EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Seppänen: Tarvitsemme kansallisia toimenpiteitä lohikantojen pelastamiseksi

Useat Al Jazeeran tunnetut toimittajat juhlistivat Hamasin hyökkäyksen tuhoja iskun vuosipäivänä viestipalvelu X:ssä

YK:n eritysasiantuntija ehdottaa pakollisten sukupuolitestien palauttamista naisten urheilusarjoihin naisten suojelemiseksi biologisilta miehiltä

Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?

Kamala Harris ei ottanut Foxin haastattelussa vastuuta yhdestäkään poliittisesta päätöksestään – kaikki paha johtuu Trumpista

Valtiovarainministeri Purra lisätalousarvioehdotuksesta: Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää – ”Alijäämän supistuminen on hyvä alku”

Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille

Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi aluevaaliehdokkaita

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään

tiedon pimittäminen

YK:n lapsen oikeuksien komitean tuoreen ratkaisun mukaan Suomi olisi velvollinen myöntämään hyvityksiä al-Holin vankileirillä Syyriassa olevien omaisille siitä, että Suomi on laiminlyönyt al-Holissa olevien lasten oikeuksia. Ratkaisun taustalla näyttäisi kuitenkin olevan Suomen komitealle aiemmin toimittama vastaus, josta ei käy ilmi se, että asiaan liittyy lasten huoltajien yhteistyöhaluttomuus.

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi äskettäin <a href="https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-lapsen-oikeuksien-komitean-ratkaisu-al-holin-leiria-koskevassa-asiassa">ratkaisun</a> Suomea vastaan tehdyssä valitusasiassa, joka koskee al-Holin leirillä Syyriassa olleita suomalaislapsia. Valituksen olivat tehneet eräiden al-Holin leirillä olleiden lasten sukulaiset.
Komitean päätöksen mukaisesti Suomi on rikkonut lapsen oikeuksien sopimusta ja siten velvollinen myöntämään asianmukaisen hyvityksen valittajille ja lapsiuhreille heidän kärsimistään loukkauksista.
Lapsen oikeuksien komitea on asiantuntijaelin, joka valvoo YK:n piirissä laadittua lapsen oikeuksien sopimusta, joka on myös Suomessa lakina voimassa. Komitea ei kuitenkaan ole tuomioistuin, eivätkä sen päätökset suoraan velvoita Suomea ryhtymään toimiin.
Tulijoita jo kaksi vuotta sitten
Komitea katsoo päätöksessään, että Suomella on kyky suojella lapsia ryhtymällä toimenpiteisiin heidän palauttamisekseen leiriltä tai tarjoamalla konsuliapua, mutta lapsia ei ole haettu pois.
Mediatietojen mukaan osa leirillä olevien lasten Suomessa olevista omaisista on nyt hakenut korvauksia Suomen valtiolta tai ryhtynyt selvittämään mahdollisuutta saada korvauksia.
Suomeen kuitenkin saapui jo joulukuussa 2020 valtion avustamana kuusi lasta ja kaksi naista al-Holin leiriltä. Ulkoministeriön mukaan lasten kotiuttaminen ilman lasten äitejä ei olisi tuolloin ollut mahdollista.
Perussuomalaiset kuitenkin kritisoi ratkaisua tuoreeltaan ja huomautti, että monilta muilta mailta, kuten Ranskalta, on hyvin onnistunut se, että vain lapset tuodaan.
&#8211; En tiedä, onko Suomi edes yrittänyt velvoittaa näitä naisia, jotta vain lapset olisivat päässeet Suomeen. Onko sellaista edes yritetty? Meillehän on vain kerrottu, että erottaminen ei ole mahdollista, perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-ihmettelee-miksi-hallitus-toi-isis-naisia-suomeen-monilta-muilta-mailta-on-hyvin-onnistunut-se-etta-vain-lapset-tuodaan/">kysyi</a> tuolloin.
Suomi tehnyt kaiken voitavansa
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin mukaan mitään <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5fa7055b-c26d-4a02-a4ef-f2bb2798df68">korvauksia</a> al-Holin leirillä olleiden lasten sukulaisille ei tulla maksamaan, koska Suomi on tehnyt kaiken voitavansa, että lapset saataisiin Suomeen.
Tannerin mukaan kaikkia lapsia ei ole voitu tuoda Suomeen siitä syystä, että osa heidän kanssaan leirillä olleista huoltajista ei ole halunnut palauttamista Suomeen.
Asiasta on hankalaa saada tarkempaa tietoa, koska hallituksen sisällä tapahtuvaa al-Hol-hanketta on alusta saakka leimannut salamyhkäisyys ja tiedon pimittäminen. Ulkoministeriö on jo aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/isis-naisten-ja-lasten-noutamisesta-veronmaksajille-kertyva-lasku-paisuu-kulut-jo-lahes-400-000-euroa-tiedot-rahojen-kayttokohteista-saattavat-jaada-salaisiksi-jopa-vuosikymmenien-ajaksi/">kieltäytynyt</a> esimerkiksi julkistamasta asiakirjoja ja kuluihin liittyviä tositteita, joista ilmenee yksityiskohtaisemmat tiedot Suomeen kuljetettavien henkilöiden kotiutuskustannuksista.
Ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr) al-Hol-hanke on ollut erityisen läheinen, ja perustuslakivaliokunta totesi joulukuussa 2020 Haaviston rikkoneen lakia yrittäessään junailla ihmisiä al-Holin leiriltä Suomeen.
Suomen vastauksessa komitealle puutteita
YK:n lapsen oikeuksien komitean jäsenen, professori Ann Skeltonin Ylelle kertoman mukaan komitean <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12663224">tuoreen päätöksen</a> taustalla on myös se, että Suomi ei ole tuonut esiin vastauksissaan komitealle sitä, että ”äitien” haluttomuus palauttamiseen sekä haluttomuus olla tekemisissä Suomen valtion edustajien kanssa on ollut esteenä Suomen toimimattomuudelle. Eli Suomen ulkoministeriö ei riittävän selväsanaisesti ole kertonut vastauksessaan, että lasten kanssa leirillä olevat huoltajat eivät halua Suomeen palauttamista. Skeltonin mukaan ”äitien” haluttomuus olisi saattanut olla pätevä argumentti.
Skeltonin mukaan, jos ”äidit” todella kieltäytyvät palaamasta, Suomen pitäisi tai olisi pitänyt selvittää, sallisivatko nämä lasten tuomisen Suomeen yksin tai voiko lapsia erottaa äideistä. Käytännössä kumpaakaan vaihtoehtoa ei ole voitu tähän mennessä toteuttaa.

Al-Holin leirillä olevien lasten omaiset haluavat nyt korvauksia Suomelta – YK:n lapsen oikeuksien komitealta hämmentävä ratkaisu

Suomen hallituksen käytännöt ovat muuttuneet salamyhkäisiksi, ja toiminta onkin ristiriidassa hallituksen oman viestintästrategian kanssa, jonka mukaan valmistelusta ja päätöksenteosta viestitään avoimesti ja läpinäkyvästi. Pyydettyjä asiakirjoja ei luovuteta, eivätkä kansanedustajatkaan saa kysymyksiinsä vastauksia.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on saanut salailustaan huomautuksia useasti, raskaimmalla mahdollisella tavalla viime talvena, jolloin Helsingin hallinto-oikeus (HaO) katsoi, että valtioneuvoston kanslian (VNK) <a href="https://www.sss.fi/2022/02/valtioneuvoston-kanslian-paatos-salata-koronakoordinaatioryhman-asiakirjoja-rikkoi-lakia-hallinto-oikeus-tyrmasi-molemmat-vnkn-perustelut/">päätös olla antamatta</a> koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuteen keväällä 2020 oli laiton.
Asiassa oli kyse siitä, että VNK oli keväällä 2020 kieltäytynyt antamasta Suomen Tietotoimistolle (STT) covid 19 -koordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuslain perustella. VNK:n mukaan koronakoordinaatioryhmän asiakirjat eivät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja tai vaikka olisivatkin, ne olisivat joka tapauksessa sisäisen työskentelyn asiakirjoja, joihin julkisuuslaki ei soveltuisi.
Julkisuuslaki on Suomen viranomaisten asiakirjojen julkisuutta säätelevä yleislaki. Lähtökohta on, että viranomaisasiakirjat ovat aina julkisia, ellei salaamiseen ole julkisuuslaissa erikseen mainittua syytä. Viranomaisasiakirjojen julkisuus palautuu Suomen perustuslakiin.
HaO torjui molemmat VNK:n perustelut. HaO:n mukaan koronakoordinaatioryhmä oli katsottavissa viranomaiseksi ja ettei pyydettyjä asiakirjoja voitu pitää sisäiseen työskentelyyn käytettyinä, kuten oli asianlaita VNK:n mielestä.
Hallituksen peruslinja: Asiakirjoja ei saa pyydettäessä
STT:n ja Marinin johtaman VNK:n kiista koordinaatioryhmän asiakirjoista on vain yksi esimerkki hallituksen salamyhkäisestä tyylistä sekä yleisestä käytännöstä olla luovuttamatta pyydettyjä asiakirjoja.
STT törmäsi vastaavaan tiedon panttaamiseen jälleen tänä keväänä, kun useat ministeriöt kieltäytyivät luovuttamasta STT:lle kevään kehysriihtä varten laatimiaan kehysehdotuksia ja ehdotuksia julkisen talouden suunnitelmaksi. Ministeriöiden mukaan asiakirjat olisivat julkisia vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto tekee asiassa päätöksen.
Julkisuuslakiin erikoistunut hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää kummastelee STT:lle ministeriöiden päätöksiä. Mäenpään mukaan paperit pitäisi lain mukaan luovuttaa, jotta rahojen käytöstä voisi käydä julkista keskustelua.
&#8211; Ministeriön ehdotus tulee julkiseksi silloin, kun se on allekirjoitettu tai vastaavalla tavalla varmennettu. Sitä ehdotuksen julkisuutta ei tarvitse odotella niin kauan, että se varsinainen julkisen talouden suunnitelma päätetään. Se on julkinen heti, kun se on ministeriöstä lähtenyt ulos tai jo ennen sitä silloin, kun se on allekirjoitettu, Mäenpää <a href="https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/4519391">sanoo</a> STT:lle.
Ylevä viestintästrategia ei vastaa todellisuutta
Marinin hallituksen salamyhkäisyys ja tiedon panttaaminen on räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman oman viestintästrategian kanssa.
Valtioneuvosto on julkaissut hallituksen viestinnälliset <a href="https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/viestintastrategia/hallituksen-viestinnan-arvot">arvot</a>, joiden mukaan viestintästrategia nojaa muun muassa avoimuuteen, luotettavuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja palveluhenkisyyteen.
Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään johdonmukaisella viestinnällä.
Tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä.
Hallitus viestii avoimesti ja läpinäkyvästi valmistelusta ja päätöksenteosta. Viranomaistiedon on oltava helposti löydettävää, ymmärrettävää ja saavutettavaa.
Viestintästrategian kuvaus on ylenpalttinen ja ylevä. Komeiden lauseiden on tarkoitus herättää vahvaa luottamusta siihen, että toiminta myös oikeasti on avointa ja luotettavaa. Valitettavasti vain hallituksen itse itselleen luoma strategia ei vastaa todellisuutta.
Muitakin arveluttavia päätöksiä
Hallitus ja etenkin Marinin johtama VNK on tehnyt muitakin <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1e315dbf-6674-4869-9e65-b9b6ffab1fc2">kyseenalaisia</a> ja arveluttavia päätöksiä asiakirjajulkisuudesta sekä muuten pimittänyt tietoa.
Aiemmin myös Iltalehti on törmännyt hallituksen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e1dc7fbd-9cac-48a9-b980-499aaa5ceaf0">haluttomuuteen</a> luovuttaa hallituksen päätöksien pohjana olevaa ministeri Krista Kiurun (sd) ja THL:n johtohahmojen Markku Tervahaudan ja Mika Salmisen sähköpostikirjeenvaihtoa, jossa tarkoituksena oli selvittää, mihin perustuvat hallituksen poukkoilevat päätökset koronarajoituksista, joilla on ollut suuri vaikutus kansalaisten elämään ja perusoikeuksiin.
Julkisuuslain eräänä tavoitteena on ollut asioiden valmistelun julkisuuden lisääminen, ja lain mukaan myös yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävien päätösten valmistelun pitäisi olla julkista. Myös Marinin hallituksen viestintästrategiahan oli, että tärkeistä asioista kerrotaan silloinkin, kun ne ovat vielä keskeneräisiä.
Vähemmän yllättäen Iltalehti ei saanut pyytämiään sähköpostiviestejä sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), tälläkin kertaa kyseenalaisin perustein, eli koska ne olisivat STM:n mukaan mielipiteen- tai tietojenvaihdoksi luonnehdittavia, yksittäisten henkilöiden keskinäistä viestinvaihtoa.
Oikeusprofessori Mäenpää ei pitänyt näitäkään perusteluja kestävänä, tosin kestävyyttä voi olla mahdoton arvioida, sillä STM:n mukaan Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e1dc7fbd-9cac-48a9-b980-499aaa5ceaf0">pyytämiä viestejä</a> ei edes oltu arkistoitu.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin
Hallituksen menettelyä tietojen panttaamisesta on arvostellut myös julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, joka on viime syksynä julkaistussa Edilex-artikkelissaan <a href="https://www.edilex.fi/artikkelit/25049">tarkastellut</a> valtioneuvoston kanslian käytäntöjä ministerien ja avustajien sähköpostien salaamisesta ”hallituksen asiakirjoina”. Voutilaisen mukaan käytännöt eivät perustu lakiin.
Hallituksen ministerit muistuttavat usein mielellään oikeusvaltioperiaatteen merkityksestä, ja löytyypä hallitusohjelmasta erikseen jopa <a href="https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/turvallinen-oikeusvaltio-suomi">alaotsikko</a> nimeltään Turvallinen oikeusvaltio Suomi.
Oikeusvaltioperiaate on kansalaisen oikeusturvan takeita laajasti yhteen kokoava oikeudellinen käsite, jonka ydin on ilmaistu myös Suomen perustuslain 2 §:ssä Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Noudattaako Marinin hallitus tai noudattavatko VNK ja ministeriöt tarkoin lakia, kun ne toistuvasti kieltäytyvät luovuttamasta julkisia asiakirjoja tiedotusvälineille? Tai miten hyvin yleisellä tasolla toteutuu hallituksen viestintästrateginen periaate avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä? Kysymyksiin voi jokainen tykönään miettiä vastauksia.
Eduskunnan kysymyksiin vastauksina puuta heinää
Palataan lopuksi Marinin hallituksen viestintästrategiaan, jonka sanotaan nojaavan avoimuuteen, luotettavuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja palveluhenkisyyteen. Kuten muistamme, strategiassa myös todetaan, että tärkeistä asioista kerrotaan myös niiden ollessa vielä keskeneräisiä.
Merkittävin foorumi, jossa kansalaiset sekä kansanedustajat voivat saada tietoa keskeneräisistä asioista on eduskunnan kyselytunti. Kuten kaikki tietävät, hallituksen viestintästrategialle ei ole saatu katetta myöskään kyselytunneilla, joilla vastauksena kansanedustajien kysymyksiin ministerien suusta pulppuaa puuta heinää ja tajunnanvirtaa. Vastauksia kysymyksiin ei tule, vaikka kysymyksen esittäjää usein kiitellään vuolaasti, lähinnä siksi jotta vastausaikaa kuluisi.
Tilanteen absurdiuden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-ei-suomea-suojele-kun-pakolaisase-pauhaa-haastattelussa-halla-aho-rantanen-ja-packalen/">kiteytti</a> äskettäin myös perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Jatkuva ilmiö on se, että me (oppositio) puhumme yhdestä asiasta ja hallitus jostain aivan muusta, Halla-aho sanoo.
Myös kansanedustaja Jani Mäkelä kiinnittää huomiota ongelmaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On vaikea ymmärtää, mitä ministeri Saarikko kuvittelee itsensä tai puolueensa, Suomen kansasta puhumattakaan, hyötyvän hänen ylimielisestä ja töykeästä esiintymisestään sekä maneereistaan eduskunnan kyselytunneilla.
&mdash; Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1522205327931936768?ref_src=twsrc%5Etfw">May 5, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei vieläkään seuraa sitä, miten asiat todellisuudessa ovat.

Marinin hallitus saarnaa avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, pimittää silti jatkuvasti tietoa ja panttaa julkisia asiakirjoja – salailulinja ei menestynyt hallinto-oikeudessa