Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tieliikenneverkko

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun asetuksesta Euroopan unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Yhteisymmärrykseen päästiin kolmikantaneuvotteluissa 18.12.2023.

Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:ssa, ja sopu huomioikin erittäin hyvin Suomen neuvottelukannat. Asetuksen valmistelun yhteydessä on tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.
&#8211; Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi.
Verkkoon mukaan uusia maanteitä
Maanteiden osalta Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset lisäykset säilyivät. Näihin kuuluvat satamayhteydet valtatiellä 25 välillä Hanko-Mäntsälä, valtatie 15 välillä Kotka-Kouvola ja valtatie 12 välillä Rauma-Tampere-Tuulos.
Asetuksen jatkoneuvotteluissa huomioitiin sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet monipuolisesti, myös kartoissa. Jatkossa Turusta Norjaan kulkeva Eurooppatie 8 (E8) on kokonaisuudessaan osa kattavaa verkkoa, kun valtatie 21 Torniosta Norjan rajalle lisätään TEN-T-verkkoon.
Valtatien 21 osalta tehtiin monipuolista vaikuttamistyötä Pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan syksyn 2023 aikana. Valtioneuvostossa yhteistyö erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja puolustusministeriön kesken on ollut tiivistä.
&#8211; Nyt määritelty TEN-T-verkko on kokonaisuutena oikein hyvä. Olen henkilökohtaisesti ollut yhteydessä niin pohjoismaisiin kumppaneihin, komissioon kuin puheenjohtajamaahankin, jotta huoltovarmuudelle tärkeä valtatie 21 lisättäisiin verkkoon. Olen erittäin tyytyväinen, että tarpeemme Pohjois-Suomessa on kuultu, ministeri Ranne sanoo.
Erityisolosuhteet huomioidaan joustavasti
Asetus huomioi erittäin hyvin ja joustavasti Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, harvan asutuksen ja ohuet liikennevirrat.
Kaskisten satama säilytti asemansa kattavassa verkossa. Oulun satama on jatkossa ydinverkossa. Lisäksi kattavaan verkkoon nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat.
Suomi korosti neuvotteluissa loppuun asti, että Kokkolan satama tulisi lisätä ydinverkkoon ja Pietarsaaren satama säilyttää kattavassa verkossa. Tältä osin Suomen neuvottelutavoitteet eivät täyttyneet.
&#8211; Olemme puolustaneet Suomelle tärkeiden satamien asemaa hanakasti. Pitkäjänteisen vaikuttamisen ansiosta saimme läpi tavoitteemme Oulun ja Kaskisten satamien osalta ja edistimme loppumetreille saakka myös Kokkolan ja Pietarsaaren satamien asemaa, sanoo ministeri Ranne.
Sen sijaan TEN-T-verkon pääsyn kriteeriksi lisättiin Suomen vahvasti tukema energiakriteeri, joka huomioi satamien roolin energiahuollossa. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa suomalaisia satamia nousemaan takaisin TEN-T-verkkoon. Myös satamien geostrateginen merkitys on mahdollista jatkossa huomioida kattavan verkon satamien määrittelyssä.
Suomi päättää jatkossakin raideleveydestään
Asetuksen mukaan jäsenmaiden tulee rakentaa uudet ydinverkon ja laajennetun ydinverkon ratayhteydet eurooppalaisen standardin mukaiseen 1 435 mm leveyteen ja arvioida olemassa olevan ratainfran osalta mahdollista raideleveyden muutosta.
Asetus kuitenkin mahdollistaa jatkossa Suomelle kansallisen harkinnan raideleveyden osalta vaikutusarviointiin pohjautuen. Tämä oli Suomelle yksi tärkeimmistä neuvoteltavista asioista. Suomella on käytössä 1 524 mm:n raideleveys.
Suomi-radan oikoratalinjaus poistettiin hallitusohjelman mukaisesti TEN-T-verkosta. Turun tunnin junan, Lentoradan ja Itäradan rataosuudet sijaitsevat laajennetussa ydinverkossa.
Itä-Suomen osalta saatiin säilytettyä jo EU:n neuvoston yleisnäkemykseen sisällytetty sopu, jonka mukaisesti ydinverkon ratayhteys jatkuu Lappeenrantaan asti.
&nbsp;

EU:ssa alustava sopu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta – ”Todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta”

Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.

Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.
Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
&#8211; Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.
Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.
&#8211; Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.
Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.
Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa
Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.
Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja
&#8211; Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.
Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.
&#8211; Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.
&nbsp;

Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jättänyt laki- ja talousarvioaloitteet liikennepolttoaineiden verotuksen alentamisesta sekä raskaan liikenteen tienkäyttömaksun käyttöön ottamisesta ulkomaisille ajoneuvoille.

Aloitteet ovat osa perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, jonka eduskuntaryhmä julkaisee marraskuun puolivälissä.
Auton käyttö Suomessa välttämätöntä
Autoilun kustannusten laskeminen on ollut yksi perussuomalaisten pitkäaikaisista tavoitteista. Polttoaineiden verotuksen alentaminen on niin suomalaisten kuljetusyrittäjien, kuin kaikkien jokapäiväisessä elämässään autoa tarvitsevien etu.
&#8211; Auton käyttö on harvaan asutussa Suomessa välttämätöntä. Polttoaineen hinnalla on suuri merkitys myös kuljetuskustannuksiin, ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn.
Veronmaksajan taakkaa helpotettava
Aloitteissa vaaditaan myös tienkäyttömaksua Suomen teillä liikkuville ulkomaisille raskaille ajoneuvoille. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä muistuttaa, että tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja.
&#8211; Tienkäyttömaksulla myös ulkomaiset kuljetusalan yritykset saataisiin pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset ja osallistumaan liikenneverkon ylläpitoon, perussuomalaiset painottavat.

Perussuomalaiset: Polttoainevero alas ja tienkäyttömaksu ulkomaiselle raskaalle liikenteelle