Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa  

Adlercreutz ja Romakkaniemi haluavat Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Tosiasiassa kauhuvisiosta on jo tullut totta

tietoyhteiskunta

Vanhalta kansalta meni toisinaan hukkaan turha työ: verkko kalattomaan lampeen tai itämätön siemenvilja sarkaan. Itsekriittinen sanonta kuului: “Sonnia lypsimme.” Elikoiden poikiminen ei ollut mitenkään yksinkertainen luonnonlaki. Jos astutus epäonnistui, tunki vilu viltin alle ja nälkä näköä haittasi.

Tietoyhteiskunnan navetassa kaikki on toisin. Oras puskeutuu pyhän hengen voimalla kylmimmästä, kivisimmästä, karuimmasta kylvöstä. Sonnin lypsämiseen piisaa aikaa, rahaa ja ennen muuta intoa.
Parahin lukija, ethän luule tätä aggressioksi. Minua ei kiinnosta pätkääkään muiden ihmisten sukupuolikäyttäytyminen (taikka omanikaan). Jok’ikiselle Suomen synnyttäjälle ja isälle ja äidille kromosomeihin katsomatta osoitan vain kaksi sanaa: Paljon onnea!
Hitusen huolissani olen yleissivistyksen ei-siunatusta tilasta. Kuinka moni lapsirakas aikalaiseni hampaat irvessä hedelmöittää hedelmätöntä, uupuu ponnistuksiinsa ja pakosta pettyy?
Yleisradio mittauttaa itselleen kyselytutkimuksissa liki sadan prosentin luottamuksen. Suomalaiset lienevät maailman uutisuskovaisin kansa. Nyt telkkari todentaa miesten raskaudet ja synnytykset. Munasolut ja siittiöt varmaan katosivat koulukirjoistakin. Uskottava se on. Biologiasta ja kansanperinteestä viis.
Ehken minäkään suotta uhittele ajanhengelle. Yle lypsäköön sonninsa. Lykkyä tykö. Vasikka on kumminkin toivon ja ilon aihe. Somen sarvipäiden keskuudessa ei saa ammua, että lehmä keskeytti sukupuolenvaihdon ja tuli tiineeksi.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Kirjailija Mark Twain levitti sanontaa ”valhe, emävalhe, tilasto”, joka kenties periytyi Englannin pääministeri Benjamin Disraelilta. Merkitys usein hämärtyy. Epärehellisyys ei pesiydy diagrammeihin, taulukoihin ja käppyröihin vaan suorasukaisimpiin ja tarkoitushakuisimpiin tulkintoihin.

Jo 1800-luvulla virastot, kansliat ja komiteat ulosantoivat tonnikaupalla tilastollisia asiapapereita. Tilastopohjalta talous selittyi tieteellisesti, mitä se sitten tarkoittikin. Karl Marx istui monta kymmentä vuotta British Museumin kirjastossa, laski tulleista ja tariffeista kangaspakkojen lisäarvoa ja sai tulokseksi Pääoman.
Poliitikot oppivat ratsastamaan, kyntämään ja äestämään statistiikan keppihevosella. Näin kävi myös Suomen ensimmäisessä yksikamarisessa eduskunnassa 1900-luvun alussa. Agitaatio ja lobbaus naamioituivat objektiivisiksi numeroiksi. Kärjistäen, tilattomasta väestöstä 47,3 prosenttia muka lukeutui kurjalistoon taikka rautatie lisäsi radanvarsien verotuloja 62,8 prosenttia.
Tilastollinen päätoimisto eli myöhempi Tilastokeskus ei ollut (eikä edelleenkään ole) valehtelija. Suomalaiset tilastonikkarit ovat rehtejä ja huolellisia. Ruotsin aikana alkoi uranuurtava tabellilaitos. Suomesta kehittyi tuhansien luotettavien tilastojen maa. Tilastot itsessään eivät valehtele 2020-luvullakaan. Niiden väärinkäyttö vain on estotonta someriippuvaisessa “tietoyhteiskunnassa”.
Työperäisen maahanmuuton käsite on kauniisti sanottuna ”moniarvoistunut”. Jos haluat uskoa, että Suomi tarvitsee ja saa korvaamatonta ulkomaista työvoimaa, uskomustasi ei mikään muuta. Ideologinen mutustelu murentaa tilastot mutu-tuntumaksi.
Tässäpä tyypillinen uutinen, jota valtamedia toisti vuonna 2023 ja vielä viime talvena:
Maahanmuuttajien huima työllisyys saavuttaa kohta kantaväestön, pitkälti yli 70 prosenttia Suomen ulkomailla syntyneistä työikäisistä on työssä! (esim. Helsingin Sanomat 26.4.2023 ja Iltalehti 25.1.2024)
Lähteinä vilahtivat vakuuttavasti Tilastokeskus, Eurostat ja työ- ja elinkeinoministeriö. Pohjana oli työvoimatutkimus HAASTATTELUILLA parille tuhannelle henkilölle: käytkö töissä vai et?
Kyseinen tilasto on säännöllisesti toistuva, siihen ei sisälly vilunkia. Menetelmäkin tavallaan toimii. Mutta otos on melko suppea ja valikoiva. Työttömät ja systeemin ulkopuoliset tuskin vastailevat yhtä innokkaasti kuin menestyjät. Sitä paitsi vastaus ”jees, työpaikka on” sisältää symboliset työllistelemiset ja yhdenkin euron keikat. Näitä taustoja eivät journalistit tietenkään analysoineet.
Paljon laajempi ja vankempi lähdepohja on Tilastokeskuksen rekisteriaineisto. Siinä ovat mukana miljoonat suomalaiset ja sadattuhannet uussuomalaiset tilipusseineen ja etuuksineen. Viralliset luvut tulevat viranomaisilta, eivät yksilöiden omasta päästä.
Parahin lukija, totuus on tylsä. Mitään ihmettä ei tapahtunut työllistymiskehityksessä vuonna 2023. Pikemmin päinvastoin. Maahanmuuttajien työllisyys laahaa noin 15 prosenttiyksikköä kantaväestön perässä. Ja suunta on alaspäin. Romahdus näkyy nyttemmin myös haastattelututkimuksessa.
Työllisten määrän lisäksi väliä on laadulla. Paljonko kukin antaa ja saa. Verotulojen ja sosiaalimenojen suhde on ikään kuin yhteiskunnallinen käyttökate.
Ani harva kansainvälinen osaaja tekee huipputiliä suomalaisfirmojen leivissä.
Huomattavasti useammat ovat matalapalkka-aloilla, osittain tulonsiirtojen varassa. Hyvin monet saavat niistä koko elantonsa.
Yleiskuvaan sekä paikallisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin on olemassa käteenkäypiä mittareita. Kuka tahansa saa niitä silmäillä sivustossa kuntaluvut.fi.
Etenkin isojen pakolaismaiden (Irak, Afganistan, Somalia, Syyria) vaikutus julkiseen talouteen on pommin kaltainen. Pistän tähän yhden tilaston, josta tiedotusvälineet vaikenevat rasisminvastaisen taistelun tuoksinassa.
Suomen kantaväestön 25–60-vuotiailla palkka- ja yrittäjätulon mediaani on 33 020 euroa (tilastovuosi 2020). Edellä mainituissa pakolaismaissa syntyneillä ja heidän jälkeläisillään toisen polven maahanmuuttajilla mediaani on: nolla. Häh? Luit ihan oikein. Yli puolet ei tienannut työelämässä penniäkään, ainakaan verokirjalla.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Valhe, emävalhe, tilasto ja työperäinen maahanmuutto

Alkemistit kehittelivät kullan valmistukseen ja ikuiseen elämään viisasten kiveä. Sitä vastaa ”tietoyhteiskunnassa” typeryyden piisiru.

Taas kantautuu kaikkea muuta kuin yllättävä digiuutinen. ”Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala” haaskasi pääkaupungissa 32 miljoonaa euroa ”kehitystyöhön”, jossa ”koululaisten ja päiväkotilasten vanhempia palveleva tietojärjestelmä” nimeltä ASTI ei edennyt toimimiseen asti (ks. Helsingin Sanomat 12.10. ja 13.10.2023).
Nämä kuseliukset ovat julkisella sektorilla sääntö eivätkä poikkeus. Sarastia sekoili palkanmaksun. Apotti abortoi sosiaali- ja terveydenhuollon. Rikosseuraamuslaitoksen Roti varasti vanginvartijoiden ynnä muiden työajan.
Epäjumala hallitsee kaikkialla. Evankelis-luterilaisella kirkolla on äppi, johon pappi tallentaa seurakuntalaisten kohtaamiset sielunhoidosta vessan kysäisyyn, minkä lie keskushallintoportaan analysoitaviksi.
Montako miljoonaa tuntia digi-ilveily vie vuosittain sairaaloissa? Entä tarhoissa ja kouluissa? Ikäluokat ovat ennätyspieniä, mutta ”tietojärjestelmät” jättimäisiä ja lukuisia: Effica, Multiprimus, Snadi, Wilma… Jos teknologia sattumoisin toimiikin, anti on aivan yhdentekevä: oppilaan ”työjärjestys” (lukujärjestys?) ja jono tiedotteita. Mitä edistystä tämä muka tarkoittaa verrattuna reissuvihkoon ja lankapuhelimeen?
Argumentti ”se nyt vaan ei oo tätä päivää” on itse asiassa vanhentunut. Aivoillaan ajattelevat aikuiset jo kääntyvät viksujen vekottimien vihaajiksi. Kalifornian nörtit laittavat jälkikasvunsa punapuiden alle lukemaan kirjoja ja leikkimään leikkejä. Suomessakin kääntyy lehti, vähintään välilehti. Otamme koululaisilta älylaitteet pois, hyvä niin. Mutta se ei auta, koska älytön koneorjuus jatkuu opettajahuoneessa ja kotona.
Digitaalisen Tehostumisen Tarinassa muinaisuus oli hirvittävää paikan päällä jonottamista ja paperinpyörittelyä. Muistelepa tarkemmin – ja tutki dataa ihmisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Työn tuottavuus ei ole uuden vuosituhannen puolella kohonnut Suomessa ensinkään.
Ennen yksi pienipalkkainen kanslisti hoiti juoksevat asiat, joita tänään näppäilee käytävällinen työuupuneita. Ohjelmistojen kanssa samassa paketissa nimittäin saapuivat uudet byrokratian velvoitteet. Kirjoituskoneiden ja kynien kaudella työnantajat eivät vaatineet viidenkympin matkakuluista kymmensivuisia kaavakkeita.
Myös vapaa-aikamme valuu jokahetkisiin kirjautumisiin, tunnistautumisiin, päivityksiin, evästyksiin, koodien vaihtoon ja salasanojen runkkaamiseen. Revi siitä tehostukset. Some steriloi suomalaiset, kirjaimellisesti, osasyynä syntyvyyden romahdukseen.
Suomi käy itseään vastaan kybersotaa. Se on totaalinen sota. Työkyvyttömyystilastot ja mielisairaalat täyttyvät siviiliuhreista.
Muuten olen sitä mieltä, että intternetti on tuhottava.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Tämän takia Suomi surkastuu, tyhmistyy ja tuhoutuu

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaaksi, jolloin huoltovarmuuden ja kriiseihin varautumisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanomalehti Kalevassa julkaistussa tuoreessa kolumnissaan.
&#8211; Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se sisältää mm. elintarvike- ja energiahuollon sekä finanssialan, logistiikan, teollisuuden, tietoyhteiskunnan ja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisen poikkeustilanteessa, avaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Elintärkeät toiminnot on turvattava, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää arkeaan.
Huoltovarmuutta tarkasteltava kokonaisuutena
Immosen mukaan uhkat eivät ole enää puhtaasti sisäisiä tai ulkoisia vaan moniulotteisia ja muuttuvia. Huoltovarmuutta on tarkasteltava laaja-alaisena kokonaisuutena.
&#8211; Uhkiin varautuminen edellyttää materiaalista varautumista ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Valtion ja kuntien viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus varautua poikkeus- ja häiriötilanteisiin.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on varmistaa puskuri sopimalla esimerkiksi viljan tai öljyn varastoinnista alan organisaatioiden kanssa. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa, Immonen toteaa.
Suomen omavaraisuuden lasku huolestuttaa
Hän näkee huolestuttavana kehityksen, jossa Suomen omavaraisuus on laskenut vuosikymmenien aikana lähes kaikilla tuotannonaloilla.
&#8211; Epävakaaksi muuttuneessa maailmassa on suunniteltava tarkkaan, mitä hyödykkeiden tuotantoa, toimintoja ja prosessin osia on välttämätöntä saada lähemmäs Suomea. Maallamme on oltava kyky tuottaa niitä hyödykkeitä, joita elämässä tarvitaan.
Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Kustannusten kohoamisen seurauksena riski tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimiin ruuantuotannon turvaamiseksi.
Energiahuolto turvattava
Immonen korostaa energiahuollon turvaamisen tärkeyttä.
&#8211; Kriisissä tuontienergian saaminen voi vaarantua, joten kotimaista energiantuotantoa on vahvistettava. Suomessa tarvitaan turpeen energiakäyttöä ja muita kotimaisia energianlähteitä.
&#8211; Suomen on panostettava riittävään omavaraisuuteen myös kriittisten raaka-aineiden, lääke- ja sairaalatarvikkeiden sekä teknologian tuotteiden osalta. Suomen on ehdottomasti päästävä irti epäterveistä riippuvuussuhteista muihin maihin.
&#8211; Kansalaisia on kannustettava huolehtimaan yksilö- ja perhetason huoltovarmuudesta riittävällä huoltovarmuusvarastolla, josta löytyy kriiseissä selviytymiseen tarvittavat välttämättömät tuotteet ja tarvikkeet. Myös kansalaisten kyberosaamiseen tulee panostaa, Immonen toteaa.
Kriisinsietokyky koetuksella
Immonen tähdentää, että kun turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella, korostuu valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan.
&#8211; Hallituksen on kyettävä dynaamiseen päätöksentekoon ja vastuulliseen johdonmukaiseen kriisitiedottamiseen. Kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

Teemu Keskisarjan kolumni: Yleisradio sonnia lypsämässä

Teemu Keskisarjan kolumni: Valhe, emävalhe, tilasto ja työperäinen maahanmuutto

Teemu Keskisarjan kolumni: Tämän takia Suomi surkastuu, tyhmistyy ja tuhoutuu

Immonen: Turvallisuusympäristö on muuttunut – huoltovarmuudesta on huolehdittava laaja-alaisesti

Uusimmat

Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Suosituimmat

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Adlercreutz ja Romakkaniemi haluavat Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain – Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Tosiasiassa kauhuvisiosta on jo tullut totta