Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tietullit

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan tullaan säätämään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseuduilla ruuhkamaksujen käyttöönoton. Valtiovarainministeriö suunnittelee parhaillaan ruuhkamaksuja veroksi, jonka perisi valtio.

Kansanedustaja Ari Koponen on kritisoinut lakihanketta kovalla kädellä jo useaan otteeseen. Hallituksen kaavailemat tienkäyttömaksut ovat herättäneet vastustusta perussuomalaisten lisäksi myös kansalaisissa ja elinkeinoelämän piirissä.
&#8211; Meidän tulee tehdä kaikkemme estääksemme hallituksen aikeet ruuhkamaksuista. Niiden hyvät puolet loistavat poissaolollaan, mutta huonojen puolien lista on varsin pitkä: toteutuessaan ruuhkamaksut laskisivat kehyskuntien asuntojen arvoa, heikentäisi seutumme elintärkeitä kasvun edellytyksiä kuten työtä, yrittäjyyttä, liikkumista ja sen myötä elinvoimaa. Myös työnteon kannustimet murenisivat totaalisesti, Koponen paaluttaa.
Elinkustannukset jo nyt tapissa
Pieni- ja keskituloisten ostovoima heikkenee kohonneen inflaation myötä, ja työssäkäynti on jo käynyt monelle kannattamattomaksi kasvaneiden kustannusten myötä. On arvioitu, että tietullit toisivat jopa 1 500 euron lisälaskun kaiken muun päälle.
Koposen mukaan tässä tilanteessa pitäisikin miettiä ruuhkamaksujen sijaan kevennyksiä autoilun, työnteon ja asumisen verotukseen.
&#8211; Nyt tarvitaan konkreettisia toimia työllisyyden ja työnteon kannattavuuden nostamiseksi sekä ihmisten ostovoiman parantamiseksi. Se on hallituksen tehtävä ja koko Suomen kohtalon kysymys. Tietullit ei ole vastaus mihinkään, päättää Koponen

Koponen: Tietullien haitat valtavat – hyödyt mitättömiä

Enemmistö suomalaisista vastustaa hallituksen lakihanketta, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton. Henkilöautoliikenteen osuus Suomen jo muutenkin vähäisistä päästöistä on vain noin 9 prosenttia. Vihreä sisäministeri Maria Ohisalo perustelee ruuhkamaksuja ilmastovastuulla.
 
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen lakiuudistus on osa hallituksen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Ruuhkamaksuista tulisi käytännössä uusi työssäkäyntivero. Julkinen liikenne ei ole kaikille vaihtoehto, joten monen on edelleen pakko käyttää omaa autoa päivittäisessä työmatkaliikenteessä.
Perussuomalaiset tyrmää hallituksen ruuhkamaksuhankkeet.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa ruuhkamaksuja. Tilannehan on se, että Helsingissä ja muissakin suurissa kaupungeissa asumiskustannukset nousevat hallitsemattomasti. Pienituloisella työssäkäyvällä henkilöllä ei siksi usein ole varaa asua kaupungissa, joten asunto on hankittava kauempaa. Ruuhkamaksu olisi tällöin sakkovero siitä, että joutuu ajamaan autolla kaupunkiin, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä.
Helsinki lumikaaoksessa, Ohisalo kehottaa pyöräilemään
Useiden kyselyiden mukaan<a href="https://www.ess.fi/uutissuomalainen/3124560"> enemmistö suomalaisista vastustaa</a> ruuhkamaksuja. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan ruuhkamaksulainsäädäntö kuitenkin valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti.
Helsinkiin ja koko Suomen etelärannikolle on tänään satanut ennätysmäärä lunta. Siitä huolimatta Ohisalo suositteli liikkumaan polkupyörällä. Henkilöautoliikenteen osuus Suomen hiilipäästöistä on vain noin 9 prosenttia, mutta Ohisalo perustelee ruuhkamaksuja ”ilmastovastuulla”.
&#8211; Helsingin kokoisen kaupungin pitää kantaa ilmastovastuuta siinä, että päästövähennyksiä pystytään tekemään, jos liikenneratkaisutkin on tehty niin hyvin, että kaikki pääsevät hyvin liikkumaan.
Keskusta nihkeilee, mutta hyväksyy ruuhkamaksut
Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan keskusta on hallituksessa mukana ruuhkamaksuhankkeessa, vaikka ei olekaan siitä innostunut.
&#8211; Siinä on riskinsä, että se hankaloittaa sellaisen ihmisen elämää ja työssäkäyntiä, joka on valinnut väljemmän asumisen, sanotaanko trampoliinitakapihojen Suomessa, Saarikko sanoi.
Myös kokoomusjohtaja Petteri Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpon mukaan kokoomus vastustaa sekä ruuhkamaksuja että tietulleja. Orpo sanoi, että ilmastotekoja olisi syytä tehdä keinoilla, joilla autokantaa saadaan uudistettua, jolloin liikkumaan päästään puhtaammilla polttoaineilla.
Pääministeri Sanna Marin vetosi myös hallitusohjelmaan todetessaan, että ruuhkamaksulainsäädäntö tehdään. Marin totesi, että ruuhkamaksut otetaan käyttöön valtuustojen päätöksillä.

Vihreiden mielestä Suomi liikkuu polkupyörällä – perussuomalaiset tyrmää hallituksen intoilun ruuhkamaksuista: ”Sakkovero pienituloiselle työssäkäyvälle”

Vihreät kansanedustajat esittivät äskettäin pääministeri Sanna Marinille vaatimuksen, jonka mukaan Suomeen pitäisi pääministerin ilmoituksella julistaa ilmastohätätila. Hallituksen rivit näyttävät rakoilevan, sillä vaikka sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ja vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kannattavat ilmastohätätilan julistamista, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko hieman yski hätätilan kohdalla.
 
Pääministeri Sanna Marin avasi näkemystään hallituksen ilmastotoimista ja ilmastohätätilasta tiistaina Iltalehden järjestämässä puheenjohtajatentissä, jossa kohtasivat viiden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat.
Marin luetteli, että hallitus on tehnyt jo tehnyt ilmastotekoja budjettiriihessä ja ilmastotekoja tullaan tekemään jatkossakin.
&#8211; Lähtisin siitä, että me teemme hallitusohjelmassa sovitut toimet askel askeleelta. Hätätilan julistaminen ei yksinään auta, Marin sanoi.
Ohisalo maalaili monista yhteyksistä tuttuja kauhukuvia maailmanlaajuisesta kriisistä. Ohisalo jopa sanoi, että samaan aikaan päällä on terveys-, talous-, ja ilmastokriisi.
Halla-aho: Suomessa on budjetti- ja alijäämähätätila
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että Suomessa on juuri nyt akuutimpiakin ongelmia, joiden tiimoilta julistaa hätätiloja.
&#8211; Otetaan vaikka huoltosuhdeongelma. Toisaalta tässä maassa on myös budjettihätätila ja alijäämähätätila.
Halla-aho muistutti, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole millään tavalla Suomen käsissä. Halla-ahon mukaan Suomi voi tehdä järkeviä ilmastotoimia ennen kaikkea estämällä hiilivuotoa. Tällöin tulee puolustaa suomalaista teollisuutta ja estää teollisuuden ulosliputusta Kiinaan ja muihin paikkoihin, joissa saman teollisuuden ilmastovaikutukset ovat paljon pahempia.
&#8211; Tällaisilla ilmastojulistuksilla päätöksentekijät lietsovat paniikkia ja maailmanlopun tunnelmaa. Uskon, että sillä on vain negatiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveydelle tässä maassa, Halla-aho sanoi.
Saarikko ei lähtenyt täysillä mukaan
Annika Saarikko oli Halla-ahon linjoilla. Tiede- ja kulttuuriministerin vastauksen myötä myös hallituksen rivit alkoivat rakoilemaan. Saarikko sanoi suoraan, että hänen mielestään Suomeen ”ei tarvitse julistaa mitään ilmastohätätiloja. ”
&#8211; Jos tällaiseen politiikan tekoon ryhdytään, niin sitten pitää monesta muustakin asiasta nostaa hätätila. Meillä voitaisiin aivan yhtä hyvin keskustella siitä, että meillä on eriarvoisuuden hätätila tai väestön huoltosuhteen heikkenemisen hätätila. Ei se ole asioiden hoitoa kertoa, että mikä kaikki on huonosti, vaan politiikan tehtävä on kertoa ratkaisuja, Saarikko sanoi ja lisäsi, että hallitus kuitenkin tavoittelee ilmastollisesti kestäviä energiamuotoja Suomeen.
Kokoomuksen Petteri Orpo ei ottanut kantaa hätätilan julistamiseen, vaan Orpo tyytyi luettelemaan usein kuultuja lauseita suuresta globaalista haasteesta, johon pitäisi päättäväisesti tarttua. Orpon mukaan Suomen on tehtävä oma osansa.
Hallitus jälleen autoilijoiden kukkarolla
Hallitus on toteuttanut jo yhden polttoaineveron korotuksen, jonka seurauksena bensiinin ja dieselin hinta kohosi elokuussa. Saarikko esitti, että keskustalle lisäkorotukset eivät enää kävisi hallituksessa.
Ohisalo kannattaa ruuhkamaksuja, jolla kerätyt rahat voitaisiin Ohisalon mukaan sijoittaa joukkoliikenteen parantamiseen.
Halla-aho sanoi pitävänsä sinänsä perusteltuna, että eri tavoilla pyritään nostamaan julkisen liikenteen osuutta työmatkaliikenteessä siellä, missä se on käytännössä mahdollista, kuten juuri Helsingissä.
Halla-aho asettui kuitenkin autolla välttämättömät työmatkansa kulkevan suomalaisen puolelle, sillä Halla-ahon mukaan polttoaineveroa pitäisi jatkossa laskea, eikä suinkaan korottaa. Halla-ahon mukaan kyse on myös siitä, halutaanko koko Suomi pitää asumiskelpoisena.
&#8211; Suomi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien maa. Jos autoilun kustannuksia nostetaan jatkuvasti, se omalta osaltaan vaikuttaa jopa siihen, onko ihmisen kannattavaa ottaa työtä vastaan, jos työmatkat pitäisi liikkua omalla autolla.
&#8211; Viime aikoina on ollut puhetta tietulleista ja ruuhkamaksuista. Monet ihmiset kokevat nämä asiat niin, että heitä halutaan sakottaa siitä, että he käyvät töissä. Se on tietysti täysin väärin.
Liikennepäästötavoitteet epärealistisia
Halla-aho kertoi pitävänsä selvittämisen arvoisena myös sitä, voisiko polttoaineveron taso määräytyä alueellisesti.
&#8211; Polttoaineen hinta on aivan eri kysymys kehä kolmosen ulkopuolella kuin se on Helsingissä.
Halla-aho myös kertoi omistavansa itse auton, joka kuitenkin on erittäin vähällä käytöllä. Perussuomalaisten puheenjohtaja asuu kantakaupungissa. Yleensä Halla-aho käyttääkin liikkumiseen polkupyörää.
Halla-aholta kysyttiin, onko perussuomalaiset valmiita heittämään romukoppaan hallitusohjelman tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta. Halla-aho vastasi kysymykseen myöntävästi.
&#8211; Meidän mielestämme se on epärealistinen tavoite, jos samalla halutaan pitää kiinni siitä, että Suomi olisi asumiskelpoinen ja jos me haluamme pitää yllä elinvoimaa, luoda yritteliäisyyttä ja lisätä työn vastaanottamisen kannustavuutta.

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Useat Uudenmaan kehyskunnat ovat valtuuston päätöksin tyrmänneet hallituksen kaavailemat ruuhkamaksut, jotka rokottaisivat erityisesti pääkaupunkiseudulle ja metropolialueelle työn takia autoilevia. 

Hallitus haluaa puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä, ja tähän pyritään ruuhkamaksuilla ja useilla muilla autoilijaan kohdistuvilla maksujen korotuksilla.
Myöhään maanantai-iltana myös Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänesti sen puolesta, että kunta vastustaa tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään niitä.
Kansanedustaja, Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Riikka Purra kertoo, että Kirkkonummen päätös on tärkeä.
&#8211; Onneksi oma kuntakin on pysynyt järkilinjalla tässä asiassa. Uudellamaalla huoli asiasta on yhteinen, Purra sanoo.
Myös valtuutettu ja Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsen Piia Aallonharja on tyytyväinen.
&#8211; Toistimme vahvasti sitä samaa viestiä kuin kunta on jo aiemmin lausunut muiden KUUMA-kuntien kanssa eli vastustamme tietullien tai ruuhkamaksujen valmistelun jatkamista, Aallonharja sanoo.
Niin sanottuihin KUUMA-kuntiin kuuluvat pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Kohdistuu etenkin pieni- ja keskituloisiin
Purran mukaan ruuhkamaksuja voi vastustaa sekä periaatteellisella tasolla että niin, että huomio on oman kunnan tulevaisuudessa.
&#8211; Kirkkonummelle on rakennettu merkittävä määrä pieniä asuntoja, joilla haetaan sitä, että ihminen voi käydä töissä metropolialueella. Kirkkonummella on hieman edullisemmat asunnot ja mikäli me näemme tämän kannatettavaksi asiaksi, me emme voi suostua siihen, että toisesta päästä rokotamme, Purra sanoo.
&#8211; Kyseessähän on regressiivinen maksu. Tietenkin tämä työntekemisen sakkovero koskee kaikkia muitakin pääkaupunkiseudulla kulkevia, mutta erityisesti se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin.
Purra muistuttaa, että ihmiset harvoin autoilevat välinpitämättömyyttään ilmastoa kohtaan tai huvikseen. Auto on monille arjen välttämättömyyshyödyke ja sen hinta on jo nyt korkea.
&#8211; Lisämaksut eivät leikkaa päästöjä mutta vaikeuttavat työntekemistä, heikentävät sen kannustimia, haittaavat yritysten toiminnan edellytyksiä, laskevat tavallisten ihmisten ostovoimaa. Arjen välttämättömyysmenot vievät entistä suuremman osan käytössä olevista rahoista, Purra toteaa.
Ei vähennä kokonaispäästöjä
Myös Aallonharja kumoaa väitteet ruuhkamaksujen ilmastovaikutuksista.
&#8211; Vain noin yhdeksän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, kun huomattavasti suurimmat päästöt, yhteensä noin 45 prosenttia syntyvät kaukolämmöstä, öljylämmityksestä, sähkölämmityksestä ja kulutussähköstä.
Aallonharjan mukaan päästöjä voidaan tietulleja tehokkaammin vähentää koko Suomen tasolla tekemällä päätöksiä uusista ydinvoimaloista ja mahdollistamalla myös pienreaktorien rakentaminen.
Myös ajoneuvoveron keventäminen vähempipäästöisissä autoissa parantaisi niiden houkuttelevuutta.
Joukkoliikenteen kehittäminen tärkeää
Osa Kirkkonummea on hyvin joukkoliikenneyhteyksien päässä, mutta laajassa kunnassa on myös paljon alueita, joilla auton käyttö on välttämätöntä.
&#8211; Itse käytän pääasiassa julkisia, suuremmitta ongelmitta, mutta kuten tiedämme, kaikille se ei ole mahdollista. Heti, jos matka menee erityisesti poikki pääkaupunkiseudun, tilanne on toinen, Purra sanoo.
&#8211; Ideologinen autoilun vastustaminen ei onneksi maalaisjärkisellä Kirkkonummella ole yhtä trendikästä kuin pääkaupungissa.
MAL-sopimuksessa ongelmia
Valtion ja kuntien välisissä MAL-sopimuksissa määritellään maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisia suunnitelmia. Ruuhkamaksut ovat mukana MAL-sopimuksessa, Aallonharja muistuttaa.
&#8211; Sopimuksessa on maininta tietulleista ja ruuhkamaksuista, vaikka kunta esittäisi kriittisen lausuntonsa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Tämä on ehkä vähän kuin menisi pankkiin hakemaan lainaa ja allekirjoittaessaan sopimusta mainitsisi, että vastustan lainan marginaalia, mutta allekirjoitan silti paperin ja lopulta maksan marginaalin, Aallonharja pohtii.
&#8211; Riski on siis edelleen, että tietullit tai ruuhkamaksut ovat tulossa, minkä takia niitä tulee vastustaa voimakkaasti kaikissa päättävissä elimissä, Aallonharja sanoo.
MAL-sopimuksessa kunta sitoutuu muun muassa rakentamaan 435 asuntoa vuodessa.
&#8211; Kunnanjohtajan mukaan kunnalle ei koidu rahallisia sanktioita, jos kunta ei täytä sopimuksen vaatimuksia. Tätä kautta kunnalla säilyy kuitenkin lopullinen itsemääräämisoikeus päätöksistä, minkä takia katsoin, että sopimuksesta saatavat hyödyt ovat isommat kuin sen hylkääminen kokonaan, Aallonharja sanoo.
Vihreiden ja keskustan lempihanke
Purra muistuttaa, että teema puhuttaa myös eduskunnassa, myös nyt, kun aletaan käsitellä ensi vuoden budjettia. Perussuomalaiset vastustavat ruuhkamaksuja ja autoilijalle ja kansalaiselle määrättäviä lisämaksuja ja verokuritusta.
&#8211; Innokkaimpia ruuhkamaksujen puolustajia ovat vihreät ja keskusta. Jälkimmäinen haluaa lyödä Uuttamaata tietysti mahdollisimman kovaa, vaikka ei siitä mitään hyötyä syrjäseutujen aseman suhteen olisikaan, Purra sanoo.

Uudenmaan kunnat tyrmäävät ruuhkamaksut – Purra: Kyseessä olisi jälleen uusi vero