme anna ääriryhmiin kuuluvien rotanpyydystäjien rikkoa maatamme”.
Rotanpyydystäjillä hänen ymmärrettiin tarkoittaneen nimenomaan AfD:tä, joka houkuttelee pillipiiparina joukkoihinsa väärillä lupauksilla viattomia ihmisiä.
Liittopresidentin lausuntoa pidetään rikosilmoituksessa kansankiihotuksena ja yrityksenä synnyttää vaikutelmaa, että kaikki lailliset puolueet eivät olisi enää kelvollisia valittavaksi.
Toimittajat vakoilivat yksityistä tilaisuutta
Saksankin mittakaavassa ennennäkemättömän mielenosoitusaallon laukaisi liikkeelle osittain valtion rahoittaman vasemmistolaisen Correctiv-toimittajakollektiivin salaa tekemät taltioinnit eräässä potsdamilaisessa hotellissa pidetystä yksityisestä tapaamisesta.
Tilaisuudessa keskusteli joukko yrittäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia muun muassa sitä, mitä laillisia mahdollisuuksia Saksalla on lähettää maassa laittomasti olevia ja rikoksiin syyllistyneitä siirtolaisia takaisin kotimaihinsa.
Lähes miljoona maahantulijaa odottaa palauttamista
Jo tehdyn karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa odottaa yli 300 000 henkilöä, joille ei ole myönnetty turvapaikkaa, eikä heillä ole todettu olevan muutoinkaan erityistä suojelun tarvetta. Monien kohdalla päätös karkotuksesta on tehty vuosia sitten.
Myös liittokansleri Olaf Scholz (sd) on vaatinut heidän ja maahan laittomasti tulleiden pikaista palauttamista. Sisäministeri Nancy Faeser (sd) on lisännyt listaan rikollisklaanien jäsenet perheenjäsenineen.
Saksassa on yhä myös yli 600 000 syyrialaista sotapakolaista, joiden monet toivovat sodan jo päätyttyä palaavan kotimaahansa.
Media yhdisti natsien Wannsee-konferenssiin
Median Wannsee 2.0:ksi kutsumassa Potsdamin keskustelutilaisuudessa oli mukana kymmenkunta CDU-puolueen ja AfD:n jäsentä.
Tunnetuin osanottaja oli itävaltalainen äärioikeistolainen kirjailija ja aikaisemmin oikeistolaiseen Identitäre-liikkeen johtoon kuulunut Martin Sellner, joka on kirjoittanut kirjan laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta.
Tilaisuuteen osallistunut oikeustieteilijä Ulrich Vosgerau oletti itävaltalaisen tv-kanavan haastattelussa, että keskusteluja salakuunteli korvakuulokkeiksi naamioiduilla mikrofoneilla eräs hotelliin tekaistulla nimellä kirjautunut toimittajakollektiivin edustaja.
Correctiv kuvasi tilaisuutta hotellin puistoon ja hotellin rannassa olevalle saunalautalle piilotetuilla kameroilla.
Saksalaisessa keskustelussa pohditaan, saivatko toimittajat vakoilu- ja salakuunteluoperaatiossa mahdollisesti ammattiapua AfD:tä tarkkailevalta kotimaantiedustelulta.
AfD kiistää syytökset
AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla ei ollut läsnä tilaisuudessa, mutta hän kiistää saksalaisen median toistaman väitteen, että tilaisuudessa olisi suunniteltu miljoonien maahanmuuttajien karkottamista.
&#8211; Saksan kansalaisista ja henkilöistä, joille on myönnetty Saksan passi, ei ole ollut koskaan puhetta, hän sanoi Akte mit Kopf -kanavan haastattelussa.
Correctiv ei ole suostunut paljastamaan vaatimuksista huolimatta keskustelun koko sisältöä vaan siitä vain kokonaisuudesta irrotettuja valikoituja katkelmia.
Toimittajista on tehty rikosilmoitus ikkunan läpi salaa otettujen kuvien julkistamisesta.
Syyllistyivätkö osanottajat maanpetokseen?
Toimiin on ryhtynyt nyt myös Saksan valtionsyyttäjä, joka tutkii Tagesspiegel-lehden mukaan, ovatko tilaisuuden osanottajat syyllistyneet maanpetokseen.
Minimirangaistus perustuslain mukaisen järjestyksen vaarantamisesta uhkauksilla ja väkivallalla on raskauttavissa tapauksissa vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Oikeustieteilijä Vosgeraun mukaan tilaisuudessa ei puhuttu mitään sellaista, mikä olisi laitonta. Kyse oli teemoista, jotka mietityttävät tällä hetkellä hyvin monia saksalaisia.
Mielenosoitusintoa kasvatettiin keksityllä sanalla
Toimittajakollektiivi varmisti ”salaista suunnitelmaa” koskeville paljastuksilleen maksimaalisen huomion väittämällä, että keskustelussa olisi käytetty Saksassa äärimmäisen herkkää ”deportation”-sanaa, tarkoittihan se natsi-Saksassa juutalaisten kuljettamista tuhoamisleireille.
Todellisuudessa tätä sanaa ei osanottajien mukaan käytetty. Myös Correctiv on poistanut väitteen tiedotteestaan.
Potsdamin kokouksen synnyttämän mediakohun innostamana Saksassa on järjestetty viikkojen ajan lukemattomia AfD:n kieltämistä vaativia mielenosoituksia. Teema on esillä medioissa ja uutisissa päivittäin.
”Koko Berliini vihaa AfD:tä”
Tähän asti suurin mielenosoitus pidettiin viikko sitten Berliinissä valtiopäivätalon edustalla. Yli tuhannen järjestön kutsumana paikalle saapui järjestäjien mukaan yli 300 000 ja poliisin mukaan noin 150 000 ihmistä.
Kansanjoukko huusi kuorossa, että ”koko Berliini vihaa AfD:tä”. Järjestäjät olivat toivoneet, että osanottajat eivät ota mukaansa Saksan lippuja. Mukana oli lukuisten kulttuurihenkilöiden ja poliitikkojen tavoin myös Saksan hallituksen terveysministeri Karl Lauterbach (sd).
Sisäministeriön alainen virasto kerää todisteita
Saksassa on kaikki liossa median inspiroimassa julkisessa keskustelussa lähes rutiininomaisesti natsipuolueeksi leimatun AfD-puolueen nujertamiseksi ja kieltämiseksi.
Mahdolliseen kieltoprosessiin tarvittavien todisteiden keräämisestä vastaa AfD:tä kiihkeästi vastustavan sisäministeri Nancy Faeserin (sd) alaisuudessa toimiva kotimaantiedustelu.
Kun koko puolue tai sen piiriosasto luokitellaan ”varmennetusti oikeistoradikaaliseksi”, niin kotimaantiedustelulla on lupa käyttää kaikkia salaisen palvelun menetelmiä sen vakoilemiseen.
Se saa ujuttaa puolueen sisälle vakoilijoitaan, värvätä sen organisaatiosta tiedonantajia sekä salakuunnella puolueen toimihenkilöiden puheluita ja lukea heidän viestejään.
”Kotimaantiedustelua käytetään oppositiota vastaan”
Radikaali-luokituksen perusteella kotimaantiedustelu saa vakoilla AfD:tä muun muassa Thüringenissä, Sachsenissa ja Brandenburgissa, joissa pidetään maapäivävaalit syykuussa. AfD on niissä kuten koko itäisessä Saksassa suosituin puolue.
AfD:n toinen puheenjohtaja Tino Crupalla, joka kuuluu itsekin kotimaantiedustelun vakoilemiin henkilöihin, syyttää sisäministeriötä kotimaantiedustelun käyttämisestä opposition nujertamiseen.
Siltä varalta, että liittopäivillä 78 paikan mandaatilla istuvan AfD:n kannatus kasvaa joukkomielenosoituksista, mediakampanjoista ja muista vastatoimista huolimatta eikä mahdollinen kieltoprosessikaan etene, hallituspuolueet suunnittelevat myös muita keinoja sen vaikutusvallan rajoittamiseksi.
Parhaillaan selvitetään muun muassa mahdollisuutta muuttaa perustuslakia siten, ettei AfD pääse missään oloissa vaikuttamaan perustuslakioikeuden tuomareiden valintaan.
Joissakin osavaltioissa pohditaan mahdollisuuksia estää AfD:tä valitsemasta pääministeriä siinäkin tapauksessa, että se saisi maapäiville enemmistön.
Entinen tiedustelupomo salaisen palvelun tarkkailussa
Kotimaantiedustelu on aloittanut myös omaa konservatiivista puoluettaan, arvounionia, perustavan entisen päällikkönsä Hans-Georg Maassenin tarkkailun.
Ex-tiedustelujohtaja on leimattu äärioikeistolaiseksi, koska hän on arvostellut muun muassa entisen puolueensa CDU:n toimintaa ennen kaikkea siirtolais- ja pakolaispolitiikassa mutta myös konservatiivisten arvojen hylkäämisessä.
Maassen erotettiin tiedustelujohtajan virasta vuonna 2018 hänen sanottuaan, että liittokansleri Angela Merkelin (CDU) Chemnitzin tapahtumista antama lausunto ei perustu tosiasioihin.
Merkel meni Antifan ansaan
Chemnitzissä järjestettiin hallituksen turvapaikkapolitiikkaa arvostellut mielenosoitus kolmen turvapaikanhakijan surmattua erään pankkiautomaatilla asioineen miehen.
Koska eräs mielenosituksen järjestäjistä oli AfD-puolue, niin vasemmistopuolue Linke ja monet vasemmistolaiset järjestivät vastamielenosoituksia joukossaan Antifa ja muita vasemmistoradikaaleja ryhmittymiä. Tilaisuudessa oli käsirysyä osanottajien välillä.
Saksan yleisradion uutisissa julkaistiin päivän päätteeksi muutaman kymmenen sekunnin mittainen kännykkävideo, jonka väitettiin todistavan, että oikeistoradikaalit jahtasivat kaupungin kaduilla ulkomaalaisia.
Myös Merkel tuomitsi tyrmistyneenä tapahtumat pelkästään uutisoinnin perusteella.
Väärät uutiset painoivat faktoja enemmän
&#8211; On hämmästyttävää, että paikalla olleiden liittovaltion vastuullisten viranomaisten, poliisin ja tapahtumia läheltä seuranneiden paikallisen median toimittajien tiedoilla ei ollut Merkelille mitään merkitystä, vaan hän ja hänen tiedottajansa perustivat kannanottonsa pelkästään Saksan yleisradion Tagessauch-uutisista näkemäänsä Antifa-videoon, jolla ei ollut minkäänlaista todistusarvoa, sanoi Maassen tv-haastattelussa.
Kun hän kertoi Merkelille, mitä Chemnitzissä todella tapahtui ja että video oli väärä, niin tuloksena olivat potkut. Taustalla vaikuttivat mahdollisesti myös Maassenin aikaisemmat varoitukset rajoittamattoman maahantulon turvallisuusriskeistä.
Virkamiehet voidaan erottaa Saksassa syytä ketomatta, mutta tässä tapauksessa ne olivat selviä.
Oppositio vihavainon kohteena
Maassenista on hämmästyttävää, että poliittisella medialla on niin paljon valtaa, että ”ne voivat tarjota valheet tosiasioina”.
Samanlaisia vihavainon aineksia hän tunnistaa nyt parhaillaan käynnissä olevassa AfD-puolueen moukaroinnissa Potsdamin tapaamisen perusteella.
Maassenin mukaan tällaisia massamielenosoituksia järjestetään demokraattisissa valtioissa yleensä hallitusta eikä hallituksen vastustamaa oppositiota vastaan.
&nbsp;

Saksassa on masinoitu kansanjoukot kaduille vaatimaan oppositiopuoleen kieltämistä – salainen palvelu tarkkailee myös uuden konservatiivipuolueen perustajaa

Vaihtoehto Saksalle -puoleen kannatuksen nopea kasvu itäisten osavaltioiden lisäksi myös muualla Saksassa synnyttää muissa puolueissa ja teollisuusliitossa levottomuutta ja vaatimuksia vastatoimista. Mielipidetutkija vertaa tilannetta Hitlerin nousuun 1930-luvulla.

Levottomuuden taustalla on Forsa-tutkimuslaitoksen rutiinitutkimuksiin kuuluva mielipidekysely, jossa tiedustellaan, mitä puoluetta saksalaiset äänestäisivät, jos ensi sunnuntaina pidettäisiin liittopäivävaalit.
Monia järkyttänyt tulos näyttää seuraavalta:
1. Kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) 31 % (vuonna 2021 pidetyissä liittopäivävaaleissa kannatus oli 24,1 %),
2. Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 23 % (10,3 %),
3. Sosialidemokraattinen puolue SPD 14 % (25,7 %),
4. vihreät 13 % (14,8 %),
5. liberaalit FDP 5 % (11,5 %),
6. vasemmistopuolue Linke 3 % (4,9 %)
7. muut puolueet 11 % (6,3 %).
Perusteilla oleva uusi vasemmistopuolue ei ole kyselyssä mukana.
Scholzin hallituksen kannatus on romahtanut
Saksaa tällä hetkellä hallitsevassa liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa koalitiossa mukana olevien sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien yhteinen kannatus jäisi tämän kyselyn mukaan 32 prosenttiin, mikä on meneillään olevan vaalikauden heikoin tulos.
Jos kristillisdemokraatit lopettaisi boikottinsa ja olisi valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa, niin Saksaan olisi mahdollista muodostaa oikeistolainen enemmistöhallitus.
AfD on ollut entisen DDR:n alueella sijaitsevissa osavaltioissa jo pitkään suosituin puolue siitä huolimatta, että liittopresidentti, muut puolueet, ay-liike, valtamedia, kirkot ja lukemattomat kansalaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti sitä vastaan
Nousua ei ole estänyt edes se, että politiikkaan sotkeutumisesta entistä useammin kritisoitu kotimaantiedustelu on luokitellut puolueen oikeistoradikaaliksi ja perustuslaille varalliseksi juuri siellä, missä sen kannatus on kasvaa nopeimmin.
AfD on idässä ylivoimainen
Tunnelmaa kuumentavat Eurooppa-vaalien lisäksi Brandenburgin, Thüringenin ja Sachsenin osavaltioissa pidettävät maapäivävaalit.
Mielenkiinnolla odotetaan, lisääkö AfD ääniosuuttaan myös osassa Berliiniä helmikuussa pidettävissä liittopäivävaalien uusintavaalissa. Vuonna 2021 sitä äänesti 8,1 prosenttia uurnilla käyneistä.
Tuoreimpien kyselyjen mukaan AfD on voittamassa Brandenburgissa, Thüringenissä ja Sachsenissa syykuussa sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit ja nousemassa 27-35 prosentin kannatuksellaan vahvimmaksi poliittiseksi voimaksi.
Vasemmistopuolue Linken pirstaloituminen voi muuttaa tilannetta entisestään AfD:n eduksi.
”Kauhua synnyttävä kasvu”
Forsa-tutkimuslaitoksen johtaja Manfred Güllner kutsuu AfD:n kannatuksen kasvua ”kauhua synnyttäväksi”.
Hän vertaa tilannetta Hitlerin kansallissosialistisen työväenpuolueen NSDAP:n nousuun vuoden 1930 vaaleissa.
&#8211; Natsit saivat silloin 15 prosenttia äänioikeutettujen äänistä. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin tuli Adolf Hitleristä valtakunnankansleri, sanoo Güllner uutisviestissään.
Monet puolestaan muistuttavat keskustelupalstoilla, että AfD:tä vastaan kampanjoidaan ja sen kimppuun isketään samoilla keinoilla kuin mitä natsit käyttivät käyttivät aikoinaan aatteensa vihollisia ja arvoselijoita vastaan.
Poliitikot etääntyneet kansalaisten arkihuolista
Saksalaisten suurimpia ongelmia ovat kyselyn mukaan hallituksen talouspolitiikka ja maan taloudellinen tilanne, maahanmuutto, integraatio ja pakolaiset, sosiaaliset ongelmat ja kasvava epätasa-arvo sekä sodat ja konfliktit.
Huolia saksalaisille aiheuttavat myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä energiahuolto.
Forsan johtaja pitää eräänä syynä poliittisen ilmaston muuttumiselle puolueiden etääntymistä tavallisten äänestäjien arjesta.
81 prosenttia asiaa koskevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että useimmilla poliitikoilla ei ole enää realistista käsitystä kansalaisten todellisista huolista.
Teollisuusliitto unohtaa vahingolliset vihreät
AfD:n menestymistä tulevissa vaaleissa pelkäävä Saksan teollisuusliiton presidentti Siegfried Russwurm leimaa AfD:n ”menneisyyteen katsovaksi nationalistiseksi liikkeeksi”.
&#8211; Äänen antaminen AfD:lle ei ole pelkästään protestia vaan vahingollista Saksan taloudelle ja Saksan kansainväliselle maineelle globalisoituvassa maailmassa, sanoo teollisuusliiton johtaja vaatien yhteiskunnallista kampanjointia AfD:tä vastaan.
AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla vastaa Russwurmille, että Saksan taloudelle, saksalaisten hyvinvoinnille ja Saksan menestykselle vahingollisia ovat vihreät kumppaneineen, jotka ajavat alas teollisuutta, pienentävät energian saantia ja nostavat sen hintaa.
Tästä osoituksena Chrupalla mainitsee muun muassa nopeasti lisääntyvät yritysten konkurssit sekä Saksan laman puolelle kääntyneen talouskehityksen.

Saksassa vaaditaan vastatoimia AfD-puolueen kasvun hillitsemiseksi – mielipidetutkija vertaa 1930-lukuun

Saksaan tulvii pakolaisia enemmän kuin koskaan vuoden 2015 suuren aallon jälkeen. Tulijoille on vaikea löytää majoitustiloja. Maasta poistamiseen vaaditaan tehokkaampia keinoja. Vuonna 2015 Saksaan tulleista pakolaisista lähes puolet elää yhä toimeentulotuen varassa. Enemmistö saksalaisista ei usko, että kotouttaminen tulee ikinä onnistumaan.
Kuten Suomen Uutiset äskettäin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pakolais-ja-turvapaikanhakijatulvan-miljardimenot-suivaannuttavat-saksassa-kustannukset-leikkuriin-ja-palautuksiin-vauhtia/">kertoi</a>, Saksassa käydään kiivasta keskustelua pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista miljardimenoista. Osavaltiot ja kunnat ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja. Kustannuksia halutaan leikata ja käännytyksiä tehostaa.
Viimeisin asiaan kantaa ottanut poliitikko on Saksin osavaltion pääministeri Michael Kretschmer (CDU), joka <a href="https://www.zeit.de/politik/deutschland/2023-05/asylpolitik-michael-kretschmer-fluechtlinge">vaatii</a> toimivia palautussopimuksia ja tehokkaampia keinoja käännytettävien ja karkotettavien siirtolaisten maastapoistamiseen. Hänen mukaansa &#8220;nyt on korkea aika tehdä rohkeita ratkaisuja&#8221;.
Kretschmer: &#8220;Tämä ei pääty hyvin&#8221;
Kretschmerin mielestä Saksaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on yksinkertaisesti liian suuri. Koulut ja päiväkodit ylikuormittuvat, asuntoja ei riitä ja kielikursseille on tungosta. Jännitteet Saksan sisällä kasvavat.
&#8211; Tämä ei pääty hyvin, jos annamme asioiden mennä tähän suuntaan, Saksin osavaltion pääministeri Kretschmer varoittaa.
Hänen mukaan turvapaikanhakijoille myönnetyt rahalliset tuet on otettava tarkasteluun. Kretschmer vaatii, että jopa perustuslakia on tarvittaessa muutettava, jotta tilanne korjaantuisi.
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen puheenjohtaja Tino Chrupalla syyttää kristillisdemokraattien Kretschmeriä AfD:n esittämien ehdotusten kopioinnista, mutta on tietenkin varsinaisesta asiasta samaa mieltä. Itse asiassa Chrupalla on valmis menemään vieläkin pidemmälle.
&#8211; Perusoikeus turvapaikan saamiseen on otettava tarkasteluun, jos se ei ole enää Saksan kansalaisten edun mukainen, Chrupalla kommentoi.
Vain vihervasemmisto jaksaa uskoa
ZDF-televisiokanavan äskettäin teettämässä <a href="https://www.zdf.de/nachrichten/politik/politbarometer-projektion-heizungen-gefluechtete-100.html">mielipidekyselyssä</a> peräti 56 prosenttia saksalaisista oli sitä mieltä, että pakolaisten kotouttaminen ei tule onnistumaan. Kaikkein tiukimmin tällä linjalla olivat AfD:n kannattajat, joista lähes kaikki (94 prosenttia) olivat sitä mieltä, että integraatio ei toimi.
Vain 37 prosenttia saksalaisista suhtautui luottavaisesti siihen, että pakolaisten kotouttaminen tulee vielä onnistumaan. Kaikkein luottavaisimpia tämän asian suhteen olivat vihreiden ja vasemmiston äänestäjät.
EU:n ulkorajojen valvontaa koskevassa kysymyksessä vastaukset jakaantuivat lähes samoin luvuin. Vastaajista 58 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n tulisi valvoa ulkorajojaan tarkemmin, jotta EU-alueelle ei pääsisi niin paljon turvapaikanhakijoita. Kolmasosa saksalaisista oli tästä eri mieltä.
Kielen oppiminen ja työllistyminen eivät onnistu
Focus-lehden kolumnisti Jan Fleischhauer <a href="https://www.focus.de/politik/deutschland/schwarzer-kanal/die-focus-kolumne-von-jan-fleischhauer-wir-belohnen-die-falschen_id_194852496.html">kirjoittaa</a>, että lähes puolet vuonna 2015 Saksaan tulleista pakolaisista elää yhä toimeentulotuen varassa. Aiemmin Hartz IV -nimellä tunnettu tuki muutettiin vuodenvaihteessa &#8220;kansalaisrahaksi&#8221; (Bürgergeld) ja sen määrää korotettiin hieman. Läheskään kaikki &#8220;kansalaisrahan&#8221; saajat eivät kuitenkaan ole Saksan kansalaisia.
Kolumnisti huomauttaa, että vuonna 2015 Eurooppaan tulleesta suuresta Syyrian pakolaisten aallosta on kulunut jo kahdeksan vuotta. Jos kotoutuminen, kielen oppiminen ja työllistyminen ei ole kahdeksan vuoden aikana onnistunut, on melko vähän toivoa, että tulijat työllistyisivät jatkossakaan.

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Saksan vasemmistopuolue Linke on saanut huomiota erään sen jäsenen puhuttua puolueen strategiakokouksessa kaikkein rikkaimpien ampumisesta. Tagesspiegel-lehden kolumnisti kirjoittaa, että ihmisten ampuminen tuntuu olevan vasemmistolaisilla veressä ja pohtii, mikä olisi ollut median reaktio, jos oikeistopuolueen strategiakokouksessa olisi keskusteltu maahanmuuttajien ampumisesta. Suomessa vasemmistoliiton toiminnanjohtaja joutui äskettäin eroamaan tappouhkauksia levittäneestä Twitter-tilistä syntyneen kohun takia. 
Vasemmistopuolue Linke piti äskettäin strategiakokouksen, jossa keskusteltiin siitä, miten puolue voisi tehdä Saksasta paremman maan. Berliiniläinen vasemmistolainen Sandra L. ehdotti kokouksessa, että ensin pitää tehdä vallankumous ja sen jälkeen pitää ampua yksi prosentti saksalaisista kaikkein rikkaimmasta päästä.
Puolueen puheenjohtaja Bernd Riexinger puuttui tässä vaiheessa puheeseen, mutta sen sijaan, että olisi tuominnut väkivaltapuheet, Riexinger päätti lieventää niitä toteamalla, että pakkotöihin määrääminen riittää.
&#8211; Emme me ammu niitä, me panemme heidät hyödylliseen työhön, vasemmistopuolueen puheenjohtaja Riexinger lausui strategiakokouksessa.
Tarkottaisi 800 000 teloitusta
Riexingerin kepeää vastausta ampumispuheisiin on kritisoitu sekä muiden puolueiden taholta että myös vasemmistopuolueen sisältä. Tagesspiegel-lehden kolumnisti Harald Martenstein on kuitenkin pettynyt median reaktion laimeuteen. Martenstein <a href="https://www.tagesspiegel.de/politik/martenstein-zu-einer-ueberspitzten-aeusserung-das-erschiessen-liegt-wohl-in-der-dna-der-linksradikalen/25620736.html">kirjoittaa</a>, että kokouksen osallistujat taputtivat ehdotukselle, mutta nyt ampumis- ja pakkotyöpuheet yritetään heittää leikiksi.
Kolumnisti Martenstein huomauttaa, että Saksan väestön rikkaimman prosentin ampuminen tarkoittaisi noin 800 000 teloitusta. Vasemmistopuolueessa on niin vähän jäseniä, että hänen laskujensa mukaan jokainen vasemmistolainen joutuisi omakätisesti teloittamaan 13 kapitalistia. Kaikkein rikkaimpien joukossa on myös monia vasemmistolaiseksi itsensä julistaneita.
Rajavartijoiden voimankäyttöoikeuksista kohu 2016
Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuolloinen puheenjohtaja Frauke Petry aiheutti melkoisen mediakohun vuonna 2016, kun häneltä kysyttiin haastattelussa, miten saksalaisten rajavartijoiden pitäisi reagoida, jos Saksa sulkee rajansa ja siirtolaiset yrittävät silti päästä maahan. Kysymys on jälleen ajankohtainen ainakin Kreikan rajalla.
Petry vastasi, että laiton rajanylitys pitää estää, tarvittaessa vaikka ampuma-aseita käyttämällä. Frauke Petry vetosi siihen, että lain mukaan poliisilla ja rajavartijoilla on tarvittaessa voimankäyttöoikeus. Tästä syntyi valtava mediakohu, joka uutisoitiin <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001137979.html">jopa Suomessa</a>.
AfD:n puheenjohtajan lausumaan verrattuna vasemmistolaisten ampumispuheista noussut kohu on minimaalinen, kolumnisti Martenstein toteaa. Jos joku AfD:n jäsen ehdottaisi puoluekokouksessa maahanmuuttajien ampumista ja nykyinen puheenjohtaja Tino Chrupalla ehdottaisi pakkotyöleirejä ampumisten sijaan, media ei antaisi kuitata näitä puheita leikinlaskuksi tai ironiaksi.
Vasemmisto: Merkel on avunantaja murhaan
Samoihin aikoihin kun vasemmiston strategiakokouksessa keskusteltiin rikkaiden ampumisesta, kahdeksan vasemmistolaista poliitikkoa teki liittokansleri Angela Merkelistä <a href="http://french.presstv.com/Detail/2020/02/28/619687/German-MP-Merkel-govt-Soleimani-assassination">rikosilmoituksen</a> avunannosta murhaan. Heidän mielestään Merkel oli syyllistynyt rikokseen, koska Saksa tuki iranilaisen kenraali Qasem Soleimanin surmaamiseksi tehtyä ohjusiskua. Väite Saksan tuesta ohjusiskulle perustuu siihen, että Yhdysvaltain ilmavoimien Saksassa sijaitseva Ramsteinin lentotukikohta on yksi niistä keskuksista, joista Lähi-idässä toimivia lennokkeja ohjataan.
Merkel on siis vasemmiston mielestä osallinen murhaan, mutta puolueen omissa tappopuheissa ei ole mitään vikaa. Ainakaan toistaiseksi vasemmistopuolue Linken suunnalta ei ole kuulunut kunnollista anteeksipyyntöä ampumispuheista. Kolumnisti Harald Martenstein tulkitsee tämän siten, että puolueen jäsenten mielestä linja on suunnilleen oikea. Martenstein arvelee, että ihmisten ampuminen on vasemmistolaisilla &#8220;geeneissä&#8221;.
&#8211; En tiedä yhtään kommunistista valtiota, jossa poliittisia vastustajia ei olisi likvidoitu, Martenstein kirjoittaa.
&#8211; Toisin kuin oikeistoradikalismi, vasemmistoradikalismi on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, Martenstein jatkaa. Kun vasemmistolaiset kertovat kantansa, sitä ei vastusteta.
Tappopuheita myös Suomessa
Myös Suomessa vasemmisto on herättänyt huomiota puheillaan ihmisten ampumisesta. Äskettäin kävi ilmi, että vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellingerin Twitter-tili <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vasemmistoliiton-toiminnanjohtajan-tili-yllyttaa-tappamaan-puoluesihteeri-lakaisee-asian-maton-alle-tallaisia-tuhoamiskehotuksia-verkkoon-ladattiin/">yllytti tappamaan</a> vasemmiston poliittisia vastustajia ja kehotti muutenkin väkivaltaan. Viesteissä kannustettiin tappamaan myös esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen.
Kohu johti siihen, että Misha Dellinger kiisti itse kirjoittaneensa tappoviestit, mutta erosi silti tehtävästään vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajana. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson väittää, että ei ollut tietoinen Dellingerin vihatilin levittämistä tappouhkauksista. Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/li-anderssonin-ministerinjakkara-horjuu-vaittaa-ettei-tiennyt-dellingerin-tappamistwiiteista-mutta-se-tuskin-pitaa-paikkaansa/">läpikäymien</a> Twitter-viestien valossa näyttää kuitenkin siltä, että ministeri Andersson on ollut tietoinen siitä, että anonyymin vihatilin käyttäjä on nimenomaan Dellinger.