Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Thorsten Frei

Saksalla alkavat olla kehitysapuun käytettävät rahat lopussa. Kritiikkiä synnyttävät myös erikoiset kohteet, kuten positiivisen maskuliinisuuden kehittäminen Ruandassa ja pyöräteiden rakentaminen Perussa. Poliitikot vaativat avun perinpohjaista uusharkintaa sekä kansallisen edun huomioimista avustuskohteista päätettäessä.

Lähes joka toinen saksalainen haluaa RTL-kanavan tuoreen kyselyn mukaan vähentää Saksan maksamaa kehitysapua. Eniten kehitysavun leikkaamista kannattavat Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja liberaalipuolueen kannattajat ja vähiten vihreiden kannattajat.
Kehitysapu on nykyisessä muodossaan myös Saksan valtiovarainministeriön karsintalistalla. Syynä on maan huono taloudellinen tilanne ja kasvava velkaantuminen.
Saksalaista keskustelua kehitysavun määrästä ja kohteista sävyttää monien avustuskohteiden kohdalla epätietoisuus avun mielekkyydestä ja perillemenosta.
Kehitysapu törmäsi velkajarruun
Saksan koko valtiontalous ja siinä yhteydessä myös kehitysapu joutui puntaroitavaksi perustuslakioikeuden määrättyä hallituksen pitämään kiinni lakiin kirjatusta velkaantumisperiaatteesta.
Sen mukaan valtio ei saa kuluttaa enempää rahaa kuin mitä veroina ja maksuina kerätään. Suhdannesyistä uutta velkaa voidaan kuitenkin ottaa tarvittaessa korkeintaan 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Poikkeuksen säännöstä muodostavat luonnonkatastrofit ja muut poikkeukselliset hätätilanteet. Tällaiseksi katsottiin Saksassa muun muassa valtion massiivisiin tukitoimiin pakottanut koronapandemia.
Hallitus rikkoi perustuslakia
Vaikka liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama Saksan demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallitus sitoutui hallitusohjelmassaan pitämään kiinni velkajarrusta, niin päätöksestä lipsuttiin tämän vuoden budjettia tehtäessä.
Uutta velkaa päätettiin ottaa yli 100 miljardia euroa, minkä perustuslakioikeus kuitenkin torppasi perustuslain velkajarrupykälän perusteella. Oppositio iloitsi oikeuden päätöksestä, mutta hallitukseen se iski kuin pommi.
Saksan julkinen velka on ennestään yli 2 400 miljardia euroa. Sen hoito ja korot lohkaisevat vuodessa budjetista yli 60 miljardia euroa.
Menoja leikataan rajulla kädellä
Perustuslakioikeuden tuomio pakotti valtiovarainministeri Christian Lindnerin (lib) ottamaan niin kehitysavun kuin muutkin tämän ja tulevan vuoden menoerät suurennuslasin alle. Kaikesta on säästettävä ja leikattava.
Saksa käyttää kehitysapuministeriön budjetin kautta kehitysapuun tänä vuonna noin 11 miljardia euroa. Se on lähes miljardi euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja noin seitsemän miljardia vähemmän kuin vuonna 2021.
Kaikkiaan Saksa käytti kehitysapuun, mukaan lukien Ukrainalle annettu apu, OECD:n laskutavan mukaan vuonna 2022 yli 30 miljardia euroa. Avustuksia Saksa on antanut 65 maailman maahan.
Bruttokansantuotteesta laskettuna Saksan maksama kehitysapu on 0,42 prosenttia alun perin tavoitteeksi asetetun 0,7 prosentin sijasta. Tälläkin osuudella Saksa on USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja.
Ministeri vaatii velkajarrun löysäämistä
Avun karsimista vastustava kehitysyhteistyöministeri Svenja Schulze (sd) vaatii velkajarrun löysäämistä. Hän on käynnistänyt vaatimustensa tueksi näkyvän tiedotuskampanjan. Tukea tulee vihreiltä, vasemmistopuolueilta, kirkoilta ja monilta järjestöiltä.
Kehitysavusta kiinni pitäminen kuuluu ministerin mielestä tulevaisuuden investointeihin, koska se palvelee myös tulevia sukupolvia niin Saksassa kuin kohdemaissa.
Schulze viittaa maailmanpankin näkemykseen, jonka mukaan jokainen maailmanlaajuisten kriisien vähentämiseen käytetty euro tulee vähentyneenä hätäapuna nelinkertaisena takaisin.
Ohjaako kehitysapua ideologia vai aito tarve?
Kehitysavun maksaminen Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojekti Ruandassa sekä pyöräteiden rakentaminen Peruun ovat saaneet monet saksalaiset pyörittämään päätään.
Yhä useammin kysytään, ohjaako kehitysapua enemmän jokin ideologinen tavoite kuin aito tarveharkinta.
Samaa kysyy liittopäivien varapuhemies ja hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvan liberaalipuolueen varapuheenjohtaja Wolfgang Kupicki. Hän vaatii Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitung -lehdelle antamassaan haastattelussa kehitysapuprojektien perusteellista selvittämistä.
&#8211; Kansalaisten keskuuteen on levinnyt laajalti tunne, että valtiolla on aina enemmän rahaa muille kuin omille kansalaisille, hän toteaa.
Apu on sidottava kansalliseen intressiin
Varapuhemies Kupicki muistuttaa, että Saksan on säästettävä ensi vuoden budjetista kaksinumeroinen miljardimäärä, ellei valtio sitten halua ottaa uutta velkaa velan päälle joko perustuslakia muuttamalla tai sitä tietoisesti rikkomalla.
Velkajarru voidaan kiertää keinotekoisilla mutta todellisuudessa lainaan perustuvilla erityisrahastoilla, jollaisia Scholzin hallitus on käyttänyt muun muassa armeijan uudistamisen rahoittamiseen sekä ilmastonsuojelusta johtuvien lisäkulujen peittämiseen.
Kubickin kritiikkiin yhtyy myös kristillisdemokraattisen unionin CDU:n ja CSU:n liittopäiväryhmän johtaja Thorsten Frei vaatimalla Tagesspiegel-lehden haastattelussa kehitysyhteistyön sitomista kansallisiin intresseihin.
Hän käyttää esimerkkinä Ranskaa, jossa yritykset hyötyvät 80-prosenttisesti Afrikkaan viedystä kehitysavusta. Saksassa takaisinvirtaus on vain kymmenen prosentin luokkaa.
Positiivista maskuliinisuutta Ruandaan
Ruandan positiivisen maskuliinisuuden projektia kehitysyhteistyöministeri Schulze perustelee tavoitteella vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
&#8211; Monia henkiä voidaan pelastaa ja pahoinpitelyjä estää, kun miehisyyttä ratkotaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kautta eikä viidakkoveitsellä, hän perustelee.
Schulze kiistää yleisen väitteen, että Saksan kanssa monilla markkinoilla kilpailevalle Kiinalle maksettaisiin enää kehitysapua. Intiallekin annettava apu on hänen mukaansa pääosin luototusta.
Tilastojen mukaan Saksa maksoi kuitenkin vuonna 2022 Kiinalle kehitysapua 495 ja Intialle 444 miljoonaa euroa. Saksa maksoi viime vuonna myös kahdeksalla miljoonalla eurolla Saksassa opiskelevien kiinalaisten opiskelijoiden kuluja.
Pyöräteiden rakentamista Perun pääkaupunkiin Limaan 54 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyöministeri perustelee ilmastonsuojelulla. Kaupunkilaiset pääsevät näin aikaisempaa kätevämmin ostoksille polkupyörillä autojen sijasta, mikä vähentää hiilidioksidia ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Hallitus halusi tukkia arvostelijan suun
Kriittisistä mielipiteistä pahasti ärsyyntynyt Saksan hallitus on yrittänyt hillitä kovin ottein myös kehitysapuun kohdistuvaa arvostelua.
Hallituksen palkkaama asianajaja haastoi Bild-lehden entisen päätoimittajan Julian Reicheltin oikeuteen hänen kutsuttuaan YouTube-kanavallaan Saksaa ”hullujenhuoneeksi&#8221;, koska se on maksanut kahden viime vuoden aikana 370 miljoonaa kehitysapua Talibanille.
Hallitus piti väitettä törkeänä, koska se ei ole antanut oman ilmoituksensa mukaan kehitysapua Talibanille vaan YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta afganistanilaisille. Reicheltin mukaan hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen, etteikö apua olisi valunut myös Talibanille.
Hallituksen kanne meni läpi Berliinin kamarioikeudessa, mutta se tyrmättiin perustuslakioikeudessa. Perustuslakituomareiden mukaan valtion on siedettävä poleemista kritiikkiä ja hallituksen arvostelu kuuluu mielipiteenvapauteen.
Rahaa valuu myös yhteistyöhaluttomille maille
Moni saksalainen kysyy, miksi kehitysapua maksetaan myös sellaisiin maihin, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan, joita Saksassa on kymmeniätuhansia.
Kehitysyhteistyöministeriö vastaa arvostelijoille, että kokemusten mukaan siirtolaiskysymyksissä päästään parempaan lopputulokseen luottamuksellisen kommunikaation ja yhteistyön avulla kuin painostamalla avustusten katkaisemisella.
Yleisen mielipiteen mukaan maksut olisi keskeytettävä, jos valtio ei suostu yhteistyöhön sen kansalaisia syystä tai toisesta palauttavan maan kanssa.
&nbsp;

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia

Saksassa vaaditaan päivittäin mielenosoituksissa AfD-puolueen kieltämistä. Kansalaiset nostatti kaduille vasemmistolaisen Correctiv-toimittajayhteisön salakuunteluun perustuva väite, että puolue suunnittelee miljoonien maahanmuuttajien karkottamista. Media tarttui innokkaasti aiheeseen. Perustuslakioikeutta vaaditaan perumaan puolueen Thüringenin osaston johtajalta kansalaisoikeudet.

Salakuuntelu toteutettiin marraskuussa potsdamilaisessa hotellissa, jossa yksityishenkilöt keskustelivat mahdollisuudesta saada luvatta tulleet, rikoksiin syyllistyneet siirtolaiset ja vaarallisiksi luokitellut islamistit ja antisemitistit pois Saksasta.
Potsdamin keskustelussa oli käsitelty Correctivin salakuuntelun mukaan myös mahdollisuutta purkaa tarvittaessa karkotettavaksi määrättyjen henkilöiden kaksoiskansalaisuus.
Myös Scholz vaati karkotuksia
Teema ei ole vieras myöskään Saksan hallitukselle, jossa mietittiin vastaavanlaista ratkaisua terrorijärjestö Hamasin kannattajien protestoitua avoimen juutalaisvastaisesti Israelin Gazaan kohdistamia vastatoimia.
Halu päästä eroon epätoivotuista tulijoista on ollut muutoinkin usein keskustelujen aiheena.
Liittokansleri Olaf Scholz (sd) vaati lokakuussa Spiegel-lehden haastattelussa laittomasti maahan tulleiden, rikoksiin syyllistyneiden ja hylkäyksen hakemuksilleen saaneiden turvapaikanhakijoiden laajamittaista ja nopeaa karkottamista.
Sisäministeri Nancy Faeser on ehdottanut rikollisten perheklaanien jäsenten ja omaisten karkottamista. Sama koskee terroristisen järjestön jäseniä.
Piilokameroita ja vääriä nimiä
Facebookin faktantarkastajiin kuuluvan ja osin sisäministeriön alaisen poliittisen kasvatuksen keskusviraston rahoituksella toimivan vasemmistolaisen Correctiv-toimittajayhteisön vakoilija kirjautui Potsdamissa kokoushotelliin väärällä henkilöllisyydellä.
Apua salaiseen operaatioonsa toimittajayhteisö kertoo saaneensa Greenpeacelta. Se kertoo raportissaan avoimesti piilokameroista, joita sijoitettiin hotellin ympärille ja mahdollisesti myös sisälle.
Yksi teleobjektiivilla varustettu kamera pystytettiin lähellä hotellin rantaa sijainneelle saunalautalle. Keskustelujen sisältö kirjattiin muistinvaraisesti laadittuun pöytäkirjaan.
Kiista ”deportation”-sanasta
Vakoilun kohteeksi joutuneeseen tilaisuuteen kutsuttujen noin 30 henkilön joukkoon kuului muun muassa politikasta kiinnostuneiden yrittäjien lisäksi puolenkymmentä CDU:n ja AfD:n jäsentä.
Erityisen huomion kohteeksi Correctiv otti AfD:n jäsenten ohella äärioikeistolaisen Identitäre-liikkeen itävaltalaisen aktivistin Martin Sellnerin, joka on tullut tunnetuksi muun muassa laittomien siirtolaisten pakkopalauttamista käsittelevästä kirjastaan.
Correctiv väitti Sellnerin käyttäneen maasta poistamisesta puhuessaan Saksassa erittäin pahankaikuista ”deportation”-termiä, jolla tarkoitetaan juutalaisten kuljetuksia natsi-Saksassa.
Sellner kuitenkin kiisti itävaltalaisen AUF1-televisiokanavan haastattelussa käyttäneensä kyseistä sanaa.
Verrattiin natsien konferenssiin
Sellner muistutti, että laittomien siirtolaisten palauttamisesta käydään parhaillaan Euroopassa ja muualla maailmassa laajaa keskustelua.
Correctivin mukaan Potsdamin keskustelussa oli kyse miljoonan tai peräti miljoonien maahanmuuttajien ”deportaatiosta”. Sama on toistunut usein myös saksalaismedian uutisoinnissa ja torstaina asiasta käydyssä liittopäiväkeskustelussa.
Tilaisuuden ”natsihenkisyyttä” vahvistettiin korostamalla, että kokouspaikka sijaitsi vain kahdeksan kilometrin päässä Wannsee-talosta, jossa natsit päättivät vuonna 1942 Euroopan juutalaisten lopullisesta tuhoamisesta.
Tarkoitus pyhitti keinot
Correctivin paljastukset on nostettu saksalaisessa mediassa päivästä toiseen ykkösuutisiin. Tiedonhankinnan laittomiin menetelmiin, salakuunteluun ja salakatseluun, ei ole puututtu.
Massiivinen uutisointi on tuottanut toivotun tuloksen: Saksassa on järjestetty lähes päivittäin mielenosoituksia, joissa syytetään AfD:tä natsipuolueeksi ja vaaditaan sen kieltämistä.
Puolueen puheenjohtaja Alice Weidel kiisti tiedotustilaisuudesssan, että puolueella olisi ollut mitään tekemistä Potsdamin kokouksen kanssa. Puolue kuitenkin kannattaa laittomien tulijoiden, rikoksiin syyllistyneiden ja itselleen pelkästään sosiaaliturvaa hakevien karkottamista.
Kaksoiskansalaisilta on peruttava tarvittaessa Saksan kansalaisuus. Turvapaikka on annettava Weidelin mukaan vain niille ihmisille, jotka sitä aidosti tarvitsevat.
Muistuttaa DDR:n toisinajattelijoiden vainoa
Correctivin tapa urkkia tietojaan muistuttaa Weidelin mukaan entisen DDR:n toimintaa toisinajattelijoita vastaan. Se kielii hallituksen pelosta. Poliittiset kilpailijat on saatava pois pelistä keinolla millä hyvänsä.
Kansalaisia massoittain kaduille saanut ”salaisen suunnitelman” paljastus ylsi myös näyttämölle. Berliiniläisessä Berliner Ensemble -teatterissa esitettiin keskiviikkona Correctivin raportin pohjalta näytelmä, joka välitettiin suorana 40 teatteriin ympäri Saksaa.
Näyttelijöiden ja katsojien yhteiseen ”Kaikki yhdessä fasismia vastaan” -huutoon päättynyt esitys oli loppuunmyyty.
Sisäministeri lupaa kiskoa hampaat
AfD:n vastaisten mielenosoitusten järjestäjiin kuuluvat Saksassa muun muassa kirkot, ay-liike, Antifa sekä monet lähes pelkästään AfD:n vastustamiseen keskittyvät ryhmät.
Liittokansleri Scholz ja ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr) osallistuivat AfD:n vastaiseen tapahtumaan kotikaupungissaan Potsdamissa.
AfD:n arvostelussa kaikki pidikkeet ovat pudonneet. Liberaalien johtoon kuuluva Marie-Agnes Strack Zimmermann sanoo AfD-puoluetta ”kärpäsiä kerääväksi suureksi paskaläjäksi”. Sisäministeri Faeser kuvasi liittopäivillä käydyssä keskustelussa Potsdamin kokousta ”osoitukseksi natsi-ideologiasta” ja lupasi ”kiskoa hampaat julkisissa viroissa ja töissä olevilta perustusalain vihollisilta”.
Syyrialaiset halutaan jo kotimatkalle
AfD-liittopäiväryhmän puheenvuoron käyttänyt Bernd Baumann myönsi puolueensa olevan sellaisten maahantulijoiden ja pakolaisten palautusten kannalla, jotka eivät tarvitse turvapaikkaa ja jotka syyllistyvät rikoksiin.
Hän mainitsi esimerkkinä 280 000 hylkäyksen saanutta ja jo aikoja sitten Saksasta poistumaan määrättyä turvapaikanhakijaa sekä yli 600 000 syyrialaista sotapakolaista, jotka voisi palauttaa takaisin Syyriaan, koska sota on päättynyt.
AfD:n suosion syyksi Baumann luetteli hallituksen epäonnistumisen niin talous-, energia- kuin maahanmuuttopolitiikassaankin.
Oppositiossa istuvan kristillisdemokraattisen ryhmän edustaja Thorsten Frei muistutti, että syy AfD:n suosioon löytyy myös hallituksesta, jonka toimintaan 80 prosenttia saksalaisista on tyytymättömiä.
Puoluejohtajalta halutaan poistaa kansalaisoikeudet
Jo yli 1,3 miljoonaa saksalaista on allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan liittohallitusta tekemään perustuslakituomioistuimelle esitys AfD:n Thüringenin puolueosaston johtajan Björn Höcken kansalaisoikeuksien kumoamisesta.
Kansalaisoikeuksien poistaminen on perustuslain mukaan mahdollista, jos henkilö todetaan perustuslain viholliseksi. Näin ei ole kuitenkaan koskaan vielä tehty.
Käytännössä Thüringenin osavaltion suosituimman puolueen puheenjohtaja menettäisi silloin äänestys- ja vaalioikeutensa, ehkä myös opettajan virkansa.
AfD:n kannatus on Thüringenissä ja muualla itäisessä Saksassa 31-36 prosenttia ja koko Saksassa 21-24 prosenttia. Puoluetta äänesti viime liittopäivävaaleissa yli 10 miljoonaa ihmistä. Silloin sen kannatus oli puolta pienempi.
Thüringenissä, Sachsenissa ja Brandenburgissa pidetään osavaltiovaalit syykuussa. Niissä kaikissa AfD on tällä hetkellä suosituin puolue.
Kotimaantiedustelu saa kaikki keinot käyttöön
Sisäministeri Faeserin alainen kotimaantiedustelu on luokitellut AfD:n Brandenburgin ja Sachsenin puolueosastot varmennetusti oikeistoradikaaleiksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotimaantiedustelu voi muun muassa vakoilla puolueen toimintaa kaikilla salaisen palvelun menetelmillä, kuten kuuntelemalla ja lukemalla viestiliikennettä, ujuttamalla puolueeseen omia agenttejaan ja värväämällä puolueen organisaatiosta itselleen tiedonantajia.
Luokituksia on odotettavissa myös muissa osavaltioissa.
&nbsp;

Toimittajien salakuunteluraportti sai saksalaiset kaduille vastustamaan AfD-puoluetta

Thorsten Frei

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia

Toimittajien salakuunteluraportti sai saksalaiset kaduille vastustamaan AfD-puoluetta

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024