Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Timo Kivinen

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat tänään maanantaina Naantalissa. Paneelikeskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota voi kestää vielä pitkään, koska tavoitteena voi olla jäätyvän konfliktin luominen. &#8211; Venäjä voi ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho painotti, että maailmalla ei edes ole tarkkaa tietoa Venäjän motiiveista aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
&#8211; Ukrainan tavoitteet luonnollisesti ovat selkeät, mutta Venäjän strategisia tavoitteita ei varmuudella tiedetä, koska Venäjällä voi olla rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia tavoitteita. Voidaan toki sanoa, että suuressa kuvassa Venäjä ei halua Ukrainalle mitään hyvää.
Halla-aho totesi, että jos Venäjä ei kykene saavuttamaan Ukrainassa sotilaallista voittoa, Venäjälle voi kelvata se, että se onnistuu pitämään Ukrainan jatkuvassa kaaoksessa ja kriisitilassa.
&#8211; Venäjä luottaa siihen, että jossain vaiheessa muu maailma kyllästyy tilanteeseen ja syntyy painetta alkaa normalisoida suhteita Venäjään. Ymmärtääkseni Venäjällä on varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, koska Venäjällä on länsimaita parempi kyky ottaa vastaan tappioita.
Paneeliin osallistuvat myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok), vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka totesi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet pienelle alueelle.
Kivisen mukaan ei ole näkymää sille, että jompi kumpi osapuoli saisi aikaan sotilaallisen ratkaisun.
&#8211; Myöskään neuvotteluhalukkuutta ei näytä olevan. Sota siis jatkunee tulevaisuudessa kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku. Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän offensiivi jatkuu.
Tulevia sotia pyrittävä estämään
Halla-ahon mukaan olisi vaikeaa ja jopa vaarallista lähteä ulkoapäin antamaan neuvoja, mihin osapuolten, varsinkaan Ukrainan, pitäisi tyytyä.
Halla-aho kuitenkin varoitti tilanteesta, jossa Venäjä saavuttaisi voitoksi katsomiaan lopputuloksia.
&#8211; Sillä olisi sitten vaikutuksia siihen, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Meidän pitäisikin pohtia paitsi tätä käynnissä olevaa sotaa ja millä se saadaan loppumaan, myös sitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja – ennen kaikkea – miten me estämme tulevia sotia. Meidän pitää olla luomatta Venäjälle kannusteita ryhtyä vastaaviin operaatioihin tulevaisuudessa.
Orpo huomautti, että Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan. Myös Orpo arvioi, että Venäjä saattaa nyt tavoitella pidempiaikaista jäätynyttä konfliktia, vastaavasti kuin aiemmin itäisen Ukrainan alueella.
&#8211; Venäjän piti hoitaa nopeasti vallanvaihto Ukrainassa ja ottaa maa haltuunsa. Sen he jo hävisivät. Mutta jos jäätynyt konflikti syntyy ja Ukraina menettää lisää alueita se voidaan katsoa Ukrainalle tappioksi.
Halla-aho kuvasi Venäjää arvaamattomaksi ja sanoi että Venäjä tulkitsee maailmanjärjestystä eri tavoin kuin muut valtiot.
&#8211; Länsimaissa ajatellaan, että kansainvälinen yhteisö on tasa-arvoinen, jossa samanarvoisia toimijoita ovat niinkin erilaiset valtiot kuin Kiina, Suomi ja Naurun tasavalta. Venäjällä on kuitenkin supervaltiomentaliteetti, jossa eri kokoisilla valtioilla on erilaiset säännöt. Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että samat säännöt koskevat Venäjää, Suomea tai vaikka Naurun tasavaltaa.
Venäjä katsoo sillä olevan etuoikeuksia
Halla-aho arvioi, että Venäjä katsoo sillä olevan privilegioita (etuoikeuksia).
&#8211; Venäjä haluaa pitää itsellään oikeuksia naapureihinsa ja etupiireihinsä. Venäjällä on varmasti vaikea ymmärtää sitä, että tätä asiaa ei olla ymmärtävinään lännessä.
&#8211; Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat vastapuolina, koska Venäjän mielestä ne kuuluvat samaan kategoriaan. Pienet valtiot voivat päättää vain, mihin etupiiriin ne kuuluvat. Tällaisessa maailmankuvassa ei ole sijaa pienten valtioiden itsenäisyydelle tai suvereenisuudelle.
Halla-aho arvioi, että kriisi Ukrainassa jatkuu – ja pahenee tasan niin kauan kuin Venäjä katsoo, että se voi saavuttaa tavoitteitaan Ukrainaa pommittamalla.
&#8211; Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan. Siis tavalla tai toisella pakottaa Venäjä tunnustamaan, se että jatkamalla sodankäyntiä Venäjän tavoitteet eivät etene.
Halla-aho sanoi ymmärtävänsä, miksi länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan sotaan eskalaation pelossa, mutta varoitti myös, että puuttumattomuudella voi olla arvaamattomia seurauksia.
&#8211; Historiasta on hyvä pohtia vastaavia tilanteita. Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan, mutta silloin sitä ei tiedetty että maailmansota oli alkamassa. Päinvastoin, länsimaat halusivat välttää eskalaation ja siksi reaktiot Hitlerin hyökkäykseen jäivät symbolisiksi. Toisin sanoen, siinäkin on riskejä, jos ei tehdä riittävästi ajoissa, koska silloin joudutaan tekemään myöhemmin enemmän ja vielä kivuliaampia asioita.
Nato-jäsenyydessä tärkeintä estää konfliktit ennalta
Halla-aho ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa olisi tarvetta suurille muutoksille tulevan Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä-politiikassa tärkeintä jatkossa kuitenkin on pyrkiä ennalta ehkäisemään konfliktit.
&#8211; Olemme nähneet, että jos Venäjä ei perinteisessä mielessä pysty edistämään sotilaallisia tavoitteitaan, se on valmis tappamaan ja hävittämään kaiken ympäriltään. Siksi on nostettava mahdollisimman korkealle Venäjän kynnys aloittaa konflikti tai uhata sillä. Näkisin, että Nato-jäsenyyden suurin anti on nimenomaan tässä.
Nato-jäsenyyden myötä Suomikin on pääsemässä Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan piiriin.
&#8211; Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, onko Naton artikla viisi jotain muutakin kuin paperia, koska sitä ei ole koskaan testattu, mutta siihenkin on varmasti syy että ei ole testattu. Syy on se, että Venäjä joutuu vakavasti ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että artikla viisi on jotain muutakin kuin paperia.
Natoon ei pidä mennä reunaehdot edellä
Vasemmiston Anderssonin mukaan Suomen tulisi Natossa linjata hyvissä ajoin pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä siitä, että Suomeen ei tule ydinaseita tai ulkomaisia joukkoja.
Halla-aho huomautti Anderssonille, että Natoon ei ole viisasta lähteä liittymään reunaehdot edellä, koska se samalla kuluttaa poliittista pääomaa.
&#8211; Erityisen huono ajatus se on silloin, jos uhat, joita vastaan pyritään varautumaan eivät ole todellisia, kuten ydinaseiden tai ulkomaisten joukkojen sijoittaminen Suomeen. Kumpiakaan ei ole sijoitettu yhteenkään uuteen Nato-jäsenmaahan 1990-luvun lopun jälkeen. En siis pitäisi tätä todellisena huolena tai ongelmana, enkä tekisi voimakkaita linjauksia. Suomi ei ole erikoistapaus eikä Natoon pidä lähteä erikoistapauksena.
Halla-aho arvioi, että Nato-jäsenyys ei estä ylläpitämästä suhteita Venäjään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjä tietysti vastustaa naapurimaiden liittymistä Natoon, mutta ei siksi että Venäjä kokisi Naton uhkaksi vaan siksi, että Nato-jäsenyys vähentää Venäjän mahdollisuuksia harjoittaa etupiiripolitiikkaa kyseisissä maissa, ja tämä ei sovi venäläisten supervalta-ajatteluun, Halla-aho sanoi.
Hän arvioi, että pidemmällä aikavälillä Nato-jäsenyys saattaa jopa vakauttaa Suomen ja Venäjän suhteita.
&#8211; Kun Venäjä hyväksyy tapahtuneet tosiasiat, se samalla poistaa Venäjältä kiusauksen pyrkiä harjoittamaan etupiiripolitiikkaa
Suhteiden normalisoiminen Venäjän kanssa on kuitenkin vaikeaa.
&#8211; On hankala nähdä reittejä ulos tästä tilanteesta, jotka mahdollistaisivat normaalien suhteiden paluun, ellei oteta lukuun skenaarioita Venäjän sisällä, mutta niillä on turhaa spekuloida. Toki rajanaapureiden välillä tiettyjen käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden on pakko toimia.

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää Suomen Puolustusvoimien isku- ja suorituskykyä erittäin hyvänä, vaikka kantahenkilökuntaa tarvitaankin nykyisessä tilanteessa hieman lisää. Ronkainen olisi valmis nostamaan Suomen puolustusmenoja, ja kansanedustaja vaatii myös jalkaväkimiinoja takaisin. &#8211; Miinoja ei voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat, Ronkainen sanoi eilen Ylellä.

Suomen itärajalla havaittiin äskettäin gps-häiriöitä, minkä johdosta lentoliikennettä varoitettiin ja osa kotiomaanlennoista jouduttiin perumaan.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen katsoo, että Suomen kyberturvallisuuden kehittämistä tulee tehostaa, ja osana sitä myös kyberturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä kokonaisuutena tulee tarkastella uudelleen.
&#8211; Keskustelu asiasta herää aina, kun tämänkaltainen konkreettinen tilanne nousee esille. Toistaiseksi hallinnon siiloutuminen on ollut esteenä, tästä on tosin keskusteltu jo vuosia. Toivottavasti nyt jo osataan lähteä tekemään oikeita ratkaisuja, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Puolustusmateriaalille aina lisätarvetta
Suomen puolustusvoimien iskukykyä ja suorituskykyä Ronkainen pitää hyvänä.
&#8211; Kyllä minä näen, että meillä on tällä hetkellä erittäin hyvät puolustusvoimat. Toki, kun verrataan vastustajan kapasiteettiin, niin selvää on, että kapasiteettia sielläkin riittää laittaa vastaan. Luotan silti, että varmasti &#8211; ainakin jonkun aikaa &#8211; pärjätään. Puolustusmateriaalia tietysti tarvitaan aina lisää, eli varastoja on täydennettävä.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012, minkä on arvioitu heikentäneen puolustuskykyämme. Toisaalta Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen on äskettäin todennut, että miinojen ottaminen uudelleen käyttöön ei olisi Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, koska miinojen tilalle on otettu korvaavia puolustusjärjestelmiä.
Ronkainen kuitenkin katsoo, että järjestelmät eivät sulje toisiaan pois.
&#8211; Tässä tilanteessa kaikki mahdollinen kapasiteetti tarvitaan. Jalkaväkimiinan pelotevaikute on valtava, enkä usko, että miinoja voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat.
Ronkainen laittoi äskettäin vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jari-ronkaiselta-aloite-ottawan-sopimuksesta-irtautumiseksi-miinankieltosopimus-haittaa-asiantuntijoidenkin-mukaan-puolustuskykya/">irtautumiseksi</a>.
Perussuomalaisilla valmiutta nostaa puolustusmenoja
Suomen Puolustusvoimilla on kuitenkin tarpeita henkilöstön suhteen. Ronkainen arvioi, että kyse olisi noin 500-600 henkilötyövuoden vajeesta.
&#8211; Toki nykyisessä tilanteessa määrä saattaa olla kasvanut jopa noin tuhanteen. Koronan myötä vajetta on tullut kertausharjoituksiin, joihin tarvitsemme myös kantahenkilökuntaa.
Suomen puolustusmenot ovat viime vuosina olleet selvästi alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Perussuomalaisilla on valmiutta lisätä puolustusmenoja heti, mutta Ronkaisen mukaan asiassa on syytä myös kuulla Puolustusvoimia sekä puolustusministeriötä.
&#8211; Puolustusmenojen osalta puoluepolitiikka väistyy, ja aina kun päätöksiä tehdään, kaikki katsovat yhtenä joukkueena Suomen etua. Itse voisin esittää, että puolustusmenojen osuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tarkan arvion tekeminen on tässä vaikeaa.

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Timo Kivinen

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024