Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tiedonkulku

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan Suomen valtio-omisteisten yhtiöiden tilasta ja tiedonkulkuongelmista. Esimerkiksi Fortumin hallituksessa istuu paljon enemmän muiden maiden kansalaisia ja kaksoiskansalaisia kuin suomalaisia, ja tiedonkulun ongelmia on esiintynyt myös VR:n ja Nesteen kanssa. Reijonen vaatii hallitusta ottamaan valtio-omisteiset yhtiöt suurennuslasin alle.

Fortumin Uniper-riski realisoitui. Fortum myönsi Uniperille noin 8 miljardia konsernirahoitusta takauksina ja lainoina. Suomalaisille veronmaksajille on mahdollisesti tiedossa jopa kymmenen miljardin menetykset. Kun kyseessä on yhtiö, josta Suomen valtio omistaa yli puolet, on perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä tärkeää huomioida myös hallituksen jäsenten kansalaisuus.
Fortumin nettisivuilta käy ilmi, että hallituksessa istuvilla henkilöillä on niin Saksan, Portugalin, Tanskan kuin Yhdysvaltojenkin kansalaisuuksia. Osalla hallituksen jäsenistä on kaksoiskansalaisuus. Pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä on yhdeksänjäsenisessä hallituksessa kolme henkilöä eli 33 %, kun vastaavasti Suomen valtion osuus Fortumin omistuksesta on yli 50 %. Vastaavasti kokonaan Saksan kansalaisia tai Saksan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on hallituksen jäsenissä myös kolme henkilöä.
&#8211; On tärkeää, että jatkossa selvitetään, miksi yhtiössä, josta Suomi omistaa enemmistön, on mahdollista olla hallituksen jäseninä useita toisen valtion kansalaisia, ja onko asialle jatkossa tehtävissä jotain. Vaikka hallituksen jäsenen asuinpaikalla on merkitystä, on merkitystä myös sillä, onko Suomen vai jonkun muun maan kansalainen, sanoo Reijonen.
Tiedonkulkuongelmia muissakin yhtiöissä
Valtionyhtiöissä on viime aikoina esiintynyt epäselvyyksiä tiedon kulussa. VR:n hallintoneuvosto ei pyydettäessäkään saanut tietoa toimitusjohtajan irtisanomisen syistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja erosi tästä syystä. Nesteen sidosryhmien neuvottelukuntaa ei ole kutsuttu lainkaan koolle kolmeen vuoteen, vaikka niin sota kuin koronakin ovat vaikuttaneet yhtiöön. Neste kertoo sivuillaan pitävänsä kahdesti vuodessa yhteyttä sidosryhmäänsä, johon kuuluu kansanedustajia.
&#8211; Useista kansanedustajien kyselyistä huolimatta Neste on päättänyt toteuttaa koollekutsumisen vasta, kun Iltalehti uutisoi aiheesta, ihmettelee Reijonen.
Suomi tarvitsee vahvaa omistajaohjausta
Reijonen teki omistajaohjausministerille kirjallisen kysymyksen, jossa halusi tietää, mitä aiotaan tehdä sen suhteen, että yhtiöissä, joista Suomi omistaa kuitenkin yli puolet, voi hallituksen jäseninä olla paljon muiden maiden kansalaisia tai kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen vastauksen loppulause kuului näin: ”Pyrimme aina siihen, että yhtiöiden hallitukset ja johto ovat tietoisia valtio-omistajan tahtotilasta merkittäviä päätöksiä harkitessaan ja niitä tehdessään.”
Reijosen mielestä kuulostaa todella merkilliseltä ja huolestuttavalta, jos valtio-omistaja pyrkii tuomaan tahtotilansa esiin yhtiön hallituksen ja johdon tehdessä ja harkitessa päätöksiä.
&#8211; Fortumin, kuten kaikkien valtion omistusten kohdalla, tulee varmistaa, että hallitukset ja johto tietävät kristallinkirkkaasti, mitä valtio-omistaja tahtoo, sanoo Reijonen.
&#8211; Suomi tarvitsee vahvaa omistajaohjausta. On tärkeää välittömästi tarkastella kaikki yhtiöt, joissa Suomella on omistuksia.
&nbsp;

Reijonen vaatii ryhtiä omistajaohjaukseen: “Kaikkien valtion omistusten kohdalla tulee varmistaa, että hallitukset ja johto tietävät kristallinkirkkaasti, mitä valtio-omistaja tahtoo”

Perussuomalaisten kasanedustaja Riikka Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa, että on ollut hämmentävää nähdä sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita ihmisten kokoontumisista ja väentungoksesta, joka ovat vastoin valtionjohdon ohjeita. &#8211; Kaikki eivät selvästikään ymmärrä tilanteen vakavuutta. Valitettavasti uskon, että siihen vaikuttaa myös se, että kun kriisi käynnistyi, niin viranomaisten viestintä oli hyssyttelevää.
Ylen A-talk-tv-ohjelmassa keskusteltiin eilen torstaina siitä, miten yhteiskunta pidetään käynnissä koronaviruksen koetellessa Suomea. A-talkin vieraina olivat kansanedustajat Petteri Orpo (kok.) perussuomalaisten Riikka Purra, Antti Kurvinen (kesk.) ja Antti Lindtman (sd.)
Hallitus esitti maanantaina useita toimenpiteitä ja linjauksia koronavirustilanteen hoitamiseksi ja väestön suojelemiseksi. Purran mukaan tilanne on hyvin vakava, ja samaan aikaan ilmassa on paljon epävarmuutta.
&#8211; Se epävarmuus on nyt monelle häiritsevä tunne. Me emme vielä tiedä viruksesta tai sen leviämisestä läheskään kaikkea. Toisaalta emme tiedä sitäkään, miten yhteiskuntamme tulee reagoimaan, ja onnistummeko me terveydenhuollon kapasiteetilla hoitamaan tilanteen niin, että epidemian huippu onnistutaan ylittämään. Epävarmuuden lisäksi tarjolla on keskenään paljon erilaista informaatiota, niin asiantuntijoilta kuin muiltakin toimijoilta.
Myös Lindtman totesi epävarmuuden.
&#8211; Näin järeitä keinoja ei ole otettu käyttöön turhan takia, Lindtman sanoi.
Ulkonaliikkumiskielto olisi radikaali toimi
Hallituksen suosituksista huolimatta uutisissa on juuri kerrottu kauppakeskus Hertsin avajaisten tungoksesta sekä juhlinnasta Lapin hiihtokeskusten ravintoloissa. Suomessa ei toistaiseksi ole voimassa ulkonaliikkumiskieltoa. Haasteena on siis tässä tilanteessa saada suomalaiset ymmärtämään, että maan johdon ohjeita olisi noudatettava.
Purra sanoi, että on ollut hämmentävää nähdä sosiaalisessa mediassa kuvia ja videoita ihmisten kokoontumisista vastoin valtionjohdon ohjeita.
&#8211; Yleensä suomalaisia pidetään tottelevaisina, eli täällä luotetaan asiantuntijatietoon ja noudatetaan viranomaisten suosituksia. Kuitenkin tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki eivät selvästikään ymmärrä tilanteen vakavuutta. Valitettavasti uskon, että siihen vaikuttaa se, että kun kriisi käynnistyi, niin viranomaisten viestintä oli hieman erilaista, eli hyssyttelevää.
&#8211; Meille, jotka jo aiemmin olimme sitä mieltä, että pitää ryhtyä voimakkaisiin toimiin, vähän naureskeltiin, että näin ei ole. Toivon, että tilanne nyt muuttuu ja että päättäjien voimakkaat ulostulot vaikuttavat siihen, ettei tarvitsisi mennä pidemmälle kuten ulkonaliikkumiskieltoon. Se olisi hyvin radikaali toimi, mutta ei sekään takaa lopputulosta, jos joku ihminen kuvittelee, että ulkonaliikkumiskielto ei koske häntä, Purra totesi.
Onko Suomen pandemiavalmius riittävällä tasolla?
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut, että sairaanhoitopiirit eivät enää saisi kertoa julkisuuteen koronan takia tehohoitoon päätyneiden potilaiden määriä. Linjausta on perusteltu yksityisyyden suojalla ja sillä, että tiedot menevät suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Kurvinen totesi, että tehohoidossa olevia potilaita on melko vähän. Kurvinen sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että epidemian kulusta kerrottaisiin kuitenkin avoimemmin ihmisille, toisaalta kenenkään yksityisyyden suojaa murtamatta.
THL on antanut osin vähätteleviä lausuntoja koronaepidemiasta ja sairastumisen uhasta. Samoin kritiikkiä on tullut siitä, noudattaako THL Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeita.
Viranomaiset ovat vakuuttaneet, että Suomen pandemiavalmius on hyvällä tasolla. Purra sanoi, ettei ole varma, onko hän asiasta täysin samaa mieltä.
&#8211; Suomessa ei tällä hetkellä testata kaikkia, jotka epäilevät tartuntaa. Olen saanut paljon viestejä siitä, ettei testeihin välttämättä pääse. Myös erään kansanedustajakollegan lapsi kärsi äskettäin koronatyyppisistä oireista ja hänet lähetettiin kotiin ilman testiä.
&#8211; Toisaalta olemme kuulleet, että sairaaloissa joudutaan tarkasti miettimään millaisia apuvälineitä, kuten maskeja, käytetään missäkin vaiheissa. Olen myös kuullut, että joissain tilanteissa on jopa jouduttu pesemään kertakäyttöisiä välineitä. Tässäkin tulee esille avoimen viestinnän tarve. Ymmärrän, että viranomaisilla on tarve välttää paniikin luomista, mutta kyllä vakaassa demokraattisessa valtiossa kansalaiset kestävät kuulla tosiasioita.
Ihmisten laaja testaaminen olisi nyt tärkeää
Eduskuntapuolueet ovat olleet melko yksimielisiä toimenpiteistä, joita valmiuslailla saatetaan voimaan. Valmiuslailla rajoitetaan useita kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Valmiuslailla rajoituksia voidaan tehdä enemmänkin, mutta toistaiseksi kaikki keinot eivät ole käytössä.
Purra sanoi toivovansa, ettei ulkonaliikkumiskieltoon kuitenkaan tarvitse mennä.
&#8211; Monissa Euroopan maissa rajoituksia on otettu enemmänkin käyttöön kuin Suomessa ja ravintolat sekä baarit ovat kiinni. Valmiuslaki antaa mahdollisuuksia kovempiinkin toimiin, mutta toivottavasti niihin ei tarvitse mennä.
&#8211; Juuri tästä syystä olisi tärkeää, että ihmisiä testattaisiin, jotta saisimme ajantasaista ja oikeaa tietoa epidemian etenemisestä. Toivottavasti suomalaiset ymmärtäisivät jatkossa paremmin välttää kaikin tavoin sosiaalisia kontakteja ja pysyä kotona.
Kurvinen oli Purran linjoilla siinä, että koronatestauksia pitäisi ehdottomasti lisätä.
&#8211; Testaus on tärkeää siksi, että kriisissä pitää olla oikea tilannekuva, Kurvinen sanoi.

Purra kehottaa viranomaisia viestimään avoimemmin koronatilanteesta: ”Ymmärrän, että on tarve välttää paniikin luomista, mutta kyllä demokraattisessa valtiossa kansalaiset kestävät kuulla tosiasioita”