Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

terveyskeskukset

Keskusta ja Liike Nyt tekivät välikysymyksen koskien alueiden eriarvoista kohtelua. Esille he nostivat terveyspalvelujen huonon saatavuuden ja terveyskeskusten lakkauttamiset. Kansanedustaja Rami Lehtinen on ihmeissään keskustan välikysymyksestä.

&#8211; Tuntuu aivan käsittämättömältä, että keskusta syyttää nykyistä hallitusta omista päätöksistään. Soteuudistus on nimenomaan keskustan haluama uudistus, jonka takia päätösvalta siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, toteaa kansanedustaja Rami Lehtinen.
Keskustalla eniten valtaa alueilla
Monilla pienillä paikkakunnilla, kuten Humppilassa, Tammelassa, Kivijärvellä ja Toivakassa, on ajauduttu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet esittävät terveyskeskusten lakkauttamista. Keskustan mielestä se on nykyisen hallituksen syytä.
&#8211; Hyvinvointialueilla päätösvalta on aluevaltuustoilla. Nykyinen hallitus ei voi edes päättää sellaisista asioista, mitkä terveyskeskukset suljetaan. Ihmeellisintä keskustan syytöksissä on se, että heillä on kaikista puolueista eniten päättäjiä aluevaltuustoissa. Näin ollen keskustalla on eniten valtaa alueilla, Lehtinen mainitsee.
Terveyskeskusten kohtalo keskustan käsissä
Keskustalla on 297 aluevaltuutettua ja perussuomalaisilla 155, joten keskustalla on lähes kaksinkertainen määrä päättäjiä aluevaltuustoissa. Hyvinvointialueita on 21, ja niistä vain kolmessa aluevaltuustossa on hallituspuolueilla enemmistö.
&#8211; Näillä kolmella hyvinvointialueella, joissa on hallituspuolueiden enemmistö, ei juurikaan olla lopettamassa terveyskeskuksia. Voidaan siis todeta, että jos oppositiopuolueissa on todellisuudessa halukkuutta säilyttää terveyskeskukset, niin se on täysin heidän päätettävissään, Lehtinen huomauttaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Rami Lehtinen ihmettelee keskustan välikysymystä: “Keskusta syyttää nykyistä hallitusta omista päätöksistään”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pelkää sote-uudistuksen valuvikojen johtavan matalan kynnyksen lähipalvelujen alasajoon, ellei ongelmia korjata pikaisesti. Kevään eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.

”Edellisten vaalien alla annettujen lupausten katteettomuus alkaa paljastua”, otsikoi Helsingin Sanomat 30.12.2022 ja jatkaa sote-uudistuksesta: ”Suomalaiset uskovat, että palveluja karsitaan, vaikka poliitikot eivät juuri ole aiheesta puhuneet”.
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne pitää lehden otsikointia tahallisen huonomuistisena. Ranne muistuttaa perussuomalaisten pitäneen sote-uudistuksen ongelmia esillä kaikissa valmistelun ja aluevaalikampanjan vaiheissa myös lehdistössä, Helsingin Sanomat mukaan lukien.
&#8211; Puolue julkisti aluevaaliohjelmansa 8.12.2021. Helsingin Sanomat kirjoitti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran ennakoivan, että hallituksen läpiviemä sote-malli aiheuttaa palveluiden keskittämistä: ”Mikäli sote-sektorin palveluita ei haluta resursseja lisäämällä parantaa, niin valitettavasti tämä [keskittäminen] tulee entisestään kiihtymään”. Juttu jatkui: ”Puolue katsoo, ettei malli paranna palveluiden laatua tai saatavuutta eikä helpota julkisten sote-menojen nousupainetta.”
Terveyskeskukset säilytettävä kunnissa
Ranne painottaa perussuomalaisten lähteneen aluevaaleihin vaatimalla terveyskeskusten ja -palveluiden säilyttämistä kunnissa.
Ranne varoitti jo 24.9.2021 (Forssan Lehti) ja 19.1.2022 (Hämeen Sanomat), että aluevaltuustot ovat virkakoneistojensa armoilla. Palveluita ei ole kyetty uudistamaan saati kustannuksia suitsimaan. Tämä kyvyttömyys on sitten perinteisesti palkittu veronkorotuksilla ja velkaantumisella. Näiden vaihtoehtojen poistuessa aluevaltuustoille tullaan tarjoamaan lähipalveluiden ja palveluverkon leikkaamista ainoana keinona tasapainottaa talous.
&#8211; Erikoissairaanhoito on lukinnut rakenteensa ja kustannuskehityksensä vuosikymmeniksi rakentamalla miljardien edestä uusia sairaalatiloja. Perusterveydenhuolto uhkaa keskittyä erikoissairaanhoidon kylkeen, kauemmaksi asukkaista. Erikoissairaanhoidon kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueiden omistukseen, kun taas perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiloja vuokrataan mahdollisesti vain kolme vuotta. On selvää mistä luovutaan.
Virkahimmeli ei ole ohjattavissa
Ranteen mukaan perussuomalaiset ovat systemaattisesti vaatineet soten uudistamista tekeminen, ei hallinto, edellä. Tekemisen muuttaminen vaatisi aivan toisenlaista johtamista kuin mihin poliittiset aluehallitukset ja lääkärivetoiset virkakoneistot kykenevät.
&#8211; Julkista talouttamme ei saada ikinä tasapainoon, ellei sote-sektorin vaikuttavuutta suomalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn saada selkeään, mitattavaan nousuun ja menojen kasvua kuriin. Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi meiltä viimeisenkin toivon paremmasta.
&#8211; Virkahimmeli ei yksinkertaisesti ole ohjattavissa. Aluevaltuustojen tärkein tehtävä onkin torjua lähipalveluiden alasajo siihen asti, että maahan saadaan sellainen tolkullinen hallitus, joka korjaa sote-uudistuksen valuviat ja estää epätasa-arvoisen kehityksen.
2.4.2023 eduskuntavaaleissa pelastettavina ovat myös suomalaisten lähipalvelut ja terveys.
&nbsp;

Matalan kynnyksen lähipalveluiden alasajo veisi viimeisenkin toivon paremmasta – Ranne: Pelastetaan suomalaisten lähipalvelut ja terveys

Suomessa on syvä ja vakava päivystyskriisi, josta on uutisoitu laajasti. Odotusajat päivystyksissä on vuorokausia, potilaita on käytävillä ja henkilöstöstä huutava pula.

Kansanedustaja Arja Juvonen toteaa, että päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti Suomessa.
&#8211; Yksikin menetetty ihminen siksi, että hänen hoitoonpääsynsä viivästyy, on väärin. Puhumme nyt ihmisistä ja heidän oikeuksistaan saada hoitoa.
&#8211; Nyt on tehtävä toimet, jotka varmasti maksavat rahaa, mutta jotka auttavat ihmisiä, Juvonen vaatii.
Vuokratyövoima apuun
Juvosen mukaan joulunaika pahentaa tilannetta entisestään. Lukuisilla hoitajalla on joululomat sovittuna.
&#8211; Onko mahdollisesti hoitajia, jotka ovat valmiita joustamaan lomistaan, tehdä ylitöitä tai siirtyä omasta työyksiköstään päivystykseen? Palkanmaksussa ei saa nyt säästellä, vaan ylityö-, hälyytysraha- ja lomansiirtokorvaukset on oltava tuntuvia.
&#8211; Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta on otettava käyttöön, sillä siellä on reserviä todellisista osaajista, jotka ovat valmiita tulemaan töihin. Yksityissektorin palvelutuottajien mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon on ehdotonta. Yksityiset sairaalat ja lääkärikeskukset hoitavat jo nyt päivystys- , leikkaus- ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Yksityisen ja julkisen sektorin on nyt lähennyttävä toisiaan, Juvonen vaatii.
Ensihoitajakoulutus vetää hakijoita
Ensihoitajakoulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa.
&#8211; Valitettavasti paikkoja alan opintoihin on liian vähän. Kun ensihoidosta on tullut hakijoiden suosikki, on kutsuun vastattava ja moninkertaistettava opiskelijapaikkojen määrät. Ensihoitajista saamme osaavaa työvoimaa päivystyksiin. Olen tehnyt ensihoitajakoulutuksen lisäämisestä toimenpidealoitteen lokakuussa 2022, sillä kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan näin tärkeässä asiassa, Juvonen kertoo.
&#8211; Terveyskeskusten on kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikea-aikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuu nopeasti, eikä vaiva viivästy ja vakavoidu. Terveyskeskusten on toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Terveyskeskuksissa kyetään antamaan ensiapu moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse ruuhkauttaa ilta- ja yöpäivystystä.
Ikääntyneille oma hoitokaista
Juvosen mielestä ikääntyneille pitäisi avata oma kaista päivystykseen ja oma vanhustenhoidon akuutteihin ongelmiin vastaava yksikkö.
&#8211; Vanhukset hakeutuvat päivystyksiin ja tarvitsevat myös ympärivuorokautista hoivaa sairauksissa. Tähän tulisi varautua hyvinvointialueilla. Miksi meillä ei voisi olla omia vanhustensairaaloita? Juvonen kysyy.
Juvonen ei pidä vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta syynä sille, että päivystyksestä puuttuu hoitajia.
&#8211; Vanhustenhoito on oma alansa, jonka toimintaan pääsee mukaan myös matalammalla koulutuksella esimerkiksi välillisiin eli vanhustenhoivan avustaviin tehtäviin.
Palkka ja työolot kuntoon
Juvonen toivoo, ettei vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta käytetä keppihevosena sille, että päivystyksestä puuttuu osaavaa henkilöstöä. Vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilöstöä.
&#8211; Vanhustenhuollossa tarvitaan lähihoitajia ja perushoitajia, joilla on vahvaa osaamista ja ymmärrystä perushoidollisista asioista. Heillä on myös tiettyä lääkekoulutusta ja osaamista. Sairaanhoitajia ja perustason ensihoitajia ja ylemmän tason ensihoitajia (AMK) on saatava houkuteltua töihin päivystyksiin ja sairaaloiden osastoille, sillä heillä on erityisosaamista sairaanhoidollisesta hoitotyöstä ja päivystystoiminnoista.
&#8211; Opetusministeriössä tulisi myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydä vakava vuoropuhelu sairaanhoitajakoulutuksen sisällöstä ja siitä, että miten koulutuksella vastataan parhaiten työvoimapulaan. Pohjoismaihin töihin lähteneet sairaanhoitajat on houkuteltava takaisin. Rahalla, työoloilla ja asunnolla heidät houkutellaan, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä

Perussuomalaisten kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen vaatii akuutisti sairastuneille vanhuksille lisää kuntakohtaisia vuodehoivapaikkoja alueen omiin terveyskeskuksiin ja hoivakoteihin sekä omat kaistat päivystyksiin. Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen ottamista käyttöön pikaisesti uudelleen.

&#8211; Vanhusten akuutit sairaudet, kuten keuhkokuume, kaatumisesta aiheutuneet vammat tai vaikea virtsatieinfektio, voivat olla niin vakavia, että vanhuksen pärjääminen omassa kodissaan muodostuu vaikeaksi. Kuitenkin huonokuntoiset vanhukset kotiutetaan sairaina, vaikka heidän paikkansa olisi toipua ympärivuorokautisen valvonnan alla. Myös vanhuksen odotuttaminen tuntitolkulla päivystyksessä lääkärille, laboratorioon tai röntgeniin pääsyä on kohtuutonta ja julmaa, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) kuvailee tilannetta.
Sairastuneet vanhukset jäävät heitteille
Vanhusten hoivapaikkapulaan otti kantaa myös laaja joukko terveydenhuollon ammattilaisia jo vuosi sitten. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 117 lääkäriä ja sairaanhoitajaa. (Lääkärilehti 10.8.2021).
Vetoomuksessa todettiin, että kun terveyskeskusten vuodehoivan paikat täyttyvät, kuntoutusta tai terveyskeskuspaikkaa tarvitseva potilas jää jumiin erikoissairaanhoitoon.
&#8211; Terveyskeskusten vuodeosastojen alasajo on ollut suuri virhe, ja se on johtanut siihen, että äkillisesti sairastunut vanhus jää heitteille. Sote-uudistus ei ole helpottamassa asiaa, koska hallitus ei ole osoittanut hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta. Vaje on jopa 1,5 miljardia, ja on selvää, että tämä tilanne ei johda palveluiden paranemiseen, vaan palveluverkon karsimiseen ja keskittämiseen entisestään, Juvonen moittii.
Hallitukset toimet hölmöläisten matontekoa
Juvonen kertoo saavansa paljon viestejä ikääntyneiden omaisilta ja läheisiltä.
&#8211; Sain tiedon, että sairastunut huonokuntoinen ikääntynyt odotti yli kuusi tuntia päivystyksessä ilman kenenkään huomiota. Edes hoitajilla ei ollut hänelle aikaa.
Yhteiskunnassa on paha vika, kun se on luisunut tälle tasolle. Suomalaisten hyvinvointia tulee rakentaa kannattelemalla peruspilaria &#8211; sairastunut on kyettävä hoitamaan nopeammin, ja tähän prosessiin on laitettava resurssia eli rahaa. Samaan aikaan, kun julkisen terveydenhuollon kantokyky sakkaa, Sanna Marinin hallitus leikkaa yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksista.
&#8211; Ensin suomalaista ei hoideta päivystyksessä ajallaan, ja sitten hänen pääsynsä yksityiselle torpataan leikkaamalla Kela-korvaukset &#8211; hölmöläisen matontekoa, ei ihmisen edun mukaista, Juvonen kritisoi hallituksen toimintaa.
&nbsp;

Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen pikaista käyttöönottoa: Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin

Suomea vaivaa krooninen, kotihoitoon ulottuva vanhustenhoidon kriisi sekä terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin, joita perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen pitää kansallisena häpeätilana, ei Marinin hallitus ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Hallitus on pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen halusi tänään eduskunnassa tietää myös sen, mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt.
&#8211; Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja ja hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja, Juvonen sanoi.
&#8211; Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Alueuudistukselta loppuvat rahat jo nyt
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Juvonen uskoo sote-uudistuksen olevan menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.
&#8211; Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.
Hallitus tarjoaa vain keppiä
Juvosen mielestä hallitus on tarjonnut hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Hoitajat eivät ole saaneet palautetta hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Jyvonen kysyi, onko hallitus saanut hoitajilta palautetta omasta työstään.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.
&#8211; Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus, Juvonen syytti.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.
&#8211; Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.
&#8211; Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
&#8211; Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? Juvonen kysyi.
”Selvittelyn” aika on ohi
Juvonen vaati hallitusta kuuntelemaan edes hoitotyön ammattilaisia sen sijaan, että se perustaa komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä.
&#8211; Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä, Juvonen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Korona toi korostetusti esiin Suomea jo vuosia piinanneen hoitajapulan, joka on nyt räjähtämässä käsiin. Terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja hoivakodeissa on työaikalainsäädäntö pahimmillaan jouduttu heittämään roskakoriin.

Hoito ja hoiva perustuvat pitkälti siihen, että työntekijät joustavat ja kantavat vastuun asiakkaista. Työtä on tehty sydämellä, mutta nyt voimat ovat uupumassa. Valtaosa alalla on naisia.
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja Erja Gadd opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi. Hän on työskennellyt yli 10 vuoden aikana useissa erityyppisissä yksiköissä.
Haastattelupäivänä Gadd meni töihin klo 15 ja jatkaa siitä yön yli aamuun klo 7.15. Seuraava vuoro alkaakin sitten taas klo 15, mutta jatkuu seuraavaan päivään klo 12.30 saakka. 16 tunnin työvuorot eivät ole harvinaisia.
&#8211; Ei tämä ole järkevää. Jos en tee näitä vuoroja, kuka ne sitten tekee, kun työntekijöitä ei ole?
Työaikalain mukaan työvuoro saisi olla maksimissaan 13 tuntia ja lepoa pitäisi olla välissä 11 tuntia. Ennen ylityöt sai pitää vapaana, nykyään ne on otettava rahana.
Hallintoa on liikaa
Moni hoitoalalle päätynyt on tehnyt ammatinvalintansa halusta auttaa. Nyt yhteiskunta käyttää sitä härskisti hyväkseen.
&#8211; Hyväsydämisinä me haluamme auttaa ja olemme aina valmiita joustamaan toisten eteen. Eivät hoitajat halua jättää pulaan asiakkaitaan eivätkä toisia hoitajia.
Gadd pelkää, että eteen tulee päiviä, jolloin töistä ei voi lähteä pois, kun hoitajia ei tule tilalle. Ongelma on palkkauksessa, arvostuksen puutteessa, työhyvinvoinnissa ja hallinnossa.
&#8211; Minulla on ollut hyviä lähiesimiehiä, mutta heidän kätensä ovat sidottuja, he eivät pysty tekemään mitään. Ylempi taho voisi tulla tekemään työtä eikä vain kuvitella, mitä tämä on.
Allekkain päättäviä tahoja on liikaa.
&#8211; Viesti ei mene ylös, kun on paljon väliportaita. Jonninjoutavaa turhaa hallintoa on liikaa, Gadd sanoo.
Koulutus näkyviin palkassa
Erja Gadd ei usko hoitajien palkkaan tulevan korotusta muutamaa kymppiä enempää. Kaikkien peruspalkka on sama käydyistä koulutuksista huolimatta.
&#8211; Hoitajat kouluttautuvat ja heitä jopa määrätään kouluttautumaan, mutta se ei näy palkassa. Jos saisi palkanlisää kouluttautumisten myötä, silloin näkyisi työn ja koulutuksen arvostus palkassa.
Nyt 30 opintopisteen koulutuksesta voi työnantaja maksaa esimerkiksi 50 euron kertakorvauksen. Gaddin peruspalkka on 2 100 euroa. Veron jälkeen käteen jää 1 500 euroa, josta pitää maksaa asuntolaina, autolaina ja eläminen.
&#8211; Ilman vuorotyö- ja viikonloppulisiä olisin miinuksella. Jos voisi lisäkoulutuksella nostaa peruspalkan 2 500 euroon kuukaudessa, moni opiskelisi lisää, mikä lisäisi arvostusta ja ammattitaitoa.
Jos palkanlisiin ei yhteiskunnalla ole varaa, auttaisi verotuksen helpottaminen.
&#8211; Työn verotus pienemmäksi, tai voisiko työnantaja kannustaa vaikka työmatkakorvauksella? On oikeus ja kohtuus saada työstä kohtuullinen korvaus. Ei meidän tarvitse alistua kynnysmatoiksi.
Polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kaikkien kukkarossa. Harvassa paikassa töihin pääsee julkisilla liikennevälineillä.
&#8211; Kotihoidon väkikin rallaa tuolla, ja bensa maksaa 2 euroa litralta! Heille pitää saada työnantajan autot käyttöön tai kunnon korvaus oman auton käytöstä, Gadd vaatii.
Hoitajat tekemään varsinaista työtään
Monessa paikassa on usean hoitajan vajaus. Vajauksen lisäksi työmäärää lisäävät välilliset työt.
&#8211; Pyykkäämiset, tiskaamiset, roskien viennit. Senkin ajan voisi käyttää ihmisten hoitamiseen ja lääkesuunnitteluun. Hoitoapulaiset ovat näitä välillisiä töitä varten, mutta kun niitä ei ole.
Välilliset työt voisivat sopia myös monelle työllistettävälle. Terveyskeskuksissa apuna on muun muassa laitoshuoltajia ja muita tukityöhenkilöitä, jolloin hoitajat saavat keskittyä enemmän hoitamiseen.
Rokotuspakko ja valmiuslain uhka
Rokotuspakko aiheuttaa aina vain suurempaa katoa alalta.
&#8211; Pakko on aina huono. Meilläkin pitää olla itsemääräämisoikeus, Gadd sanoo.
Terveydenhoitoalan ammattilaisia huolettaa valmiuslaki, jonka käyttöönottoa hallitus harkitsee. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi siirtää ja perua lomia sekä määrätä hoitajia ylitöihin ilman mitään erityiskorvauksia. Se rajoittaa myös irtisanomisoikeutta.
&#8211; Rekisteröityneet hoitajat eivät voisi kieltäytyä tulemasta töihin.
JulkiTerhikkiin on kirjattu kaikki alan ammattilaiset. Osa heistä on ottanut nimensä sieltä pois valmiuslain pelon vuoksi.
&#8211; Monella hoitajalla on irtisanomisilmoitus valmiina työpaikan kaapissa odottamassa sitä viimeistä tikkiä, Gadd varoittaa.
Työssä jaksaa, jos työnantaja kuuntelee
Hoitotyö on silti monelle edelleen mieluista. Työssä jaksamiseen auttaa, jos työnantaja kuulee työntekijää.
&#8211; Jos joku haluaa tehdä vain jotain tiettyä vuoroa, se on ihan OK. Pakottaminen ei käy. Silloin työmotivaatio laskee. Nyt työkavereiden kanssa sovitellaan ja vaihdellaan tarvittaessa työvuorot niin, että ne sopivat jokaisen omaan elämään, Gadd sanoo.
&nbsp;